Miksi et voi olla yhtäaikaa wicca ja kristitty

Tervehdys pitkästä aikaa! 

Muuten rima sille, mitä voi kenellekään sanoa siitä, onko tämä wiccalainen ja onko tämän wiccan harjoitus oikeaa vai ei, on äärimmäisen korkealla, mutta tämä on niitä harvoja asioita, joista uskallan antaa jyrkän mielipiteen. Uskon, että se, että joku kokee olevansa sekä wicca että kristitty, loukkaa yhtä lailla wiccoja kuin kristittyjäkin. Se loukkaa kristinuskoa uskontona ja se loukkaa wiccalaisuutta uskontona/maailmankatsomuksena. Perustelut tulevat perästä. Varautukaa henkisesti pitkään postaukseen. Sinänsä jos etsimällä lähtisi etsimään, voisi varmasti löytää wiccasta ja kristinuskosta yhtäläisyyksiäkin, mutta koska keskityn nyt perustelemaan miksi nämä kaksi uskontoa ovat toisensa poissulkevat, keskityn yksinomaan eroihin. 

Kristinuskon puolelta lähteeni ovat osittain "yleissivistyksessä/peruskoulussa opetetussa/niissä monissa kerroissa, kun olen joutunut jumalanpalveluksissa istumaan", mutta etsin tietoa myös wikipediasta, evankelisluterilaisen kirkon nettisivuilta ja lisäksi yhdeltä, käsittääkseni kristityn tekemältä, nettisivulta, johon törmäsin googlettelulla. Linkki sille nettisivulle on alempana. Wiccalaisuuden puolelta mennään puhtaasti oman yleissivistykseni nojalla. Eli mitä nyt olen omasta uskonnostani tässä 15 vuoden aikana oppinut ja lukenut.

JUMALKÄSITYS

Wicca: laajasti ottaen uskotaan, universaaliseen energiaan, joka ilmenee feminiinisenä ja maskuliisena muotona. Koska näin laajaa kokonaisuutta on vaikea pienen ihmisen ymmärtää, wiccan harjoituksessa lähestytään jumaluutta/jumaluuksia kulloinkin mieleisessä prinsiipissä. Joillakin lähestyttävät, "persoonallisemmat jumaluudet", esimerkikkinä vaikkapa Diana, Hecate, Pan tai Cernunnos, pysyvät samana lähes koko elämän ajan. Toisilla voi vaihdella tilanteen mukaan. Viisautta kaivatessaan saatetaan kääntyä vaikkapa Athenen puoleen ja asepalveluksen yhteydessä läheisimmältä voi tuntua Morrigan. Sinkkuna elävä saattaa kokea läheisimmäksi Jumalattaren Neito-aspektin, äidiksi tullut Äiti-aspektin jne. Pääsääntöisesti voisi kuitenkin vetää yhteen, että wiccalaiset keskittyvät kahden jumaluuden palvontaan. Toinen on miespuolinen ja toinen on naispuolinen. Näiden olemusmuodot ja personoitumat eli prinsiipit sitten vain vaihtelevat riippuen henkilöstä ja tilanteesta. Wiccat uskovat, että kaikki jumalat ovat yksi ja sama Jumala ja että kaikki jumalattaret ovat yksi ja sama Jumaltar. Teologisesti wicca on siis duoteistinen uskonto.

Kristinusko: Kristinusko on monoteistinen uskonto. Tosin kristityillä on kolminaisuusoppi. He uskovat yhden Jumalan kolmeen persoonaan, jotka ovat Isä, Poika (Jeesus) ja Pyhä Henki. Se on aina näin. Ei mitään muunnelmia tai muutoksia tilanteen tai henkilön mukaan. Tämä on laajemmasti selitetty Athanasiuksen uskontunnustuksessa: 

"Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin."

Yhteenveto: Kuten huomaatte, näkemykset ovat niin eriävät, ettei niitä mitenkään voida sovittaa yhteen. Kumpaankin ei voi uskoa, sillä ne ovat toisensa poissulkevat. Wiccan näkökulmasta katsottuna kristinuskon jumalkuvasta jää kokonaan puuttumaan feminiininen puoli ja vastaavasti kristinuskon näkökulma on tasan tuo, se ei hyväksy mitään muuta. Jo kristinuskon 10 käskyssäkin on kohta "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia" ja se sulkee wiccan käsitykset ulkopuolelle.

SYNTISYYS, PELASTUSOPPI JA VASTUUKYSYMYKSET

Kristinusko: Kristinuskoon kuuluu ajatus ihmisen syntisyydestä. Ihminen luotiin jumalankuvaksi, mutta ihmisen käytettyä vapaata tahtoaan väärin, syntyi juopa ihmisten ja Jumalan välille. Jeesus kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan tavallaan korjasi tämän juovan ja niinpä kaikki Jeesukseen uskovat ja hänen oppejaan seuraavat ovat pelastettuja. Kaikki muut joutuvat iankaikkiseen kadotukseen. 

Olen itse itsenäisyyspäivänä jumalanpalveluksessa (jonne jouduin partioharrastukseni takia) kuullut, kun pappi sanoo saarnassaan jotenkin näin "muistakaa, että kaiken hyvän te olette saaneet Jumalalta ja mikään ei ole omaa ansiotanne". Eli kristinuskoon kuuluu ajatus, että kaikki hyvä tulee Jumalalta. Seuraava on veikkaus, mutta arvaisin, että siihen myös kuuluu ajatus, että kaikki paha on ihmisen omaa syytä. Tai sitten sen perisynnin. Joka tapauksessa en ole ikinä kuullut, että syytä pahoista tapahtumista olisi laitettu Jumalan harteille. Eli: hyvää tapahtuu -> kiitä Jumalaa. Pahaa tapahtuu -> syytä itseäsi. Toisaalta pelastusoppi: jos teit pahaa, mutta uskot Jeesukseen -> syntisi sovitetaan ja pääset Taivaaseen. Kristinuskoon kuuluu myös ajatus, että tuomiopäivänä Jeesus saapuu tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Wicca: Wiccassa ei ole ollenkaan synnin käsitettä. Äkkiseltään wiccan lähtökohta asioihin on muutenkin paljon sallivampi ja rakastavampi. Ihminen ei ole paha eikä huono. Sinänsä kyllä teot voivat olla pahoja ja niitä kehotetaankin välttämään. Päällimmäisin sääntö on rede, joka ohjeistaa: kunhan et vahingoita, tee mitä tahdot. Karkeasti ottaen tämä on ainoa rajaus. Toki tuolla "tahdolla" tarkoitetaan ns. korkeamman minän tahtoa, ei egon/arkiminän tahtoa tyyliin "haluan enemmän rahaa", mutta tuo rajaus, että ei saa vahingoittaa mitään eikä ketään teoin tai sanoin on tuossa se rajaavin osuus. Mutta vaikka tekisitkin pahaa, ei osallasi ole mitään ikuista kadotusta. Seuraavissa elämissä voi toki olla sitten tekemistä "velkojen maksun kanssa", mutta ikuisesti et ole tuomittu. Kukaan ei tule tuomitsemaan sinua. Tuomitset itse itsesi, kuten seuraavasta käy ilmi.

Kolminkertaisen paluun laki on myös wiccan peruspilareita: kaikki mitä lähetät, palaa sinulle kolminkertaisena. Toisin sanottuna wicca uskoo karmaan. Niin hyvä kuin paha on omaa ansiotasi/syytäsi. Toki perusajatukseen kuuluu olla kiitollinen saamastaan myös jumaluuksien suuntaan, mutta asioita ei "ulkoisteta" samalla tavalla kuin kristinuskossa. Ei ole ketään vapahtajaa, joka vapauttaisi sinut pahojen tekojesi seurauksista. Eikä sinun myöskään tule ajatella, että kaikki olisi pelkästään jumaluuksien ansiota. Kaikki hyvä mitä saat, on joko tässä tai jossakin edellisessä elämässäsi tekemien tekojen seurausta. Samoin on myös pahojen asioiden kohdalla. Ja juuri tämä näkemys edellisistä elämistä selittää sen, miksi jotkut syntyvät huonoihin oloihin ja tilanne saattaa näyttää siltä, että he saavat enemmän pahaa osakseen, kuin ovat ehtineet ansaita. Ja vastaavasti toisilla menee paremmin kuin "heillä kuuluisi mennä". Don't worry carma strikes back, times three.

Yhteenveto: Jälleen huomataan, että ei näitä voi yhteen sovittaa. Kumpaankin et voi yhtä aikaa uskoa. Ja muista, vaikka wicca ei ole dogmaattinen usko, joka säätäisi kaiken pilkun tarkasti, niin kristinusko on. Joudut ottamaan joko koko paketin tai sitten et ole kristitty. Et voi poimia rusinoita keksistä. Athaniuksen uskontunnustuksesta: "Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen".

PYHÄT KIRJOITUKSET

Wicca: sellaisia ei varsinaisesti ole. Sinänsä on muutamia merkittävään asemaan nousseita tekstejä, esimerkiksi Jumalattaren lupaus (The Charge of the Goddess), mutta sen kirjoittajaksi tiedetään ihminen eikä kukaan ole väittänytkään, että kirjoittaja olisi sen minkään jumalallisen hurmoksen vallassa kirjoittanut. 

 Kristinusko: Raamatun tai ainakin uuden testamentin kertomukset kristityt uskovat joko ainakin suoraan tai vertauskuvallisesti todeksi. Kristillisen uskon sisältö on kuvattu Raamatussa, varhaisten kristittyjen kirjoituksissa ja kirkolliskokousten päätöksissä. Kristityt hyvin yleisesti pitävät Raamattua Jumalan sanana eli he ajattelevat, että sisältö on peräisin Jumalalta.

Yhteenveto: Kristinuskossa siis on olemassa tekstejä, joiden oletetaan olevan peräisin Jumalalta. Kun näiden tekstien sisältö on sellainen, että se käytännössä kieltää kaiken sellaisen, mitä wicca edustaa, ei kukaan voi olla yhtä aikaa wicca ja kristitty. 

KÄÄNNYTTÄMINEN

Wicca: "Ainoa vihan aiheemme kristinuskoa tai mitä tahansa muuta uskontoa tai elämänfilosofiaa kohtaan on, että sen instituutit ovat väittäneet olevansa "ainoa oikea tie" ja tavoitelleet muiden vapauden kieltämistä ja toisten uskontojen ja periaatteiden tukahduttamista" (Council of American Witches, 1974). "Vaikka me olemme totuuden kantajia, muut eivät halua jakaa tietoamme kanssamme. Siksi kiedomme rituaalimme varjojen suojaan kuun valaisemina öinä". (Scott Cunningham) Eli siis, wiccalaisuuteen kuuluu ajatus, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa tietä ja kaikenlaista käännyttämistä pidetään pahana. Siksipä wicca täytyy tavallaan löytää itse ja jokainen tekee itse valinnan wiccalaisuudesta itse, ilman että kukaan yrittäisi painostaa häntä siihen. 

Kristinusko: Lähetyskäsky: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni". Athanasiuksen uskontunnustuksen lopusta: "Tämä on yhteiskristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua". Kristinuskoon siis sisältyy ajatus, että se on ainoa oikea uskonto ja kaikki muut uskonnot ovat enemmän tai vähemmän valetta. Kristinusko suhtautuu lisäksi käännyttämiseen myönteisesti. Se suorastaan kehottaa siihen. Historian esimerkiksi ristiretkistä tietävät kaikki. Omassa elämässäni olen havainnut, että ainakin siinä vaiheessa kun joku tulee vahvasti (kristin)uskoon, hän tässä vaiheessa yrittää voimakkaasti käännyttää muitakin.

Yhteenveto: Et voi olla molempia. Kristinuskoon kuuluu ajatuksia, joita wiccassa pidetään moraalin vastaisina ja vastaavasti kristinusko itse pitää itseään ainoana oikeana, jotenka kukaan aidosti kristitty ei voi uskoa/hyväksyä yhtä aikaa myös jonkin toisen uskonnon oppeja.

MITÄ TAPAHTUU KUOLEMAN JÄLKEEN

Wicca: Levätään vähän aikaa paikassa, jota kutsutaan esimerkiksi nuorten maaksi, ikuisen nuoruuden maaksi tai kesämaaksi. Sitten synnytään uudestaan. Uudelleensyntymisen kiertokulkua jatkuu niin kauan, kuin ollaan opittu kaikki tarpeellinen ja sitten lopulta yhdytään Jumalattareen ja Jumalaan. "Eläkää täydesti, sillä se on elämän tarkoitus. Älkää vetäytykö pois maallisesta olemuksestanne. Se opettaa meitä ymmärtämään yhä enemmän, kunnes olemme valmiita syntymään uudelleen oppiaksemme vielä lisää. Toistamme tätä sykliä kunnes pääsemme täydellisyyden spiraalin yläpäähän ja yhdymme Jumalattareen ja Jumalaan." (Scott Cunningham) Wicca ei siis haikaile kuolemanjälkeistä, vaan pyrkii keskittymään täysin tähän hetkeen. Tähän elämään, asioihin täällä. Matka on tärkeintä, ei päämäärä. 

Kristinusko: Käsittääkseni kristityt uskovat, että ihminen elää vain kerran. Kuoleman jälkeen edessä on joko taivas tai ikuinen kadotus, riippuen siitä mihin uskoi elämänsä aikana tuli tehtyä ja uskoiko Jeesukseen. Tiivistetysti päämäärä on tärkein, ei matka. 

Yhteenveto: Jälleen kerran täysin toisensa poissulkevat näkemykset. Et voi uskoa yhtä aikaa kumpaankin.

MISSÄ JUMALA ON?

Wicca: Jumaluus/Jumalat ovat kaikkialla läsnäolevia. Jumaluus on ympärillämme, se on meissä ja se on kaikessa luonnossa. Pisara jumaluutta on niin elämissä, kasveissa, puissa, kivissä kuin ihmisissäkin.  Wiccalainen on siis panteisti ja myös animisti. Tavallaan tähän jumalalliseen pisaraan meissä perustuu kykymme luoda asioita ja muokata maailmankaikkeutta tahtomme voimalla. 

Kristinusko: Käsittääkseni kristinuskonkin jumala on kaikkialla ympärillä, mutta se ei ole meissä, eikä se ole luonnossa. Ei sillä tavalla, että ihminen voisi pitää itseään jumaluuden ilmentymänä. 

Yhteenveto: Eroja, jotka eivät ole sovitettavissa yhteen. Ei ole mahdollista uskoa kumpaankin näistä yhtä aikaa.

NOITUUDEN JA MAGIAN HARJOITTAMINEN

Wicca: Wicca hyväksyy täysin noituuden ja magian harjoittamisen ja se nähdään jopa suotavana tapana muuttaa ympäröivää maailmaa. Sääntöjä, ohjeita ja rajoituksia sille, että miten ja mitä, on toki roppakaupalla, mutta noituus ja magia on siis hyväksyttyä. Ei pakollista, mutta sallittua.

Kristinusko: lainausta Raamatusta "älköön keskuudessasi olko ketään... (pitkä litannia asioita, jotka kuvaavat noituuden/magian harjoittamista) ... sillä jokainen joka sen kaltaista tekee, on kauhistus Herralle." Hyvin yksiselitteistä. Noituutta tai magian harjoittamista ei hyväksytä missään muodossa. Oikeastaan ainut mitä kristityille sallitaan, on rukoileminen. Sinänsä täysin uskossa oleva voi silläkin päästä samoihin tuloksiin, kuin wiccalaiset magian harjoittamisella, mutta ero on aivan selvä. Rukouksessa pyydetään, että Jumala antaisi jotakin. Magiassa ikään kuin vaaditaan "tämä on tahtoni, niin olkoon." Sinänsä itse uskon, että puhtaasti tieteellisesti molemmissa toimintamekanismi on sama (tahto kohdistetaan johonkin haluttuun ja energia päästetään liikkeelle), mutta jumaluusopillinen sävyero on aivan selvä. 

Yhteenveto: Wicca toki voi olla vaikka ei muuta tekisi kuin rukoilisi. Kristitty ei voi olla, jos tekee mitään muuta kuin rukoilee. Eli jos henkilö pelkästään rukoilee, eivät uskonnot tässä kohtaa sulje toisiaan pois. Mutta jos yhtään mennään loitsujen ja rituaalien puolelle, kyseessä ei enää voi olla kristitty. 

KRISTITYN NÄKEMYS TÄHÄN SAMAAN AIHEESEEN

Tätä aihetta, kristinuskon ja wiccan yhdistäminen, on myös pohtinut joku kristitty. Tässä suora lainaus hänen tekstistään koskien Christowiccaa:

"Christo wicca edustaa sellaista suuntausta kuin kristillinen noituus. Christo wicca suuntaus sanoo edustavansa wiccalaisuutta ja kristinuskoa, jossa kumpikin yhdistyy yhdeksi. Nykyään laittomuus menee kovaa vauhtia eteenpäin ja se pukee itselleen kaikessa kristilliset vaatteet.Ensin tuli kristillinen heavy-musiikki, sitten on tullut kristilliset homot ja nyt tulee kristillinen noituus. 

Valhe ja pahuus koittaa pukea päällensä kristillisen asun ja sitä kauttaa saa monet uskovatkin eksymään ja luulemana, että uskova voi olla homo tai että uskovat voivat elää noituudessa. Kristillinen heavy-musiikki, kristillinen homous sekä kristillinen noituus ovat eksytyksiä ja syntejä. Kukaan Jeesuksen opetuslapsi ei voi soittaa saatanallista heavy-musiikka, olla homo tai harrastaa noituutta (magiaa).

Valitettavasti jotkut eksyvät luulemaan, että edellä luetellut asiat voivat olla totta. Valhe pukeutuu rakkauden kaapuun, mutta välttelee totuutta. Esimerkiksi homoudesta on tehty luonnollinen asia, jossa on kysymys kahden ihmisen välisestä rakkaudesta, johon muilla ei ole lupa puuttua. Ketään ei voi estää homouden harjoittamisesta, mutta Jeesuksen Kristuksen opetuslasten tulee uskaltaa sanoa homous synniksi, koska näin siitä sanoo myös Raamattu.

Tämän väärän suvaitsevaisen rakkauden vaikutus ulottuu kaikkialle lopun ajan (paitsi Jeesuksen Kristuksen opetuslasten sydämiin) ihmisiin, ryhmiin, yhteisöihin ja uskontoihin. Tämä vaikutus näkyy myös Suomen luterilaisessa kirkossa, jossa sen monet piispat ja papit hyväksyvät homouden, joka on kuitenkin syntiä Jumalan sanan mukaan. Ei varmaankaan ole väärin "profetoitu", että kirkko vielä tulee hyväksymään "kristillisen" noituuden." (lähde: http://www.kotipetripaavola.com/wiccalaisuudesta.html)

Hyvin mielenkiintoinen näkökulma. Itse yritin kirjoittaa tästä aiheesta niin neutraalisti ja kristinuskoa kunnioittaen kuin mahdollista. Voitte käydä lukemassa täältä, tämän henkilön koko kirjoituksen aiheesta.

LOPUKSI

Rohkenen uskoa, että olen perustellut pointtini. Ei vaan voi olla sellaista asiaa kuin "Christowicca". Se on loukkaus sekä wiccaa vastaan että kristinuskoa vastaan, sillä wiccan ja kristinuskon opilliset sisällöt eroavat paikoitellen niin syvästi toisistaan, ettei niitä mitenkään voida yhteensovittaa.

(ps. pahoitteluni kuvien puutteesta. Koin että tähän postaukseen ne eivät vaan sisällöllisesti sopineet.)

Vastauksia kysymyksiin

Heissan,

taas näkyy nämä wiccablogien pienet piirit. Haastetta menee yhdessä jos toisessakin ja minutkin haastettiin kahdesti. Nii ja ehkä olisin ollut kolmannenkin listalla, jos mua ei olisi haastettu jo kahdesti :D Mutta eipä tässä mitään, musta on ihan hauska vastailla näihin, joskaan en nyt lähde ketään eteenpäin haastamaan. Ensin 11 random-faktaa minusta ja sitten vastauksia esitettyihin kysymyksiin. 

- Olen hieman outolintu, koska olen wicca, maisterisnainen ja partiolainen. Kummallinen yhdistelmä eikö totta? :D

- En voi sietää epäjärjestystä. Jos kodissani tai työpaikallani on joku asia väärässä paikassa, minun on ensin laitettava se paikalleen, ennen kuin pystyn keskittymään.

- Olen luonteeltani johtaja. Tilanne kuin tilanne, rupean aina johtamaan sitä. Jos yhtään mitään pitää saada aikaiseksi, se olen aina minä, joka johtaa puhetta. Jos porukka on hiljaisempaa, se on minä, joka yrittää pitää yllä keskustelua. Mä vaan aina otan sen johtajuuden. Se on välillä itsestänikin ärsyttävää ja aina silloin tällöin mä väsyn kantamaan vastuuta ihan kaikesta ja kaikista, mutta silti mä teen sitä toistuvasti.

- Koko lapsuuteni ja nuoruuteni mä vihasin vaaleanpunaista ja pinkkiä. Minulla ei päälläni eikä kotonani ole aiemmin ollut mitään muita värejä kuin vihreää ja sinistä (tai no päällä lisäksi mustaa). Ja nyt aikuisena mä olen ruvennut tykkäämään mainituista väreistä! Mulla on pinkkejä kenkiä, laukkuja, vaatteita, lompakko... ja musta on ihana nukkua vaaleanpunaisissa lakanoissa.

 

- en pidä itseäni yhtään tyypillisenä wiccana (jos sellaista maa nyt päällään kantaa), koska en ole kasvissyöjä, enkä myöskään sitä kirpparityyppiä. Enkä edes gootti. Joskus tuntuu, että kaikki muut wiccat menee johonkin näistä lokeroista :D Mä oon se jakkupukuinen uranainen, jota örkkikään ei uskoisi wiccaksi, ellen mä itse paljasta sellainen olevani.

- olen sinkkuna nyt neljättä vuotta, koska odottelen sitä ihmettä, että löytyisi miesotus, joka olisi sitä mitä minäkin. Akateeminen, wicca ja partiolainen. Jep, not gonna happen. Mutta onneksi yksinkin on ihan kivaa.

- noin lokakuusta huhtikuuhun, mä hengaan aina kotonani jumpin-haalarissa. Paras vaate ikinä.

- olen osallistunut kerran Witchfest International -tapahtumaan ja haluan osallistua vielä monesti uudestaankin. Sitten kun aika ja raha järjestyy. Ja keksin jonku pätevän tekosyyn, millä työnantajalle voi perustella, miksi haluan välttämättä mennä tiettynä loka/marraskuun viikkona lomalle Lontooseen.

-  paras "noitataito", minkä osaan, on energiapallon muodostaminen (siis sen ohella, että mun loitsut onnistuu aina :D)

- noitataidoista vierain minulle sen sijaan on yrtit. Minulla on muutamia yrttejä, mitkä ostin sieltä Witchfesteiltä ja tuo Sinikka Piipon kirja Kasvien salaiset voimat, mutta oikeasti, siihen se jää. Aina silloin tällöin olen ajatellut alkavani tuusaamaan yrttien kanssa enemmänkin, mutta eipä sitä päivää ole vielä koittanut. Ehkä se ei vaan oo mun juttu.

- olen värjännyt hiuksiani 10-vuotiaasta lähtien, mutta olen nyt alkanut kasvattamaan omaa väriäni (tumman ruskea) takaisin. Menee varmaan hetki, sillä mulla on pitkät hiukset, joita en ole aikeissa leikata.

Ensimmäinen kysymys sarja:

1. Kaunein ääni, jonka tiedät?

- veden solina

2. Missä uisit mieluiten?

- aamunkoiton aikaan järvessä (oon tehnyt sen kerran, oli upea kokemus, ei ketään ihmistä missään)

3. Paras tee?

- tää on paha teenjuojalle, joka pitää vaihtelusta! Perinteisistä Twiningsin Lady Grey, maustetuista Nordqvistin Sadepäivän ilo ja vihreistä Nordqvistin Nippon Green. (kotona mulla on aina valikoimissa neljää eriä vihreää, neljää eriä maustettua ja viittä eriä perinteistä)

4. Mikä on vanhin omistamasi esine?

- vaariltani saama pallon muotoinen, hieman nyrkkiäni isompi kivi. Se oli kuulemma ollut vaarin kotitalon portin päällä niin kauan kuin vaari muistaa, joten sen ikä on arviolta ainakin 100 vuotta. Se taitaa myös olla ainoa perintöesineeni.

5. Minkä nimen antaisit koiralle, jos nyt sellaisen saisit? Miksi?

- Ehkä Pörrö. Pidän kaksiosaisista nimistä ja tuo vois sopia koiralle. Plus Harry Potterissa tais olla koira nimeltä Pörrö ja mä oon fantasianörtti! Olen jo tosi kauan halunnut koiran ja olen todella "koiraihminen" (en pidä kissoista sitten yhtään), mutta mulla on sellainen työ, ettei siihen yhtälöön oikein koira sovi. Ehkä eläkepäivillä sitten.

6. Minkä kirjan olet lukenut useimmin, uudestaan ja uudestaan?

- Hmm.. loppujen lopuksi en ole lukenut mitään kirjaa kovin montaa kertaa. Luen paljon fantasiaa ja omistan paljon fantasiakirjoja. Sanoisin, että olen lukenut koko kirjahyllyni sisällön läpi noin 3 kertaa elämässäni. Mutta varmaan Marion Zimmer-Bradleyn Avalon-sarja on sellainen, johon tulen jo ihan puhtaasti wiccalaisuuttani palaamaan uudestaan ja uudstaan. 

7. Mitä mieltä olit Lihattomasta lokakuusta, ja söitkö lihaa lokakuussa? 

- Ei minulla oikeastaan ole mielipidettä puolesta eikä vastaan. Olin siitä tietoinen, mutta olen itse täysi lihansyöjä ja söin lihaa ihan normaalisti. Lihansyönti ylipäätään on minulle vaikea kysymys. Toisaalta tiedän, että eläimiin kohdistetaan ihan hirveää kohtelua (eräs tuttuni teki notaarityönsä oikiksessa eläimiin ruuantuotannossa kohdistetuista rikoksista ja on minunkin työpöydälläni ollut eläinsuojelurikoksia koskeva case), mutta toisaalta mielestäni liha on ihmisen luonnollista ruokavaliota, enkä esim. itse pystyisi siitä luopumaan. Aina silloin tällöin minulla on paha omatunto asian suhteen. Äitini sen sijaan on ollut jo yli 10 vuotta vegetaristi eettisistä syistä.

8. Millainen olisi unelmiesi seinäkello?

-  Eiköhän se ole tuo mikä tuossa seinällä jo on. Se on tätini savesta tekemä. Siinä on perhosia ja ruusuja ja minun nimeni. Sillä on minulle paljon tunnearvoa.

9. Mikä on paras kirppislöytösi?

- Tuo pieni pöytä, millä pidän lohikäärmepuitani. Se taitaa myös olla ainoa kirpputorilta ostamani esine. Jos mulla on lähes joka päivä päälläni noin 1000 euron arvoiset korut, voitte kuvitella, etten ehkä ole sitä kirpparityyppiä. Edustan siis kulutustottumuksissani ihan sitä toista ääripäätä. Tai no en mä mielestäni mitenkään "kerskakuluta", mutta noh, mulla nyt vaan sattuu olemaan aika kallis maku :D 

10. Mikä on ihanin tuoksu? Haluaisitko itse tuoksua siltä?

- Kielon tuoksu. Mutta en usko, että haluisin siltä tuoksua. On mulla kielon hajuista hajuvettä joskus ollut, mutta ei siitä tullut mitään menestystä. Pidän tästä Nina Riccin Premier Jour-hajuvedestä, mitä mulla melkein joka päivä onkin.

11. Jos sinun pitäisi asua samassa paikassa kuolemaasi asti, mikä se paikka olisi?

- Vaikea kysymys. Helsinki, jossa melkein kaikki kaverini asuvat vai kaupunki, josta olen kotoisin, jossa asuvat perheeni ja sukuni sekä muutamia kavereitani? Ehkä sitten se kotikaupunki.

Ja toinen kysymys patteristo:

12. Mitä opit tänään?

- Että mun on todella vaikea katsoa 3D-leffoja omien silmälasien lisäksi myös siitä syystä, että mä katson tosi paljon oikealla silmällä. Vaikka molemmat silmäni olisivat auki, niin ehkä 80-90 prosenttisesti katsomisen tekee oikea silmäni. Ja se tarkoittaa, että 3D-leffassa mä vaan en saa sitä kuvaa millään kohdilleen.

13. Aiotko leipoa piparkakkuja?

- en. En leivo koskaan mitään muuta kuin sitä omenapiirakkaa ja sitäkin yleensä vain Samhainina. En ole yhtään leipoja-tyyppiä ja lisäksi karppaan, niin enpä mä muutenkaan syö viljaa kuin harvoin.

14. Kumpi on parempaa varpaissa: kuuma hiekka vai kostea nurmikko?

- ehdottomasti nurmikko.

 

15. Mikä kappale kuvaa sinua parhaiten?

- nyt pistit pahan. Ehkä Cheekin Jippikayjei. Ainakin mun asennetta se kuvaa eniten. Oon hirveän kilpailuhenkinen ja tottunut kovalla työllä saamaan kaiken mitä haluan. 

16. Mitä tekisit ylimääräisellä 100 eurolla?

- Surullista kyllä, mutta lyhentäisin velkojani :D Mulla on ollut aika rahaa vievä vuosi tässä ja mun palkka on tänä vuonna ollut ihan naurattavan pieni suhteessa siihen, mitä mä teen työkseni ja se näkyy taloustilanteessani. 

17. Millaiset ovat lempikenkäsi?

- Turkoosit UGG Australiat. Niin pehmeät! Niin mukavat! Niin pirteän väriset! Niin täydelliset! Onneksi kohta on talvi, että voi alkaa käyttämään niitä.

18. Paras lapsuusmuistosi?

- joku perheeni kanssa tekemistä kesälomareissuista. Yhtä on mahdotonta eritellä, ne oli kaikki äärimmäistä parhautta.

19. Mistä saat energiaa?

- luonnossa olemisesta ja tykkään myös ladata akkujani lukemalla kirjaa.

20. Koska olet viimeksi ylittänyt itsesi?

- Tänä vuonna olen kyllä venynyt ihan epäinhimillisiin saavutuksiin sen suhteen, että aloitin uudessa todella vaikeassa työtehtävässä ja oon tehnyt samaa aikaa siihen työtehtävään liittyvää "ammatillista tutkintoa".

21. Lempikukkasi?

- valkoinen lilja.

22. Mikä on parasta talvessa?

- Itse asiassa minä pidän talvesta kovin paljon. Parasta on se, että voi lumilautailla, mutta hyville sijoille pääsevät myös "ei hyttysiä" ja "kuun kimallus hangella" sekä "kynttilät, glögi ja villasukat".

Kolmas kysymyssarja, joka oli Orvokin blogissa avoimena. En tiedä kuulunko niihin, joille hän olisi halunut kysymyksensä esittää, mutta vastaillaanpa nyt joka tapauksessa.

23. Mikä eläin tuntuu sinulle läheisimmältä tällä hetkellä?

- Hylje. Ne on olleet mun lemppareita jo lapsuudesta asti. Varsinaisiin voimaeläimiin mulla ei kuitenkaan ole vielä mitään kontakteja, vaikka olenkin miettinyt, että olisi kiva selvittää, onko minulla sellaista ja mikä se on.

24. Mistä saat voimaa elämääsi?

- perheestä ja ystävistä. Arjen pienistä hetkistä. Kauniista asioista, olen melkoinen esteetikko.

25 . Mitä täytteitä haluaisit voileipäkakkuusi?

- graavilohta, muilla ei niin väliä.

26. Käytätkö luomutuotteita?

- en. Juuri nyt rahatilanne ei oo sellainen, että olisi varaa ostaa luomua. Mutta uskon, että käyttäisin enemmän luomua, jos minulla olisi enemmän rahaa

27. Kärsitkö jostakin fobiasta?

- Araknofobia. Mitään maailmassa en pelkää niin paljon kuin hämähäkkejä. Lisäksi jonkin asteinen korkeanpaikankammo löytyy, mutta se ei ole ollenkaan niin paha kuin hämähäkit.

28. Teetkö itse usein ruokaa, vai ostatko valmiita eineksiä?

- teen useimmiten itse. Ehkä kerran kuukaudessa ostan maksalaatikkoa.

29. Minkä uuden taidon/asian haluaisit oppia?

- haluaisin osata soittaa kannelta. Ehkä joskus on aikaa ja rahaa mennä kurssille.

30. Minkä aihepiirin blogeja luet mieluiten?

- suosituimpia lifestyle-blogeja ja lisäksi wiccablogeja.

31. Harrastatko käsitöitä/kädentaitoja?

- en. Olen sellainen ihminen, joka on tosi hyvä käyttämään aivojaan, mutta jolla on peukalo ihan todella kesken kämmentä, kun puhutaan käytännöntaidoista. Kyllähän mä pystyn asioita tekemään (esim. linnunpönttö), mutta se jälki ei vaan oo ollenkaan kaunista.

 

32. Mielenkiintoisin paikka Suomessa? Joko sellainen missä olet käynyt tai sellainen minne haluaisit.

- Kyllä tähän on pakko vastata Helsinki. Levi on toki hyvä lumilautailuun, mutta Helsinki on monipuolisin.

33. Montako tähtikuviota tunnistat taivaalta ilman apuvälineitä?

- 3. Otavan, Kassiopeian ja Orionin.

Sellaisia.

Poimintana kirjallisuudesta: Elementtitähti

Hei,

toivottavasti kaikilla on ollut ihana Samhain ja olette saaneet nauttia tämän ihanan sapatin tunnelmista mielekkäällä tavalla. Itselleni Samhain on ollut aina se mieluisin sapatti ja jo lapsena pidin eniten halloween-juhlasta ja järjestin kavereilleni halloweenjuhlia. Wiccan löytämisen jälkeen juhla on itselleni kulkenut tietenkin nimellä Samhain ja normaalisti sen viettoon on kuulunut Samhain-rituaali ennustamisineen ja "musta ja valkoinen kynttilä"-loitsuineen (joka on kaikista ikinä tekemistäni loitsuista tehokkain). Lisäksi ohjelmassa on ollut omenapiirakan tekeminen ja hautausmaalla kuljeskelu. 

 

Tänä vuonna oli kuitenkin vähän haastavat olosuhteet. Varsinaisena Samhain-päivänä, joka oli tänä vuonna torstai, olin ensin noin 8 tuntia koulutuksessa, jossa sain maailmanluokan migreenikohtauksen ja sitten koulutuksen jälkeen menin kärsimään migreeniä majapaikkaani ystäväni sohvalle, koska seuraavana päivänä oli vielä luvassa toinen koulutuspäivä ja tämä kaksipäiväinen koulutus oli eri kaupungissa, kuin missä minä asun. Lyhyesti sanottuna, ei toivoakaan viettää Samhainia oikeana päivänä. Unet ovat olleet vähissä ja reissusta palauduin vasta pyhäinpäivänaattona lähes puoliltaöin, joten kalenterin mukaisena pyhäinpäivänä minulla meni tuskallisen paljon aikaa univelkojen pois nukkumiseen. 

Nyt olen sitten miettinyt, että tehdäkö vai eikö tehdä rituaalia tänään, kun varsinainen päivä on jo oikeasti ohi. On toki kellokin just nyt aika paljon, tasan puoliyö ja en ole mitenkään valmistellut asiaa, ainoastaan se omenapiirakka on leivottu. Toisaalta harmittaisi missata se kynttilätaika. Olin jo monta kuukautta miettinyt, mitä tänä vuonna pyytäisin/mihin keskittyisin. No pitää vielä miettiä asiaa. 

Joka tapauksessa halusin ilahduttaa teitä Samhainin kunniaksi uudella postauksella. Tästä minun on pitänyt tehdä postaus jo vuosia. Kyseessä on mielestäni "wiccahenkiseen itsetutkiskeluun" ihan pätevä työväline. Nimittäin "elementtitähti". Tämä löytyy Amber K:n kirjasta True Magick - A Beginner's Guide (joka on muuten loistava kirja ja maksaa tällä hetkellä adlibris-verkkokaupassa vain 10 euroa!)

Ymmärrän niin, että tausta-ajatuksena elementtitähdessä on tuoda tietoisuuteen, mikä on elementtien keskinäinen tasapaino juuri sinussa. Sinussa, joka olet tärkein osanen magian tekemisessä. Ei käyttämäsi kynttilä, athame, päälläsi oleva kaapu tai mikään muukaan ulkoinen asia. Sinä. Sinun kehosi, tahtosi, mielesi. Ja näiden olisi hyvä olla tasapainossa suhteessa elementteihin. 

Tyhjä elementtitähti näyttää tältä:

Homma toimii niin, että vastaat erinäisiin kysymyksiin ja lasket yhteen kuinka monta "kyllä" vastausta sait. Jos sait esimerkiksi 5 "kyllä"-vastausta veden elementin kohdalla, etenet keskustasta alkaen vesi-viivaa 5 palleron verran ja teet viidennen palleron kohdalle merkin. Yhdistämällä pallerot, saat oman henkilökohtaisen tähtesi, josta näet aika nopeasti, mikä on elementtien keskinäinen suhde sinulla. Tässä esimerkiksi minun ja äitini tähdet. En sano kumpi on kumman, niin ketään ei käsittääkseni loukata tämän julkaisemisella.

Jos nyt katsotaan vaikka tuota, jonka tähti on piirretty lyijykynällä. Siinä on esimerkiksi hengen ja tulen alueella melkoisesti kehittämistä, kun kummassakin on tullut vastattua "kyllä" vain kolmeen kohtaan. Eihän se näytä tähdeltä ollenkaan. Toisella meistä oli huomattavasti täydempi tähti, mutta hänelläkin kuitenkin tulen ja veden kanssa vielä tekemistä.

Ja ne kysymykset? Tulevat tässä ja ovat väittämien muodossa. Jos väittämä on totta sinun kohdalla, vastaa kyllä.

Ilma (äly, ajatukset, mielikuvitus)

- olen utelias elämän ja kaiken muukin suhteen

- tutkin/opiskelen parhaillaan jotakin asiaa (ilmeisesti tähän käy mikä vaan, myös wiccan ulkopuolinen aihe)

- minulla on vilkas mielikuvitus

- minulla on kyky ajatella loogisesti (no niin, kuin moni vastasi väärin siihen fb:n kirahvi-kysymykseen? :D ) 

- minulla on kyky järjestää informaatiota/tietoa

- pystyn muuttamaan tietoisuuteni tasoa tahdon voimalla

- minulla on kyky keskittyä (eng. focus, concentrate)

- voin helposti uudelleen ohjata ajatuksiani (tarkoittanee sitä, että osaa tietoisesti esimerkiksi lopettaa tietyn jutun ajattelemisen ja ajatella pelkästään haluamaansa asiaa

- käytän useita "tietämisen" (knowing) keinoja (en ole aivan varma mitä tällä tarkoitetaan. Ehkä niin, että tavallisen tietämisen lisäksi osaisi luottaa myös vaistoonsa? Onko jollain parempia teorioita mitä tämä voisi tarkoittaa?)

- tiedän yleensä, mistä löytää tietoa

Tuli (tahto, energia ja suunta)

- elämäni päämäärät ovat selkeitä (uskon, että tarkoittaa, että päämääriä ylipäätään on ja niitä kohti pyritään)

- olen tehokas päämäärieni saavuttamisessa

- minulla on korkea energiataso/olen energinen

- ymmärrän mitä tarkoittaa tahto ja osaan suunnata sen

- suhtaudun intohimoisesti mielenkiinnon kohteisiini

- olen itsevarma (suora käännös olisi: minulla on vahvat itsevarmuus-taidot)

- hoidan energiakehoani ja chakrojani

- olen hyvä nostamaan energiaa/voimaa

- olen hyvä suuntaamaan energiaa/voimaa

- olen hyvä maadoittumaan

Vesi (tunteet ja intuitio)

- olen rakastavassa ja vakaassa ihmissuhteessa (uskon, että tähän lasketaan myös muut kuin parisuhteet. Esim. välit omaan perheeseen/sukuun.)

- olen yhteydessä tunteisiini/olen tietoinen tunteistani

- minulla on rakentava suhde varjooni (lue täältä lisää siitä mikä on varjo)

- olen kykenevä osoittamaan rakkautta ja kiintymystä

- olen kykenevä vastaanottamaan rakkautta ja kiintymystä

- ilmaisen negatiivisia tunteita sopivilla tavoilla

- minulla on terveitä ystävyyssuhteita

- luotan intuitiooni/ sisäiseen ääneeni

- minulla on hyvä itseluottamus

- pystyn kontrolloimaan omaa tunnetasoani (tarkoittanee sitä, että jos esim. raivostuu, niin osaa tietoisesti rauhoittaa itsensä tms.)

Maa (terveys, vauraus ja materiaaliset omistukset)

- hengitän useimmiten puhdasta ilmaa 

- juon useimmiten puhdasta vettä

- syön terveellisiä ruokia

- saan yleensä riittävästi lepoa

- teen useimpina päivinä tasapainoisen treenin (eng. I usually do balanced exercise daily, tulkitkaa siitä sitten)

- teen yhteistyötä psykiatrini/parantajani/hammaslääkärini kanssa (tää oli suomalaisittain vähän outo, mutta no, ehkä tän voi tulkita niin, että kääntyy ammattiavun puoleen terveytensä suhteen silloin kun siihen on tarve)

- kotini on siisti ja viehättävä/puoleensavetävä

- minulla on vakaa työsuhde ja tarpeeksi isot tulot täyttämään tarpeeni

- minulla on tasapainoinen suhde omaisuuteen, jonka omistan (tarkoittaako tää nyt sitä, ettei oo mikään hamsteri, joka ei voi luopua mistään vai? No kai pointti on, että tavara tavarana)

- vietän aikaa ulkona luonnossa

Henki (suhde jumaluuteen)

- teen päivittäin henkisen harjoituksen

- minulla on henkinen "tukiryhmä" saatavilla (varmaan coven tai muut samanhenkiset ihmiset lasketaan tähän?)

- minulla on kyky "keskittyä" (eng. center. En tiedä tälle suoraa käännöstä, mutta kyse on siitä, että osaa tavallaan "mennä itseensä", keskittää tietoisuutensa henkiseen tai psyykkiseen keskukseensa, mikä johtaa rauhan, rauhallisuuden, voiman, selkeyden ja vakauden tuntemuksiin)

- minulla on valikoima henkisiä työkaluja stressin ja kriisien käsittelemiseen

- minulla on suhde auttajiin tai oppaisiin (viitannee nyt esim. voimaeläimiin tms.)

- ymmärrän, että jumaluus on sisälläni/minussa

- juhlistan tai palvon säännöllisesti (eng. celebrate and worship, tähän laskettaneen nyt esim. rituaalien viettämiset ja muutkin juhlat, uskoisin että myös maallisemmat sellaiset, ylipäätänsä kaikki, missä keskitytään iloitsemaan jostakin seikasta)

- minulla on suhde jumaluuden johonkin aspektiin 

- tutkin ja kunnioitan myös muita uskontoja (kunnioittamisen ymmärrän, mutta tekisi mieli kysyä, että miksi pitäisi myös tutkia? Nimimerkillä itseäni ei kiinnosta tutkia muita uskontoja :D )

- koen rauhaa ja iloa

***

Tällaiset oli kysymykset, haluatteko jakaa, miten teille kävi? Onko joku elementti tosi vahva ja onko jollain alalla huomattavasti parantamisen varaa?

Voimapaikkani: Metsä

Hei,

käsitys voimapaikasta ei varsinaisesti ole wiccalainen/wiccaan kuuluva, mutta wiccan ollessa luonnonuskonto, aattelin, että kai tästäkin aiheesta sopii tänne runoilla :) En nyt puhu mistään tietystä paikasta erityisesti, enkä voimapaikoista yleensä, vaan ihan minun henkilökohtaisista kokemuksista. Voimapaikoista yleisemmällä tasolla voitte käydä lukemassa esimerkiksi Thuleian ihanilta sivuilta, Thuleian Tuvasta täältä: http://www.thuleia.com/voimapaikka.html

Itse asiassa minun on myönnettävä, että en itse tiedä "voimapaikkojen teoriaa" nimeksikään, mutta pidän metsää voimapaikkani, sillä sinne katoaa aina murheet ja siellä saan uutta voimaa. Minulla ei ole koskaan ollut mitään tiettyä metsää voimapaikkani vaan metsä kuin metsä käy. Tarpeeksi puita sikin sokin, niin se on metsä. Toki jotkut metsät ovat erityisen ihania, mutta yleisesti saan voimaa ihan kaikista metsistä. 

Yritin miettiä missä on muna ja missä on kana, onko metsä voimapaikkani, koska olen siellä aina ollut niin paljon, vai olenko ollut metsissä aina niin paljon siksi, että olen saanut sieltä voimaa? Erityinen suhde minulla metsään jokatapauksessa on. Toinen nimeni, Tuulikki, jota olen käyttänyt "wiccanimenäni" jo vuosia, on suomalaisessa mytologiassa metsän kuninkaan Tapion tyttären nimi. Siitä tämän blogin nimikin.

Suhteeni metsään alkoi jo ennen kouluikää. Olen nimittäin lapsuuteni leikkinyt ystäväni kanssa kotiemme lähellä olevassa metsässä. Emme olleet "meillä tai teillä" vaan suurimman osan ajasta metsässä. Sitten vähän vanhempana, 9-vuotiaana liityin partioon ja sen jälkeen olenkin ollut ihan käsittämättömän paljon metsässä partion merkeissä. Tähän liittyy sellainenkin juonne, että olin koko peruskoulun ajan koulukiusattu ja "ne ympyrät ja kaupunkiympyrät" olivat minulle hyvin ikäviä. Partiossa sen sijaan olin "suosittu" ja mainittu lapsuudenystäväni oli yli 10 vuotta paras ystäväni (on vieläkin hyvä ystäväni, mutta aikuisena ei varsinaisesti määrittele ketään parhaaksi ystäväkseen). Ja niinpä mä olin aina metsässä sellaisessa seurassa, jossa koin olevani hyväksytty ja pidetty. Tällaisilla assosiaatioilla, ei liene kummakaan, että metsästä tuli turvapaikkani. Paikka jonne menin mielelläni. 

Luonnosta olen toki aina nauttinut, mutta metsän merkityksen voimapaikkana tajusin oikeastaan tuossa yliopisto-opintojen aikana, suunnilleen vuonna 2009. Koska asuin kesät talvet opiskelupaikkakunnallani, olin niihin aikoihin paljon vähemmän metsässä jo ihan siitä syystä, että en osallistunut aktiivisesti partiohässäköihin. Siinä kohtaa huomasin kaipaavani metsään. Huomasin ajattelevani, että olisipa ihana mennä jälleen partioleirille tai jostain muusta syystä metsään. 

Metsässä minua viehättää sen kauneus ja monipuolisuus. Rakastan puita, eläimiä ja metsän tuoksua. Etenkin sateen jälkeen. Marjat maistuu parhaimmilta suoraan mättäästä poimittuna ja lintujen laulu on ihanaa kuunneltavaa. Metsässä maaelementin paikkana on paljon maadoittavaa, mutta myös toisaalta uudistavaa voimaa. Oikein tarpeellista minulle, joka niin kovin helposti haihattelen menemään pilvilinnoissani ja jota arkielämän ongelmat syö joskus liikaakin. Metsässä olen osa luontoa ja se on ihan sama, mitä arkiongelmia minulla on, silloin tärkeintä on vain olla olemassa ja ihmetellä luonnon kauneutta. 

Varsinaista hiljaista, havannoivaa metsässä oleilua mä en ole tehnyt pitkään aikaan. Vaikka olen ajatellutkin monesti, esimerkiksi nytkin, että olisipa ihana mennä metsään istuskelemaan. Mutta kävely ja juoksulenkkini mä yritän yleensä koostaa niin, että edes osa matkasta olisi metsässä. Näin saan arkeeni aina pienen latauksen metsän voimaa.

Leikkisästi voisi kai todeta, että jos on olemassa eri tavalla asioita painottavia wiccoja, esimerkiksi "keittiöwicca" tai "yrttiwicca", niin minä olen kyllä metsäsuhteeni takia/ansiosta pesunkestävä "puskawicca" :D Sillä, miten paljon voisin metsissä ja luonnossa muutenkin vaellella, ei ole mitään rajaa. Mielelläni olen ollut 15 päivää putkeen metsässä partioleirillä ja myös vaeltanut 40 km vaelluksen ja tehnyt varmaan satoja pienempi muotoisia retkiä ja reissuja. Unelmani olisi joskus pitää rituaaleja metsässä, mutta olen hieman neuroottinen sen suhteen, että mihin ihmeen kuuseen asti sitä pitäis lähteä, ettei kukaan ulkopuolinen sattuisi tulemaan paikalle.

Totesin tuossa ylempänä, että mitään erityistä paikkaa minulla ei ole voimapaikkana. Mutta totta kai se lapsuuden metsä on sellainen. Se vaan sattuu nyt olemaan siellä 500 km päässä kotipaikkakunnallani. Mutta tuo blogin "otsikkokuva" on siitä metsästä ja siksi mä en kyseistä kuvaa ole koskaan vaihtanut, enkä varmaan vaihdakaan. Itselleni aina kun tulen tämän blogin sivulle, se on kuin kotiin tulisi, ensimmäisenä edessä on metsä ja se on minun oma erityinen metsäni. Lähemmäksi "olen kotona"-tunnetta ei tietokoneen näyttöä tuijottamalla pääse.

Ajattelin vielä loppuun jakaa yhden oman tekstini, jonka olen kirjoittanut joskus teininä varjojen kirjaani. Olen informaatio-mielessä jakanut niin paljon otteita muiden teksteistä täällä blogissa, että pitää nyt antaa vähän jotain omaakin. En siis ole mikään runoilija, mutta joskus halusin luontohetkistäni kirjoittaa ja syntyi seuraava teksti, jossa metsä on hyvin edustettuna. Ei siinä logiikkaa ole, se on pikemminkin luettelo asioista, joista pidän.

Pienet hetket

Jos pieni hetki on mahdollinen,

anna tähtien loistaa silloin,

kynttilän liekin heijastua silmistäni.

Kun yö rauhalla metsän täyttää,

kuu kimaltelee hangella ja 

susi nostaa ulvontansa kunnioitukseen.

Hienopiirteisiä kuurankukkia ikkunassani,

kun aamun ensisäteet ne tavoittaa.

Kuinka paljon lopulta nautimmekaan 

pienistä asioista, pienistä hetkistä.

Näetkö sen? Sadepisara kimaltelee havunneulasessa,

orava istuu oksalla käpyä nakertaen,

hopeinen kuu valaisee metsä sinisellä säteellään.

Kuuletko puron solinan, tuulen haavan lehdissä?

Minä näen, minä kuulen, minä nautin,

nautin lahjastani huomamta kyseisiä asioita. 

Wiccan silmin maailma on kaunis paikka elää.

* * *

Minkäslaisia voimapaikkoja lukijoilla on? Onko jotain erityistä vai onko ihan yleisellä tasolla esimerkiksi meren rantaa, metsää tai vaikkapa vuoristoa (jos joku nyt sattuisi asumaan jossakin missä on vuoria :D )?

Litha

Hei,

juhannus ja kesäpäivänseisaus lähestyvät ja näin wiccalaisittain kesäpäivänseisaukseen ajoittuu Litha-niminen sapattimme. Luonnon ja auringon voimat ovat nyt huipussaan ja tästä alkaa taas päivien lyheneminen, siispä nyt on erinomainen aika kerätä talteen tuota energiaa, iloita ja juhlia kesästä, mutta toisaalta voi halutessaan kohdata myös varjonsa, aivan kuten mytologisella puolella Lithan aikoihin vuoden valoisaa puolta hallinneen Tammikuninkaan päihittää tämän oma varjo, Piikkipaatsamakuningas. 

Litha kuuluu pienempiin sapatteihin ja loppuunsa siinä on mytologiatasolla mielestäni verrattain vähän "aineksia". Lyhyesti sanottuna tässä sapatissa on kyse siitä, että valo ja luonnon energiat ovat huipussaan ja toisaalta päivien lyheneminen ja vuoden pimeän puoliskon alkaminen on aivan nurkan takana. Se on siis yhtä aikaa riemun ja ilon sapatti, mutta toisaalta surullinen siinä mielessä, että päivät alkavat jälleen lyhetä. 

Penczak kirjoittaa kirjansa The Outer Temple of Witchcraft sivulla 372 seuraavaa Lithan jumalmytologiasta: 

"The theme of the divine couple, at the peak of their power, is constant at Litha. The Goddess is the Queen of the Bountiful Garden. Her love for the king and all of us is reflected in the lush greenery of the Land. Her love makes the harvest grow. She is the Divine Mother providing nourishment with the growing plants. The energy of the lands builds to its crescendo. The God is matured into his role as Divine King of the Land. He is the caretaker and protector. The solar and green attributes are merged into one, as he is both Solar King and Grain Lord bearing fruit. 

Although he is at the peak of his power, all he can do now is wane. Tradition says he must face his shadow. The shadow of the God is the Dark Lord and Underworld King. He is the Horned God an the Holly King. The God of Light faces the God of Shadow, and is defeated, as in preordained on this day. He relinquishes control of the year to the Dark God."

Jos haluaa juhlistaa tätä sapattia rituaalilla, juurikin tämä Tammikuninkaan ja Piikkipaatsamakuninkaan välinen taisto on keskeisellä sijalla. Meditaatiopuolella voi keskittyä pohtimaan omaa varjoaan ja toisaalta pyrkiä löytämään sen oman sisäisen valonsa, jolla selvitä alkavasta vuoden pimeästä puolikkaasta. Siinä missä esimerkiksi Samhain on minulle hyvin korostuneesti aika tehdä taikoja ja koen sen sapatin keskeiseksi asiaksi rituaallin, on Litha minulle korostuneesti enemmänkin sellainen "käytännön sapatti". Varsinaista Litha-rituaalia en ole koskaan kokenut mielekkääksi, mutta luonnonvoimien ollessa huipussaan, tämä on minusta erinomainen aika kerätä yrttejä mahdollisten tulevien tarpeiden varalle. 

Olenkin tässä viime päivinä selaillut läpi Sinikka Piippon kirjaa Kasvien salaiset voimat, tarkistaakseni, mitä kannattaisi/haluaisin kerätä. Kerrankin näin päin, monesti minä keskellä talvea näet harmittelen, että kun ei kesällä tullut keränneeksi sitä ja tätä. Kasvien/yrttien keräämisperinteen yhdistäminen Lithaan olisikin sikäli kannattava veto, että todennäköisyys löytää haluamansa on huomattavasti suurempi, kuin vaikka kovin aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Jos yrttien/kasvien keräily kiinnostaa, niin alla muutama vinkki:

Erityisesti suosittelen keräämään Lithana siankärsämöä (jos ette tiedä miltä se näyttää, googlettakaa), Piippo nimittäin mainitsee, että parhaan maagisen tuloksen saa, kun siankärsämön kerää (ja mielellään tosin käyttääkin) juhannuksena. Siankärsämöä voi esimerkiksi lisätä lattianpesuveteen lisättynä se häätää pahan energian ja negatiivisuuden talosta. Rauhan ja rakkauden yrttinä se myös houkuttelee ystäviä ja perhettä elämääsi. Se kutsuu kauan poissa olleet ystävät takaisin ja saa huomaamaan uudet ystävät. Pussukassa kannettu ja suitsukkeena poltettu siankärsämö tuo rohkeutta, karkottaa negatiivisuutta sekä lisää tietoisuutta ja rakkautta. Eli kelpoyrtti siis olla varastossa. 

Suosittelen myös keräämään varastoon nokkosta. Nokkosellakin on suojelevia vaikutuksia ja sitä voi käyttää negatiivisen energian karkoittamiseen kuten siankärsämöäkin. Mutta erityisen hyvä ominaisuus mielestäni on, että sen sanotaan opettavan muutoksen läksyn: kaikilla asioilla on paikkansa ja kivuliaat asiat voidaan yhdistää kokonaisuuteen ja muuttaa paremmiksi. Piippo kehoittaa juomaan nokkosteetä, kun käy läpi henkisiä ja tunne-elämän koettelemuksia, silloin tulen voima muuttaa hankaluudet henkiseksi edistymiseksi.

Leppä puolestaan antaa voimaa, jonka avulla pystyy selviytymään mistä tahansa, joten ajattelin myös kerätä hieman lepän lehtiä. Itselläni ainakin magiaan turvautuminen tapahtuu lähes yksinomaan asioissa, joissa koen, etteivät "tavalliset keinot" riitä, joten usein kyse saattaa olla juurikin sellaisista asioista, joissa pitää selviytyä jostain hankaluudesta. Uskon, että leppä on silloin varsin hyödyllinen ainesosa.

Myös koivu kuuluu listalleni tänä vuonna. Koivua voi käyttää magiaan, joka liittyy uusiin alkuihin. Koivu häivyttää pelkoja ja tuo rohkeutta ja onnellisuutta.

Muita ideoita Lithan viettoon:

- koristele alttarisi keltaisilla ja valkoisilla kesäkukilla

- kasaa kokko ja tanssi sen ympärillä, tuleen voi heittää erilaisia yrttejä ja kukkia tuomaan siunausta ja onnea. Tuhkat voi sirotella myöhemmin vaikkapa puutarhaan 

- pidä rituaali keskipäivällä ja anna auringon säteiden imeytyä juomaasi ja juo sitten tämä "auringon energia"

- lataa kristalleja ja muitakin maagisia työkalujasi auringossa

- kulje luonnossa ja nauti sen vehreydestä, keskity tuntemaan luonnossa vallitsevia energioita

Ihanaa Lithaa kaikille!

Kolminaisuuden Jumalattaren pyörä

Heissan,

tässähän käy nyt niin, että kun hiljaa pysyttelee, niin muut kirjoittaa samantyyppisistä aiheista kuin itsekin ajattelin kirjoittaa. Se mistä ajattelin tässä höpistä, on aihe, josta Myrika kirjoitti omassa ihanassa blogissaan aivan vasta (15.5.2013). Ja se mitä osittain sivuan, on aihe, mitä Hopeakettu käsitteli eilen (25.5.2013) aivan loistavassa postauksessaan. Great minds think a like? 

Vaikka wiccassa onkin tiettyjä "päälinjoja" (joihin voi perehtyä paremmin tunnisteen "mitä wiccaan kuuluu" alta löytyvässä postauksessa) ja muuten tavat elää ja toteuttaa itseään wiccalaisena jäävät oman harkinnan varaan, en vain ole voinut mitään sille, että tunnen syyllisyyttä siitä, miten joudun piilottelemaan maailmankatsomustani. Oli aika, jolloin kannoin pentagrammia kaulassani 24/7, minulla oli vakioalttari kodissani, puuhailin wiccan parissa aktiivisesti ja raportoin niistä tännekin. Ja olin sinut itseni ja asian kanssa. 

Ja mikä on tilanne nyt? Aikaa wiccalle? Missä välissä? Tosin tällä hetkellä tuntuu, ettei aikaa ole millekään muullekaan, mä vain käyn töissä ja nukun. Roikkuuko kaulassa penta? Edes pitkässä ketjussa vaatteiden alla? No eipä roiku, koska kokeilin sitä ja huomasin, että aina kun kumarrun ottamaan jotain yleensä lattialla olevasta salkustani, se heilahtaa näkyviin. Eikä se missään nimessä saa heilahtaa näkyviin työnantajan tai asiakkaan nähden. Onko kodissani enää vakioalttaria? Tai edes jumalhahmojen patsaita näkyvillä? Ei ole, koska koskaan ei tiedä tuleeko kylään joku sellainen ihminen, jolle mä en ole wiccalaisuudestani kertonut. 

En tiedä miksi, mutta minä vain olen sellainen ihminen, joka haluaisi kulkea pää pystyssä ja ylpeänä siitä mikä on. Kuten tein ihan jopa yliopisto-opintojen loppuun asti. Ymmärrän, että wiccalaisuuteni ei ole kiinni siitä, kuinka monta esbattia ja sapattia vietän, eikä väliinjäävät päivät minua vaivaakaan. En ole koskaan juhlinut täsmällisesti ihan kaikkia esbatteja ja sapatteja. Parhaimmillaankin varmaan vain joku 4-6 sapattia kahdeksasta vuodessa ja täysikuita sitten vähän miten sattuu, ehkä 5 kertaa vuodessa. Kodin puuttuvista wiccalaisuuden merkeistä häiritsee tällä hetkellä oikeastaan vain se, että jumalhahmot ovat "wiccakaapissani". Se tuntuu jotenkin epäkunnioittavalta. Ehkä mä ihan tosissani yritän miettiä niille jonkin näköisällä olevan paikan. Mutta sitten tää "tunnuksen" kantaminen. Tai minun tapauksessa nyt kantamattomuus. Se on kova pala. 

Rakastan pentaani yli kaiken. Se on minusta niin kaunis ja pidän ihan todella asioista, joita se symboloi. Esim. kehä ja elementit sekä siitä, että se on ehkä vahvimpia olemassaolevia suojelusymboleita. Ja se on just SE wiccalaisuuden symboli, jota ehkäpä eniten pidetään kaulassa. Joka kerta, kun oon kysynyt pentaa kantavalta, että onko hänkin wicca, niin vastaus on ollut myönteinen. Ja mä haluisin pitää sitä kaulassa ja osoittaa "omilleni/saman tien tallustelijoille" että hei, minä oon kans yksi teistä. Mutta koska se symboloi yhteiskunnalle ja muille niin monia muita ja suurimmaksi osaksi pahoiksi miellettäviä asioita, kuten voitte käydä lukemassa Hopeaketun tekstistä, mä vaan en voi pitää sitä töissä. Enkä oikeastaan missään, missä on riski törmätä oman alani ihmisiin. Ja voin kertoa, että siihen nähden, miten iso kaupunki Helsinki on, mä oon törmännyt esim. työnantajaani työpaikan ulkopuolella ihan pelottavan usein.

Eilen olin sitten katsomassa aamusella PMMP:n keikkaa Kaisaniemen puistossa ja siellä oli sellainen koju, missä myytiin kelttiläisiä koruja. En ajatellut mitään ostaa, mutta katselin kuitenkin tarjonnan läpi, kun olihan ne nyt aivan upeita ne korut. (Kyseisen firman nettisivut muuten täällä.) Illalla sitten kuitenkin tuli yhtäkkiä sellainen olo, että minun pitäisi sittenkin käydä hakemassa sieltä itselleni ns. "päivänvalon kestävä" kaulakoru, jota voisin pitää myös töissä. Ja koska vaistoni ovat harvoin olleet väärässä, hipsaisin sitten lähijunaan ja uudestaan kojulle. Ja siellä se oli, kaikki muut korut ympäriltä myytyinä. "Kolminaisuuden Jumalattaren pyörä". 

Koru, jota voin kantaa töissäkin. Koru, jonka symboli, ei omaa sellaista määrää ennakkoluuloja, joita pentagrammi omaa. Tämä siis symboloi juurikin sitä Jumalatarta, jonka me wiccalaiset tunnemme ja lisäksi triquetra (tai triple knot) on myös suojelusymboli. Tämä symboloi ainakin valmistajan mukaan lisäksi tasapainoa ja turvallisuutta. En tiedä mistä he ne ovat sitten kaivaneet (ehkä siitä tämän kuvion suojelu-ominaisuudesta?), mutta passar bra. Kaipaankin elämääni tasapainoa ja turvallisuutta. Ja vaikka elementti-symboliikka tästä korusta puuttuukin, niin uskon pärjääväni näillä: Kolmoisjumalatar, suojelu, tasapaino, turvallisuus ja tietenkin tuossa on vielä ympyröitä kaksin kappalein. Ympyrähän voi symboloida esimerkiksi kehää ja vuoden pyörää, miksei myös aurinkoa ja täysikuuta. (Katso täältä, mitä wikipedia tuumaa tästä symbolista) Perfect. Just what I needed!

Tarttui sitten sieltä mukaan samalla symbolilla varustetut korvakorutkin. Vielä asteen verran huomaamattomammat ja kaikessa yksinkertaisuudessaan ihanan kauniit. En mä tällä hetkellä mitenkään erityisesti rahoissani ole, mutta nämä mahtuivat budjettiin ja onhan sekä nämä, että tuo riipus aivan uskomattoman ihanat. Rakas penta ei tosin katoa mihinkään ja pidän sitä jatkossakin ainakin rituaaleissa ja vaatteiden alla silloin, kun vaaraa sen esille heilahtamisesta ei ole tai sitten tilanteissa, joissa se esille heilahtaminen ei haittaa.

Nyt on siis taas tilanne "tunnusten" kantamisen suhteen vähän paremmalla mallilla. Ja myönnän, että vaikka ei saisi ripustautua mihinkään amuletteihin, minussa on vähän sitä, että jos on oikein tiukka paikka, haluan mielelläni kantaa vahvoiksi amuleteiksi kokemiani asioita (esim. pentani ja onnenkiveni) mukanani. Edes taskussa. Siihen nähden, että penta on roikkunut mukana jo yli 10 vuotta, menee varmaan vähän aikaa, että tämä riipus kerää yhtä vahvat energiat, mutta tästä se joka tapauksessa lähtee. Ja kyselijöille voi vastata, että se on kelttiläinen kuvio. 

Viime yönä vietin pitkästä aikaa esbatia, kun se kerrankin sattui viikonlopulle ja ohjelmassa oli muun muassa näiden korujen lataaminen sopivilla energioilla ja muutenkin "käyttöön vihkiminen" ja sitten piti tehdä uuteen kotiini puhdistus- ja suojaustaiat. Näin kolme kuukautta myöhässä... hups. Ja tänään kävin viemässä lähimetsään sitten omenan uhriksi luonnolle. Tämäkin taas ihan liian pitkästä aikaa. Olen saanut niin paljon, että pitäisi muistaa useammin antaa takaisin. 

Tässä elämäntilanteessa olennaisin osa wiccanharjoittamista on ollut metsässä käyskentely. Tässä kotini välittömässä läheisyydessä on ihana pieni metsä, jossa on kieloja ja mansikoita ja sitten tuossa kilometrin päässä on Keskuspuisto, jonka pohjoisosissa on oikein luonnonsuojelualuekin. Erityisesti siitä Keskuspuistosta on tullut mulle lempparilatautumispaikka, pitää palata siihen vaikka sitten seuraavan postauksen yhteydessä. 

Näillä kivillä alkuun kivimagiassa

Hei,

taannoin pyydettiin juttua kivistä ja ajattelin sellaisen tähän väliin ottaa, kun on ollut jo useampikin pohdiskelun puolelle mennyt postaus välissä. Kivistä nyt voisi kertoa vaikka mitä. Niiden voimista, energioista, miten niitä käytetään magiassa ja miten niitä puhdistetaan. Tai sitten vain vaikka yksittäisistä kivistä. Aiemmin olenkin sivunnut aihetta vähän yli vuosi sitten. Löydätte kiviä koskevan postauksen klikkaamalla tuota "rituaalivälineet"-tunnistetta. Kivet tavallaan menee rituaalivälineiden piiriin, sillä niitä voi käyttää "ainesosana" magiassa. Itselleni on siunaantunut menestystä magian saralla ja itse usein härvellän enimmäkseen kivien, riimujen ja hieman yrttien kanssa.

Mutta kun kiviä on niin monia ja täällä on palautteen perusteella lukijoina aika paljon sellaisia, jotka on polkunsa alussa, niin lähdetääns mutustelemaan aihetta siitä näkökulmasta, että mitkä kivet kannattaa omistaa. Eli toisin sanoen, millä valinnoilla pääsee mahdollisimman vähällä mahdollisimman pitkälle. Listaus on tietysti täysin subjektiivinen eli vain minun näkemykseni asiasta ja halutessaan muut voi vaikkapa kommenttikenttään kertoa sellaisista kivistä, jotka ovat itse kokeneet loistaviksi.

Kiviä koskevat oppini minä otan aikalailla yksinomaan tästä kirjasta:

 Muissa kirjoissani saattaa olla tiedon rippeitä kivien käytöstä magiassa, mutta kun tässä on selkeästi kaikki yksissä kansissa, niin tähän mä aina tartun. Tässä 237 sivuisessa aarteessa on alussa tietoa esim. kivien voimista, magiasta, kivien energioista, väreistä (minkä väriset kivet tekee yleensä mitä), kivien hankkimisesta, kivien puhdistamisesta, niiden käytöstä ennustamisessa ja korumagiasta. Sitten on aakkosjärjestyksessä kivikohtaisesti kerrottu, mitä mikin tekee ja lopussa on vastaavuustaulukoita. Jos kivimagia kiinnostaa laajemminkin, tää on must have-hankinta. 

Itse olen yleensä harjoittanut kivimagiaa periaatteella, että etsin aina sopivan kiven kulloiseenkin käyttötarkoitukseeni ja mulla on lapsesta asti ollut paljon erilaisia kiviä, joten en ole koskaan oikeastaan kiinnittänyt huomiota, mitä kiviä tulee käytettyä, muuta kuin että aventuriini on mun yleisimmin käyttämäni kivi. Tätä postausta varten kuitenkin tutkailin tämän kirjan lopussa olevia taulukoita selvittääkseni, millä kivillä saa parhaiten katettua mahdollisimman monta "tarveosa-aluetta". Lisäksi tsekkasin listaukset, mitkä kivet yhdistetään eri elementteihin. Ei liene haitaksi omistaa ainakin yksi kivi, jolla on yhteys tiettyyn elementtiin. 

Maahan yhdistettävät kivet ovat hyödyllisiä edistämään rauhaa, maadoittumiseen, energioiden keskittämiseen, hedelmällisyyteen, rahaan, bisnes menestykseen, vakauteen, puutarhanhoitoon ja maatalouteen liittyvissä loitsimisissa. Mikäli samassa yhteydessä käyttää kynttilöitä, kannattaa valita vihreät. 

Maahan yhdistettävistä kivistä muutaman mainitakseni: smaragdi, malakiitti ja suola (okei, ei sinällään kivi, mutta mainitsen nyt kuitenkin, ku sitä on helposti saatavilla).

Ilmaan yhdistettävät kivet ovat parhaimmillaan kommunikaatioon, matkustamiseen ja älyyn liittyvissä taioissa. Kynttilöitä käytettäessä väriksi kannattaa valita keltainen. Ilmaan yhdistettävistä kivistä kotoisin on aventuriini. (noista toisista en ollut kuullutkaan esim. mica, pumice ja sphene).

Tuleen yhdistettävät kivet ovat päteviä suojelustaioissa, puolustusmagiassa, maagiseen energiaan, fyysiseen voimaan, rohkeuteen, tahdonvoimaan ja puhdistukseen liittyvässä magiassa. Kynttilöiden värinä punainen. Muutaman tuleen assosioituvan kiven mainitakseni: sitriini, hematiitti, tiikerinsilmä ja rubiini.

Veteen yhdistettävät kivet ovat parhaimmillaan rakkauteen, parantamiseen, myötätuntoon, ystävyyteen, puhdistamiseen, rentouttamiseen, rauhaan, nukkumiseen, uniin ja psyykkisyyteen liittyvissä taioissa. Kynttilän värinä sininen. Veden elementin kiviä ovat esimerkiksi ametisti, kuukivi ja safiiri.

Henkeen yhdistettävät kivet ovat yleensä joskus olleet orgaanista (elävää) materiaalia. Ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi pitkäikäisyyteen ja menneiden elämien kokemuksiin liittyvissä taioissa. Henkeen liittyviä kiviä ovat esimerkiksi meripihka ja kivettynyt puu.

Ja sitten seuraa 8 kohdan lista kivistä, joilla kattaa useimmat tarpeet. Yllätyin muuten itsekin melkoisesti, kun ruusukvartsi ei ole tällä listalla. 

Ensimmäisenä ametisti.

Tuo yksi helpoimmin tunnistettavissa olevista kivistä. Violetti väriltään, voi olla vaaleanvioletista erittäin tummaankin violettiin. Käytä ametistia näissä tarkoituksissa: edustaa veden elementtiä, rohkeus, unet, onnellisuus, rakkaus, rauha ja psyykkisyys.

2. Aventuriini

Vihreä mollukka, jonka ulkonäkö voi myös vaihdella. Kaikki kuvassa olevat kivet ovat aventuriineja. Aventuriini siis yhdistetään ilman elementtiin. Käytä aventuriinia, kun asiasi liittyy uhkapeleihin, parantamiseen/terveyteen, onneen, henkisiin voimiin, rahaan, rikkauteen, omaisuuteen tai rauhaan.

3. Tiikerinsilmä

 Tällainen jännä kultaan taittava. Googlatkaa, ette tästä kuvasta pääse perille, minkä näköinen. Tiikerinsilmä liitetään siis tulen elementtiin ja se on oivallinen, jos käyttötarkoitus liittyy johonkin seuraavista: rohkeus, ennustaminen, onni, raha, rikkaudet, omaisuus, fyysinen energia ja suojelu (esim. minun autoani suojelevassa pussissa on sisällä lähes 2 cm läpimitaltaan oleva tiikerinsilmä. Ja mitään vaurioita ei ole autolle tullut!).

4. Malakiitti

Vihreä raidallinen tapaus. Elementeistä yhdistyy maahan ja kätevä olla käsillä, kun haluat loitsia seuraaviin tarpeisiin liittyen: bisnes menestys, puutarhanhoito, rakkaus, maagiset voimat, rauha ja suojelu.

5. Meripihka

Jota en muuten itse omista. Lisätään hankitalistalle! Meripihka liittyy siis hengen elementtiin ja on tarpeellinen esimerkiksi seuraaviin asioihin liittyvässä magiassa: kauneus, parantaminen, terveys, rakkaus, onni, fyysinen voima ja suojelu. (tästä listasta selviääkin, miksi en ole sitä aiemmin tarvinnut, lähes kaikkeen noihin löytyy toisetkin kivet. Oikeastaan meripihka on tässä listauksessa vain sen takia, että se on listauksen ainoa kivi, joka liitetään hengen elementtiin)

6. Kuukivi

Valkea, läpinäkyvähkö. Erottuu muista kivistä siitä, että siinä on kuunvalon värinen sininen hohde, joka näkyy, kun kiveä kääntelee. Yritin saada sitä näkymään tähän valokuvaan ja ehkä sitä vähän näkyykin tuossa vasemman puoleisen kiven oikeassa laidassa. Wiccalle kuukivi on tietysti sikäli erityinen, että se liitetään Jumalattareen ja kuuhun (joka ainakin minulle on erityisen rakas). Kuukivi on käyttökelpoinen, kun magiasi tarkoitus liittyy ruokavalioon, ennustamiseen, maadoittumiseen, rakkauteen, suojeluun, turvalliseen matkustamiseen tai uneen.

7. Amatsoniitti

Tällainen sinivihreä kivi, kantsii googlata myös tämä, jos tämä kuva on liian epäselvä. Amatsoniitti on tässä listauksessa lähinnä sen takia, että se liittetään uhkapelien lisäksi menestykseen ylipäätään. Eli muista tämän listauksen kivistä poiketen, sillä on vain nämä kaksi käyttötarkoitusta. Minusta kuitenkin menestys on sellainen asia, että sitä varten on hyvä olla oma kivensä. Voi sitten vaikka yhdistellä loitsuihin, vaikkapa aventuriinia ja amatsoniittia, jos toivoo menestystä terveysasioihin tai taloudellisiin asioihin. Amatsoniitin ja malakiitin yhteistyö puolestaan voi tuoda menestystä puutarhanhoidossa. 

8. Jade

Vihreä kivi, ulkoasu voi myöskin tämän kiven kohdalla hieman vaihdella. Voipi googletella. Jade on hyödyllinen puutarhanhoitoon, parantamiseen, terveyteen, pitkäikäisyyteen, rakkauteen, rahaan, rikkauksiin, omaisuuteen, suojeluun ja viisauteen liittyvässä magiassa. Jaden otin tähän listaukseen mukaan oikeastaan tuon viisaus-aspektin takia. Kuten menestyskin, mielestäni viisauskin on asia, jota varten on hyvä olla yksi kivi. Jade on muuten pyhä kivi Kiinassa.

***

Tällainen listaus siis, jos jollain on erityisen hyviä kokemuksia jostakin kivestä, jota tässä ei ole mainittu, niin saa toki kertoa. Kuten sanottua, itselläni aventuriini on sellainen ylivoimainen kivi, joka kuuluu repertuaariin lähes aina.

Ihanaa Beltanea kaikille lukijoille!