The Inner Temple of Witchcraft - mitä jäi käteen?

Hei,

olen nyt saanut valmiiksi urakan, jonka aloitin ihan vuoden 2011 lopulla. Kyse on the Inner Temple of Witchcraft-kirjan läpikäymisestä harjoituksineen päivineen. Alunperin tarkoitus oli tehdä tämä vuodessa, mutta jämähdin silloin aikanaan meditaatio-kappaleeseen ja sitten tuossa välissä tapahtui kaikkea. Elämäntilanteeni vähän rauhoituttua ja osittain myös coventoiminnan myötä uudelleen innostuneena tartuin myös tähän kirjaan. Tässä postauksessa on nyt tarkoitus kertoa minkälainen matka tämä oli. 

Ensinnäkin kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teen yhtään minkään kirjan kaikki harjoitukset sitä mukaa, kun luen kirjaa. Eli en siis lukenut pidemmälle, ennen kuin olin tehnyt tehtävät. Silloin 3 vuotta sitten kun tartuin kirjaan, siinä tuntui olevan todella paljon uutta. Nyt loppumatkasta, joka kesti noin 9 kuukautta, ei kaikki enää ollutkaan ihan niin uutta, pitkälti johtuen siitä, että vaikka tämä kirja olikin tauolla, olin kyllä puuhannut muuta siinä 3 vuoden ajan. 

Vakioalttarini on nykyään tällainen. Tässä se on Beltane-moodissa.

Kirjan alussa oli neljän kappaleen verran sellaista yleistä höpinää (historiaa, mistä noituudessa on kyse, noidan polusta jne.) ja ensimmäinen kappale koski maagista mieltä. Jo tämän ensimmäisen kappaleen myötä tutuksi tulivat tietoisuuden tilan vaihtamiset ja harjoituspuolella energian tunteminen ja energiapallot. Energiapallon tekeminen ja tunteminen onkin yksi parhaimpia juttuja koko kirjan antia ajatellen. Että se on kätevä "äkillisessä tarpeessa", kun jotain pitäisi tapahtua, eikä ole aikaa suunnitella täysimittaista loitsua tai rituaalia.

Toinen kappale olikin sitten jo meditaatiosta. Mistä siinä on kyse ja miten muutetaan tietoisuuden tasoa. Ja visualisointia. Mulla meni niin kauan oppia se! Harjoitukset alkoi siitä, että piti pitää mielessään erilaisten muotojen (ympyrä, neliö) kuvaa, sitten jatkui appelsiinilla. Piti nähdä mielessään appelsiini. Piti pitää sitä kädessä, haistaa miltä se haisee jne. Tässä kappaleessa käytiin läpi myös voimalauseita ja välitöntä magiaa.

Beltanen kehää

Sitten oli pari kappaletta teoriaa siitä, miten magia toimii. Kaikki harjoitukset olivat tavalla tai toisella meditaatioita. Välillä se suorastaan tympäisi, mutta lopun kannalta ymmärrän kyllä miksi sitä meditaatiota oli niin paljon. Viides kappale koski suojautumista, minulle siinä ei ollut mitään uutta. Olen aikaisemmin lukenut kokonaisen kirjankin koskien suojautumista. Valon (ehkä oikeammin värien) voimaa ja energia-anatomiaa koskevat kappaleet harjoituksineen eivät myöskään olleet mitenkään mullistavia. Minä vain en näe auroja ja piste. Mitä puolestaan tulee energiakehoon eli chakroihin ja muuhun sellaiseen, olin jo aiemmin oppinut muussa yhteydessä chakroista ja niiden toiminnasta sekä avaamaan ja ylipäätään tuntemaan chakrat. Jos aiempaa kokemusta ei olisi ollut, olisi chakrakappale ollut tosi hyvä. 

Mielenkiintoiseksi (ja siis minulle uudeksi) homma meni, kun pääsin polkutyöskentelyä ja henkityöskentelyä koskeviin kappaleisiin. Teoria oli mielenkiintoista vaikka astraalimatka ei tässä todellisuudessa oikein onnistunutkaan minulta. En onnistunut katsomaan paikkoja ennalta siten, että olisin fyysisesti sinne menemällä löytänyt mielikuvissani näkyneet asiat. Myöskään henkioppaiden kanssa kommunikointi heilurin yms. avulla ei oikein onnistunut. Eikä sillä, en minä edes ole vielä nähnyt niitä henkioppaitani, vaikka sitä yritinkin myöhemmin.

Tää purkki on ylikätevä. Sinne saa aina sisään kuhunkin rituaaliin sopivia juttuja ja päälle kynttilän. Beltanena siellä oli kukkia.

Vaikka energiapallot olivatkin yksi kovimpia juttuja, paras oli ehdottomasti sisäistä temppeliä koskeva kappale. Koko käsite oli minulle uusi (joskin löysin sen myöhemmin myös eräästä traditionaalista wiccaa käsittelevästä kirjasta) ja siinä kohtaa meditointi/visualisointitaidot jo sitä luokkaa, että oli aivan uskomaton  kokemus, kun pystyi menemään maailmanpuulle ja etsimään sieltä tien sisäiseen temppeliinsä. Oli mielenkiintoista nähdä minkälainen oma sisäinen temppeli on ja mitä sieltä löytyy. Myöhemmin sinne myös ilmestyi asioita, joita siellä ei ensimmäisillä kerroilla ollut. 

Älkääkä nyt ajatelko, että olisin etukäteen suunnitellut mitä siellä on. Sitä nimittäin en tehnyt enkä oikein tiedä, osaisinko edes keksimällä keksiä, että löytäisin sieltä sitä, mitä sieltä lopulta löysin. Sisäiseen temppeliin meno on ikään kuin menisi tietoisesti johonkin unimaailmaan, missä voi kohdata esimerkiksi jumaluudet tai henkioppaansa (jotka siis eivät ole vielä suostuneet minulle näyttäytymään). Siellä voi käydä rauhoittumassa ja siellä voi käydä parantamassa itseään. Esimerkiksi minun sisäisessä temppelissäni on maakellarin-tyyppinen paikka, jossa on keskellä iso kristalli, joka vaihtaa aina väriään riippuen siitä, mitä parannetaan. 

Tällä kertaa alttarilla oli myös poikkeuksellisen paljon kiviä. Tein vihkimykseni osana tuota rituaalia, joten halusin nämä minulle tärkeiksi tulleet kivet mukaan kehään.

Sisäinen temppeli on jokaisella erilainen ja ihmisillä on myös eri tapoja mennä sinne. Minun täytyy kiivetä maailmanpuuta, mennä sen oksalle ja hypätä sieltä sellaiseen jännään "portaaliin". Joillakin coveneilla on jäsenten omien temppelien lisäksi yhteinen covenin temppeli, minne he voivat mennä yhdessä tekemään esim. rituaaleja. Ja vaikka covenin jäsenet olisivatkin fyysisesti eri paikassa, niin muistot ja mielikuvat siitä mitä heidän yhteisessä temppelissään tehtiin, ovat kuulemma kaikilla samat. 

Tuo sisäinen temppeli on kyllä jännin asia, minkä olen koko 15-vuotisen wiccataipaleeni aikana löytänyt. Ja tätä myöten avautui viimein myös jumalattaren laulun kohta "sillä sitä mitä et löydä sisältäs, et koskaan löydä ulkopuoleltasi". Uskon, että tuo tarkoittaa nimenomaan sisäistä temppeliä ja sitä, että löytää reitin sinne. 

Väsäsin vihkimysöljyn koivusta (jumalatar), siankärsämöstä (jumala) ja nokkosesta (noituus, vihkimys, suojelu, puhdistus, henkiset koettelemukset, pelon karkoittaminen, villi luonto).

On tietenkin selvää, että sisäiseen temppeliin meno ei olisi onnistunut, ellen olisi kiltisti tehnyt kaikkia niitä harjoituksia joita matkan varrella oli. Ilman niitä, eivät meditointi- ja visualisointikykyni olisi olleet läheskään sillä tasolla, että pystyisin matkaamaan yhtään mihinkään. 

Hieman yllättäen sisäinen temppeli-kappeleen jälkeen tuli vielä parantamiskappale ennen kuin päästiin käsiksi entisiin elämiin. Niitäkin lähdettiin tutkimaan menemällä ensin sisäiseen temppeliin ja jatkamalla sieltä eteenpäin. Aivan viimeinen kappale käsitteli ensimmäisen asteen vihkimystä ja siellä oli ikään kuin harjoituksen sijasta rituaaliohjeet vihkimykseen. 

Ja toisin kuin missään aiemmin näkemissäni vihkimyskaavoissa, tässä oli oikeastaan ohjeet vain alkuun ja loppuun ja siinä välissä piti mennä sisäiseen temppeliinsä ottamaan vastaan varsinainen vihkimys. Sitä ei ollut mitenkään käsikirjoitettu, että mitä siellä tulee vastaan, vaan se oli jumalista kiinni, että minkälainen vihkimys lopulta oli. Suoritin tietenkin vihkimyksen. Oli kyllä aika hurja kokemus! Ja niin henkilökohtainen etten tule sitä koskaan tänne avaamaan. Mutta voin sanoa, että se jollain tavalla muutti minua ihmisenä ja se muutti myös jumalsuhteitani. 

Valmis mössö näytti tältä.

Joku voisi nyt ihmetellä, että mitenkä kukaan voi itse vihkiä itsensä? No eipä periaatteessa voikaan, vaan oikea vihkimys tapahtuu jumalten toimittamana. Sitä voi itse ainoastaan tehdä valinnan siitä, että ryhtyy hommaan ja sitten sitä pitää hypätä siihen "sielun pimeään yöhön" ja luottaa siihen, että selviää. Niin tässäkin oli. Kehän pystyi nostamaan itse ja ilmoittamaan mitä on tekemässä, mutta kun matka sisäiseen temppeliin alkoi, kontrollia ei ollut mihinkään ennen kuin sieltä poistui. Etukäteen ei voinut tietää, mitä siellä tulisi vastaan.

On aika vaikea tiivistää yhteen postaukseen, että mitä tämä kaikkiaan yli vuoden (jos laskee mukaan ne 2011-2012 touhuamiset) taival on pitänyt sisällään. Koen kasvaneeni tiedoissa ja taidoissa ihan mielettömästi. Koen avanneeni ainakin yhden mysteerin. Jumalsuhteeni ovat muuttuneet entistä läheisimmiksi. Siinä missä opin tuntemaan ja käsittelemään energiaa, meditoimaan ja muuttamaan tietoisuudentilaani tahdonvoimalla ja löysin tien sisäiseen temppeliini, opin myös todella tuntemaan kivien voimat ja hyödyntämään niitä jokapäiväisessä arjessani. Niin tukena kuin myös itseparantamisessa. 

Lisää luettavaa, jeij. Nyt myös Midsummer oli ilmestynyt, niin pistin senkin tilaukseen :)

Olen sitä tässä miettinyt, että aika hurjaa mitä jo tuohon ensimmäiseen kirjaan laitettiin. Mutta toisaalta, näiden tietojen ja taitojen avulla tulee saamaan ihan eri tavalla asioita irti seuraavista kirjoista. Seuraavana onkin sitten the Outer Temple of Witchcraft. Siinä missä tämä eka kirja keskittyi magiaan, meditaatioon ja psyykkiseen kehitykseen, lupailee tuo seuraava kirja käsittelevänsä kehiä, loitsuja ja rituaaleja. Kaikki otsikot ovat sellaisia, että tiedän niistä jo jotain nyt, joten jännä nähdä tuleeko mitään uutta. Voi myös olla, että aivan kuten the Inner Temple of Witchcraftinkin kanssa, suurimmat oivallukset tulevat aivan lopussa ja sitten kutovat kokonaisuuden yhteen. 

Summa summarum, mielestäni tämä kokemukseni on hyvä esimerkki siitä, että wiccan todellinen luonne ja olemus on siinä mitä teet ja koet. Kirjoista voi aina lukea, tai tekin voitte lukea tämän postaukseni, mutta se on ihan eri asia, kuin että kokisitte oman polkunne ja oman seikkailunne. Teillä vastaan voi tulla jotain aivan muuta, kuin mitä minulla tuli.

Kivien voimaa (ja vähän muutakin höpinää)

Hei,

tämä aihe on muhinut jo kolmisen kuukautta, mutta urakoin tuohon väliin noita sapatti-postauksia, niin tämä sitten odotteli vuoroaan. Kerrottakoon alkuun (sikäli että joku ei tätä muista), että minähän olen tuntenut vetoa kiviin jo lapsesta asti. Lapsena ystäväni toi minulle lapin matkaltaan pienen aventuriinin ja ihastuin siihen niin kovin, että aloin kerätä koru- ja jalokiviä. Lomamatkoillani kävin Tampereen jalokivigalleriassa kartuttamassa kokoelmiani. Sitten kivet jäivät useiksi vuosiksi. Wiccan löydettyäni tutustuin erilaisten kivien maagisiin voimiin ja saatoin käyttää niitä rituaaleissani ja loitsuissani. Mutta muuten kivet eivät olleet arjessani läsnä.

Keittiönpöydällä kiviä "ostara-asetelmassa"

Sitten kun olen tässä kahlannut läpi tuota Penczakin Inner Temple of Witchcraft-kirjaa, niin siellä tuli vastaan sekä sellainen "mielen siirtämis-harjoitus" että "värähtelyharjoitus" ja niiden myötä minulle avautui kivien maaginen maailma ihan uudella tapaa. Ikään kuin olisi tullut jonkinlainen valaistuminen asian suhteen. En tiedä miten asiaa oikein kuvailisi, oot jo pitkään uskonut johonkin, mutta sitten yhtäkkiä tuleekin kokemus, jonka myötä koet ja tiedät jonkin asian todeksi. Eikä kyse ole enää pelkästään uskosta (vailla omaa kokemusta).

Mielen siirtämis-harjoitus paljasti kivien elollisuuden. Kivi nimittäin oli vihainen, kun minä yritin mennä sen sisään :D Ja kun värähtelyharjoituksessa virittäytyi tiettyjen kivien taajuudelle, huomasi konkreettisia vaikutuksia seuraavana päivänä. Näiden kokemusten jälkeen kivet ovatkin jälleen olleet aktiivisessa osassa elämääni. Useimpina päivinä otan pari kiveä mukaan taskuun antamaan minulle voimia, mitä koen sinä päivänä tarvitsevani. Ja muutaman kerran viikossa "huollan" itseäni köllöttelemällä illalla piikkimaton päällä ja sijoittamalla samaan aikaan kivet chakrojeni päälle ja tekemällä chakrojen avaamis/tasapainottamis-harjoituksen. 

Yöpöydällä kulhossa kivet chakrojen hoitamiseen

15 vuotta kestäneen wiccataipaleeni varrella on ollut muutamia tällaisia pyrähdyksiä eteenpäin. 2011 opin tekemään energiapalloja ja muutenkin tuntemaan energiaa. Sitten covenin myötä tietämys ja taidot laajenivat muun muassa chakrojen suhteen ja sitten, kun muun ohella jälleen sain tarttuttua tuohon Inner Temple of Witchcraft-kirjaan ja löysin tämän yhteyden kiviin ja niiden voimiin, koen ottaneeni jälleen uuden askeleen eteenpäin. Mielestäni tämä on oikein kuvaavaa wiccan polulle. Voit vuosia opiskella ja lukea aiheesta, mutta loppujen lopuksi se on ihan "sattumasta" (wiccalaisittain luettuna: opit uutta kun olet siihen valmis) kiinni, milloin oikeasti pyrähdät polullasi eteenpäin. On ihan eri asia tehdä tietyt asiat ja sanoa tietyt sanat, kuin oikeasti joko nähdä tai tuntea se energia, jonka rituaalisi tai loitsusi laittaa liikkeelle. On ihan eri asia lukea kirjasta, että jahas, tämä kivi vaikuttaa näin, kuin että oikeasti kokea sen tekevän se mitä väitetään. 

On myös niin, että aivan kaikki eivät ole kaikessa hyviä. Wiccankin taitojen suhteen ihmisillä on omat juttunsa. Covenissa sen vasta huomaakin. Saatetaan kaikki käydä läpi samoja asioita ja sitten yksi innostuu tosissaan jostain jutusta ja toinen jostain toisesta. Jollakin on luontaisia taipumuksia johonkin asiaan ja joku toinen ei onnistu siinä, ei sitten millään, vaikka miten hakkaa päätään seinään. Minun juttuni esimerkiksi näyttävät olevan nämä kivet, mutta astraalimatkailu tuntuu olevan niin vaikeaa, että ei mitään järkeä. Kykyni ovat kyllä kehittyneet, mutta esimerkiksi henkioppaat eivät suostu näyttäytymään minulle ja edellisistä elämistä näen vain palasia.

Mutta kirjoitan vaikka sitten oman postauksensa siitä, mitä olen oppinut tuon Inner Temple of Witchcraft-kirjan läpikäymisen yhteydessä, nyt takaisin kiviin. Silloin kun haluan tasapainottaa chakrojani ja ikään kuin muutenkin parantaa energiakehoani, menen selälleni makaamaan ja asettelen kiviä chakrojeni kohdalle. 

Juurichakran kohdalle (eli suunnilleen jalkoväliin) laitan punaisen jaspiksen. Juurichakra on eräänlainen eloonjäämiskeskus, joka antaa ihmiselle voimaa ja päättäväisyyttä. Juurichakran kautta ihminen on yhteydessä maahan ja tämänkertaisen elämänsä maalliseen olemassaolon tasoon. Hyvin toimiva juurichakra pitää ihmisen maadoitettuna ja auttaa häntä pääsemään elämässä eteenpäin. Epätasapainossa oleva juurichakra voi estää ihmistä pääsemästä elämässä eteenpäin. Tukkeutunut chakra estää toivottujen muutosten aikaansaamisen. Surua ja muita elämää rajoittavia tunteita on vaikea purkaa, jos tämä chakra ei ole tasapainossa. 

Jaspis on yleinen kehon auttaja ja sairauksien torjuja. Se auttaa lievittämään stressiä, murhetta ja ahdistusta. Se tuo uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Näiden ominaisuuksiensa takia se onkin hyvä kivi juurichakran tasapainottamiseen. 

Sakraalichakran kohdalle (eli vähän navan alle) laitan karneolin. Sakraalichakra on luovuuden, halujen ja seksuaalisten tunteiden ja käyttäytymisen keskus. Sakraalichakran tärkein ominaisuus on kyky varastoida energiaa, joka voidan ottaa välittömästi käyttöön. Sakraalichakraan varastoitunut energia yhdistää sinut sekä omiin luonnollisiin rytmeihisi että koko maailmankaikkeuden rytmiin. Sakraalichakran toiminnan myötä sinun on mahdollista elää viattoman lapsen tavoin ja kokea jokaisessa hetkessä piilevät yllätykset ja ihmeet. Kaikki fyysiset tehtävät tuntuvat keveämmiltä, jos sakraalichakrasi on tasapainossa. Luovuus ja taiteellisuus virtaavat vapaammin. Sakraalichakran tasapainon myötä olet energisempi kaikilla elämänalueilla. Olet valmis tarttumaan tarjoutuviin tilaisuuksiin ja kykenet etenemään vauhdilla ja tekemään tarvittavat päätökset nopeasti. Jos sakraalichakra on tukossa, energia virtaa hyvin hitaasti tai ei ollenkaan. Voimasi ehtyvät ja voit tuntea olosi saamattomaksi, yksinäiseksi ja surulliseksi. Epätasapainosta voi aiheutua myös jatkuvaa kipua alaselkään, ongelmia kuukautiskiertoon, itseluottamuksen puutetta, tunne-elämän järkkymistä ja syömishäiriöitä. 

Karneoli vahvistaa henkilökohtaista voimaa ja itsetuntoa. Hämmennys, apatia, saamattomuus ja laiskuus saavat kyytiä. Karneoli auttaa hahmottamaan sairauksien ja tunteiden välisen yhteyden. Tunne-elämän tasapainottaminen auttaa ehkäisemään sairauksia ja vaivoja. Muun muassa näiden ominaisuuksien takia se on hyvä tasapainottaja sakraalichakralle. 

Solar plexuksen kohdalle (eli heti rintalastan alapuolelle) käytän sitriiniä. Solar plexus on henkilökohtaisen voiman, kunnianhimon, halujen ja tunteiden keskus. Ollessaan tasapainossa, solar plexus auttaa keskittymään käytännön toimintaan ja osaat kunnioittaa ja arvostaa itseäsi oikealla tavalla. Et ole kovin herkkä itseäsi kohtaan osoitetulle arvostelulle ja kykenet pitämään huolta itsestäsi ja muista. Tämä chakra toimii myös sisäisenä heilurina, joka antaa kaikissa tilanteissa vaistonvaraisesti joko kieltävän tai myöntävän vastauksen. Solar plexuksen epätasapainon tyypillisiä oireita ovat keskittymiskyvyn puute, muistihäiriöt ja päiväunien tarve. Myös tämän chakran tukkeutuminen tarkoittaa, ettei energia virtaa ollenkaan tai se virtaa hyvin hitaasti. Henkilökohtainen voima ja itsekunnioitus vähenevät ja tunnet olosi uupuneeksi. 

Sitriiniä käytän solar plexuksen tasapainottamiseen, koska sitriini antaa energiaa ja lisää luovuutta, se kohottaa tietoisuuden tasoa ja vahvistaa itseluottamusta. Sitriini auttaa lievittämään kiireestä ja suorituspaineista aiheutuvaa stressiä.

Sydänchakran kohdalle (sydämen korkeudella mutta keskellä kehoa) laitan itse yleensä Larimarin. Muita sopivia kiviä olisivat esimerkiksi ruusukvartsi ja aventuriini. Sydänchakra on rakkauden ja myötätunnon keskus, joka hallitsee yhteyksiäsi ulkomaailmaan ja muihin ihmisiin. Toimiva sydänchakra mahdollistaa syvemmän yhteyden luomisen rakastettuusi ja kaikkiin muihinkin ihmisiin ja siihen, että osaat rakastaa myös itse elämää. Se mahdollistaa myötätuntoisen suhtautumisen muiden kärsimyksiin, mutta toisaalta myös sen, että osaat myös muiden menestyksestä ja onnesta ilman kateutta ja pelkoa omasta riittämättömyydestäsi. Tasapainoinen sydänchakra rohkaisee avoimuuteen. Koko maailma avautuu eteesi kaikkine mahdollisuuksineen ja tunnet maailmankaikkeuden virtailevan ympärilläsi. Voit nauttia seikkailuistasi vailla pelkoa, sillä sydämessäsi on turvallisuuden ja luottamuksen tunne. Tämän chakran tukkeutuminen näkyy yhteyden menettämisenä omiin tunteisiin. Ihmissuhteet kärsivät ja etäännymme ympäröivästä maailmasta. Vetäydymme elämään pään sisällä, elämänpolulla eteneminen pysähtyy ja kuljemme yhä pienempää ympyrää. Epätasapaino näkyy myös itsekkyytenä, erillisyydentunteena ja kyvyttömyytenä antaa ja vastaanottaa rakkautta. Kylmä ja välinpitämätön asenne, kapeakatseisuus ja hämmennys tunne-elämässä ovat mahdollisia. 

Larimar säteilee pehmeää ja lempeää energiaa, jossa on parantavaa voimaa. Kiven tyynnyttävä värähtely auttaa ihmistä näkemään, kuka hän todellisuudessa on. Torjuu syyllisyyttä ja aggressiivisuutta ja estää tulemasta riippuvaiseksi materiasta. Larimar tuo iloista tyytyväisyyden oloa ja delfiinien välittämää iloa ja universaalia yhteenkuuluvuuden energiaa. Itse käytän tätä oikeastaan siksi, että energiat sopivat sydänchakralle ja kyseessä on uusi jännä kivi. Ruusukvartsi ja aventuriini ovat olleet elämässäni jo yli 20 vuoden ajan.

Kurkkuchakran kohdalle (kurkun alaosassa) laitan sinisen pitsiakaatin. Kurkkuchakra on kommunikaation ja luovan ilmaisun keskus. Hyvin toimiva kurkkuchakra mahdollistaa yhteyden Henkeen. Kaikki ihanteet, oikeudentunto, salainen tietämys ja viisaus ovat peräisin tästä yhteydestä riippumatta siitä, onko ihminen tietoinen asiasta vai ei. Tasapainoinen kurkkuchakra auttaa ihmistä etenemään urallaan ja kommunikoimaan tehokkaammin kaikilla tasoilla. Epätasapaino ilmenee vaikeutena pitää yllä keskittymistä, epämääräisenä pahana olona, hermostuneisuutena, ahdistuksena ja paniikkikohtauksina. Kurkkuchakran ollessa epätasapainossa itseilmaisusta tulee riittämätöntä. Heikkotasoinen kommunikaatio voi johtaa monenlaisiin stressioireisiin ja vaikeuteen ilmaista omia mielipiteitä. 

Sininen pitsiakaatti tehostaa kommunikaatiota kaikilla tasoilla, erityisesti liittyen henkisiin asioihin. Se on erityisen tehokas kurkkuchakran aktivoija ja parantaja, joka edesauttaa vapaata tunteiden ja ajatusten ilmaisua. Sininen pitsiakaatti neutralisoi vihaa. 

Otsachakralle (sijaitsee otsalla kulmakarvojen välissä) minä käytän lapis lazulia. Joku muu saattaa käyttää tätä kurkkuchakralle ja otsachakraan ametistia. Otsachakra eli kolmas silmä on intuition, tietoisuuden, henkilökohtaisen vetovoiman ja valon keskus. Siinä yhdistyvät luovuus ja inspiraatio sekä henkiset kyvyt ja lahjat. Hyvin toimiva otsachakra voimistaa intuitiota ja lisää viisautta. Otsachakra liittyy ihmisen psyykkisiiin, ei aistein havaittaviin kykyihin. Se toimii vastaanottimena, jonka kautta ihmisen energiajärjestelmään saapuu tietoa. Tasapainoisen otsachakran kautta on mahdollista imeä itseensä monen tasoista tietoa ja käsitellä sitä. Otsachakra edesauttaa kykyä oppia kokemuksen myötä ja jakaa oppimansa muiden ihmisten kanssa. Se on öisten uniemme keskus, mutta hallitsee myös unelmiamme, päämääriämme ja ihanteitamme. Otsachakra on ajatustyön keskus, joka selventää ja käsittelee ihmisen jokapäiväiset kokemukset. Siinä mieli yhtyy sekä ulkopuoliseen maailmaan etä sisäiseen energiajärjestelmään. Tämä chakra huolehtii ihmisen mielenterveydestä. Epätasapaino voi näkyä mielen tasapainon järkkymisenä, mielenterveysongelmina, päänsärkynä ja migreeninä, persoonallisuushäiriöinä, oppimisvaikeuksina, kielteisinä tunteina ja kunnianhimon puutteena. 

Lapis lazuli vahvistaa henkisiä kykyjä ja luontaisia lahjoja ja taitoja. Se tukee luovaa ilmaisua ja antaa viisautta. Lapis lazuli tukee korkeamman tietoisuuden kehittämistä ja intuitiivisen näkemisen kirkastumista. Antaa intuitiolle ja mielelle rohkeutta kohdata omien illuusioiden takana oleva todellisuus, nähdä uudet asiat ja kulkea niitä kohti. Avaa otsachakran ja stimuloi valaistumista, voimistaa unityöskentelyä, helpottaa henkistä työskentelyä ja vahvistaa henkilökohtaista ja henkistä voimaa. 

Kruunuchakran kohdalle (takaraivolla, yleensä laitan hiukset ponnarille ja tungen kiven sinne sekaan) käytän ametistia. Kruunuchakra on henkisyyden ja valaistumisen keskus. Kruunuchakran kautta ollaan yhteydessä kaikkeen maailmankaikkeudessa olevaan energiaan ja jumaluuteen. Jumaluuden nimellä ei ole väliä, mutta yhteydellä on. Kyseessä on kaiken elämän lähde, inspiraatio, joka saa meidät siirtymään elämässä eteenpäin. Se on oppaamme polulla ja valomme. Tasapainoinen kruunuchakra auttaa ilmentämään parhaita puoliaan ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Se tuo esiin juuri sinule ominaiset piirteet ja auttaa etenemään kaikilla elämänalueilla. Kruunuchakran toimiessa hyvin, tunnet ymmärtäväsi omaa elämääsi ja ympäristöäsi. Elämänasenteesi on optimistinen, elämässä on enemmän hyviä kuin huonoja aikoja. Koet eläväsi täyttä ja hyvää elämää. Egon vallan vähetessä ymmärrät, että vaikka olet ainutlaatuinen, olet samalla osa kaikkea muuta. Näkemyksesi maailmasta muuttuu myötätuntoisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Kruunuchakran tukkeutuminen on useimmitene seurausta jollain tasolla koetusta traumaattisesta tapahtumasta. Vaikeat kokemukset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Jotkut kokevat äkillisen ja voimakkaan yhteyden tunteen. Toiset menettävät senkin vähän yhteyden, mitä heillä on ollut. Epätasapainoinen kruunuchakra synnyttää erillisyyden tunnetta, tekee pessimistiseksi ja lamaannuttaa. Tavanomaisia oireita ovat krooninen väsymys, masennus, hermostolliset häiriöt, dementia ja turhamaisuus. Tukossa oleva kruunuchakra saa sinut tuntemaan olevasi eksyksissä ja vaeltavasi elämässä eteenpäin ilman suuntaa ja tarkoitusta. Tuntuu kuin keho, mieli ja henki olisivat yhtä sotkua. Menetämme käsityksen kokonaiskuvasta, keskitymme merkityksettömiin pikkuseikkoihin ja juutumme lopulta paikoillemme.  

Ametisti edistää elämän virtaaja eteenpäin menemistä. Se eheyttää emotionaalista energiaa, vahvistaa henkistä ja tunneperäistä tasapainoa ja auttaa unettomuuden hoidossa. Ametisti on henkisen selkeyden ja laajan oivaltamisen tukija. Se opastaa asioiden syvempien merkityksien ymmärtämisessä ja auttaa sisäisen äänen kuulemisessa. Ametisti tukee luottamista ja ymmärrystä omaa henkeään kohtaan ja sen kykyyn löytää ratkaisuja. Se on luojayhteyskivi, joka tukee intuition ja kruunuchakran yhteyttä henkeen ja korkeampaan tietoisuuteen. Ametisti on henkisessä kehittymisessä suuri auttaja. 

Eniten käyttämiäni kiviä latautumassa auringonvalossa

Itse olen huomannut, että minulla eniten työnsarkaa riittää juurichakran ja sakraalichakran kanssa. Niiden chakrojen pyörimään ja kirkkaana loistamaan saaminen on aina vaikeinta. Fyysisellä tasolla suurimpia ongelmia ovat olleet ylipaino ja ajoittainen energian puute. Muiden kanssa ei ole ongelmia. Sydänchakra, kurkkuchakra, otsachakra ja kruunuchakra puolestaan tuntuvat olevan minulla hyvässä kunnossa. Ne yleensä alkavat pyöriä jo itsekseen, kun olen vielä edellisen chakran kohdalla tulossa :D

Työpöydällä möllöttää iso Lapis Lazuli

Mitä tulee sitten mukanani kuljettamiini kiviin, niin olen huomannut, että sininen pitsiakaatti on hyvä niihin tilanteisiin, kun pitää neuvotella asiakkaiden kanssa ja toisaalta myös oikeudenkäynteihin. Kummassakin tilanteessa on kyse ennen kaikkea kommunikaatiosta. Pitäisi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Jaspista, karneolia tai sitriiniä kannan mukana, jos koen aamulla itseni väsyneeksi ja haluan lisäenergiaa. Sateenkaariobsidiaani on paikallaan, kun haluan erityistä turvallisuutta ylipäätään tai suojaa negatiivisuutta vastaan. Esimerkiksi putkat, vankilat ja muut vastaavat ovat energioiltaan äärimmäisen ahdistavia paikkoja ja silloin tämä kivi on tarpeen. Jos haluan tuntea oloni rakastetuksi tai muuten hyväksi, mukaan lähtee aventuriini tai larimar. Lapis lazuli on välttämätön, jos töihin joutuu lähtemään päänsäryssä tai migreenissä. Siltä voi myös pyytää viisautta ja yhteyttä intuitioon. Ametisti auttaa oivaltamaan. Jos tiedän edessä olevan oikein vaikean pähkinän, mukaan lähtevät sekä ametisti että lapis lazuli. Tässä siis muutamia esimerkkejä. 

Sateenkaariobsidiaani

Suosittelen kyllä lämpimästi selvittämään, toimivatko kivet juuri sinun kohdallasi. Esimerkiksi se värähtelyharjoitus (löytyy täältä) on helppo tapa selvittää asia. Jos kivet toimivat kohdallasi, on hirmukätevää, kun voi tutustua niiden erilaisiin voimiin ja sitten vain aina kulloinkin napata mukaan ne kivet, mitä koet tarvitsevasi. Ei kukaan taskujasi tai laukkuasi tutki, joten kivet pysyvät vaivihkaa mukana myös työpäivän tai koulupäivän aikana. 

Kätevä harjoitus

Hei,

palataanpa näin taas vuosien tauon jälkeen aiheeseen the Inner Temple of Witchcraft. Elikkäs tunnisteella ITW. Kyseessä on siis aivan mainio oppikirja kehittämään psyykkisiä kykyjä, opettamaan magian peruslainalaisuuksia ja harjaannuttamaan meditaatiotaitoja. Oikeastaan meditaatiotaidot ja psyykkiset kyvyt kulkevat ihan käsikädessä ollen joskus jopa sama asia, mutta kuitenkin. 

Minulla on omistuksessani nämä kaikki "Temple of Witchcraft"-kirjat ja aloin silloin joitakin vuosia kahlaamaan läpi tätä ensimmäistä. Vain jämähtääkseni oppituntiin 2: meditaatio. En oikein koskaan päässyt siitä yli, koska koin, että en onnistunut tarpeeksi hyvin harjoituksissa. Nyt kun wiccan harjoitus on saanut uutta motivaatiota muun muassa coveniin kuulumisen takia, olen muun ohella tarttunut jälleen tähänkin kirjaan. Aloitin taas alusta ja nyt olen edennyt jopa niin pitkälle, että oppitunti 4 on loppusuoralla. Ja voin sanoa, että tää on ollut uskomattoman hyvää oppia, kun sen on vain jaksanut kahlata läpi. Koen kehittyneeni merkittävästi meditaatiotaidoissa. Ei minulta ennen onnistunut tietoisuuden tilan vaihtaminen tahdonalaisesti. Nyt onnistuu. Joskus helpommin, joskus vaikeammin, mutta yhtä kaikki onnistuu. Jos joku ei tiedä miltä tietoisuuden tilan vaihtaminen tuntuu, niin vertaisin sitä sellaiseen "kevyeen leijuvaan oloon", samantyyppinen, mikä voi tulla nousuhumalan aikana. 

Kuvitukseksi: keksin piirtää varjojen kirjaani Samhain-osuuteen erilaisia kurpitsoita. Eipä jatkossa tarvitse kaivertaa joka vuosi samanlaista kun voi katsoa näistä malleja.

Suurin osa tähän mennessä olleista teoriaosuuksista on sisältänyt tosi hyviä pointteja. Osa harjoituksista on ollut sellaisia, että oon heti ne tehtyäni aatellut, että tuosta ei kyllä ollut mitään hyötyä, en tee enää ikinä uudestaan, jos se vain minusta on kiinni. Ja sitten on joskus löytyy kultakimpaleita. Aattelin nyt jakaa yhden sellaisen teidän kanssanne. Kutsun tätä värähtelyharjoitukseksi.

Taustaksi kerrottakoon, että magiaan liittyy tiettyjä lainalaisuuksia. Ne ovat täysin luonnonlakeihin rinnastettavia. Ne toimivat uskoit niihin tai et. Yksi sellainen lainalaisuus on, että kaikki olemassaoleva värähtelee ja värähtely vetää puoleensa aina samanlaista värähtelyä. Ajatuksesi, tunteesi ja tarkoituksesi värähtelevät tietyllä tasolla. Muuttamalla tietoisesti tuota värähtelytaajuutta, voit saada aikaan perusteellisia muutoksia. 

Samanlaiset värähtelyt resonoivat ja kerääntyvät yhteen. Tästä johtuu, että saatat tuntea vetoa tietynlaisia ihmisiä tai paikkoja kohtaan. Vastaavasti sinä itse vedät puoleesi sitä, mikä värähtelee samalla taajuudella kanssasi. Jos värähtelet onnellisuutta, terveyttä, vaurautta tms. vedät niitä puoleesi. Vastaavasti jos värähtelet jotain negatiivisempaa, vedät sitten sitä puoleesi. Klassinen esimerkki tästä on, että kun jokin alkaa mennä pieleen, kohta kaikki on pielessä. Syy? Sinua todennäköisesti harmitti se ensimmäinen ja sitten tunteesi ja ajatuksesi vetivät niin sanotusti "lisää paskaa päälle". Ja sitten on niitä päiviä, joina kaikki vaan ratkeaa ja menee loistavasti. Tämä värähtelyharjoitus on keino tietoisesti päättää, miten haluaa värähdellä. 

Värähtelyharjoitus:

1. Siirry meditatiiviseen tilaan (ts. vaihda tietoisuuden tasoa). Ihmiset tekee tämän eri tavalla, joku kuvittelee kävelevänsä portaita alas. Minä kuvittelen ensin mielessäni sellaiselle koulun tussitaululle vuorotellen numerot 12-1 ja sen jälkeen vielä mielessäni ajattelen numerot 13-1 liittämättä niihin minkäänlaista kuvaa. (kun poistun meditatiivisesta tilasta, teen sen päinvastoin) Pidän silmäni kiinni näin tehdessäni. Minulla tämä on toiminut varmaankin siksi, että silloin kun aktiivisesti ajattelet jotain (esim. että tussitaululla on jokin numero), eivät ajatuksesi harhaile muuhun. Sen sijaan jos yrittää olla ajattelematta mitään, niin sitten kyllä varmasti mieli täyttyy vaikka mistä ajatuksista.

2. Ollessasi meditatiivisessa tilassa, kerro itsellesi, joko ääneen lausuttuna tai mielessäsi: "haluan värähdelle harmoniassa _______________:n kanssa." Toista tämä vähintään 9 kertaa, halutessasi useamminkin. Minä itse toistan tämän yleensä lukuisia kertoja. Tuohon tyhjään kohtaan voit laittaa haluamasi asian. Jos koet olevasi väsynyt, laita virkeä. Voit myös kokeilla esimerkiksi onnellisuutta, kiitollisuutta tai voit jopa nimetä jonkin kiven, jonka edustamia ominaisuuksia haluat elämääsi. 

3. Kun olet mielestäsi ilmaissut tahtosi tarpeeksi monta kertaa, palaa normaaliin tietoisuuden tasoon ja jää odottelemaan vaikutuksia. 

Parhaat harjoitukset pitää tietenkin kirjata varjojen kirjaan. Niin tämäkin.

Itselläni tämä on toiminut parhaiten niin, että olen tehnyt harjoituksen illalla ja vaikutukset ovat ilmenneet seuraavana päivänä. Olen testannut tätä esimerkiksi sillä kiitollisuudella ja myöskin erään kiven kanssa. Kummallakin kerralla leuka suunnilleen tippui lattiaan vaikutuksista, vaikka olen minä tähän ikään ja tällä kokemuksella jo nähnyt vaikka mitä. Tämä on niin voimakas ja hieno harjoitus, että vähän epäilin, että voiko tätä edes harjoitukseksi sanoa, vai pitäisikö tätä nimetä ihan suoraan taiaksi :D 

Tämä oli toinen hyvä harjoitus. Kuvan saanee klikkaamalla suuremmaksi.

Silloin kun tein harjoituksen kiitollisuudella, seuraavana päivänä useat ihmiset ilmaisivat minulle olevansa minulle kiitollisia. Tapahtui myös jotain sellaista, mistä olin itse tosi kiitollinen. Se oli aivan uskomatonta. Ja vielä uskottomampaa oli kokeilla sitä pyriitillä. Pyriitti on kivi, jolla on voimaa laittaa asioita tapahtumaan ja saavuttaa unelmia. Kun tein harjoituksen illalla ja ilmaisin haluavani värähdellä harmoniassa pyriitin kanssa ja kannoin mukanani seuraavana päivänä pientä pyriittiä, ratkesi yksi asia, mitä olen yrittänyt saattaa päätökseen 9 kk ja toinen asia, joka oli ollut kesken 7 kk. Lisäksi järjestyi myös kolmas asia, mitä oli viikko yritetty saada sovittua. Ihan uskomatonta. Todennäköisyys sille, että näin pitkän aikaa kesken olleet asiat, joita on kuitenkin koko ajan yritetty ratkaista aktiivisesti, ratkeaisivat kaikki sattumalta seuraavana päivänä harjoituksen tekemisestä, on ihan olematon.

Joten ei muuta kuin kokeilemaan! Jos onnistutte, voitte halutessanne jakaa alle kommentteihin tarinoitanne. Kiinnostaa tietää toimiiko tämä muilla yhtä mainiosti kuin minulla. 

ps. jos se ei vielä ollut tiedossa, vastailen aina kaikkiin tulleisiin kommentteihin samalla kertaa, kun julkaisen uuden postauksen :)

Kiviä ja maakävelyä

Helou helou,

Ensimmäisenä on "maakävely", elikkäs earth walking-harjoitus ITW:n (jos lyhenne ei tässä vaiheessa sano sinulle mitään, klikkaa sivun vasemmassa laidassa olevasta tunnisteiden listasta "ITW") 1. oppitunnilta, jota en ollut aiemmin ehtinyt tekemään. Ajattelin laittaa sen tähän yhteyteen, koska tänään sen tein ja noista varsinaisista ITW-raporttipostauksista tulee niin mahdottoman pitkiä muutenkin.

Maakävelyssä ideana on siis jossain luonnonpaikassa kävellä hiljaista vauhtia meditatiivisesti ja tunnustella samalla maan energiaa ja toisaalta myös ladata sitä itseensä, jotta keho pääsee takaisin luonnolliseen rytmiinsä. Ohjeissa sanottiin, että parempi jos pystyisi olemaan avojaloin. No... Suomi, tammikuu, 30-40 cm lunta... en tinkinyt kengistä.

Valitsin paikaksi metsän, joka on kodistani katsoen lähin luonnontilainen paikka ja koska metsä nyt muutenkin on mun henkireikä. Meditatiivisesta kävelystä ei oikeasti tullut juurikaan mitään, koska aika tarpomista se oli noin syvässä hangessa. Ei noin syvässä hangessa metsässä voi kävellä ilman, että keskittyy siihen, että jää pystyyn. Joten minä sitten pysähdyin ja seisoskelin aikani ja lopulta istahdin hankeen ja nojasin kiveen, kun tuntui siltä miltä minusta aina tuntuu, kun vedän maaenergiaa. Nimittäin alkaa enemmän tai vähemmän pyörryttämään. Siinä sitten meditoin menemään, mutta en voi sanoa tunteneeni mitään erityistä verrattuna tavalliseen kotona suoritettuun meditaatioon.

Tietenkin metsä on mun "akkujenlatauspaikka", joten sen vaikutuksen sain nytkin, mutta en oikein miellä sitä erityisesti maaenergiaksi, kun se tulee niistä puista. Ehkä nyt oli liikaa häiriötekijöitä. Käveleminen rennosti ja rauhallisesti on ihan mahdotonta syvässä hangessa, koska se on sellaista harppomista, koska jalka pitää jokaisella askeleella nostaa niin korkealle. Paikallaan seisomisessa lihakset alkaa ilmoittaa itsestään, etenkin jos seisoo epätasaisella alustalla. Ja hangessa istuessa tulee kylmä. Kirjassa väitettiin, että harjoittelun myötä maaenergian voisi tuntea kengät jalassakin. Eli ensimmäisille kerroille varmaan tarttis olla kengät pois jalasta. Johtopäätös -> siirretään harjoittelu kesään, jolloin voi kävellä ilman kenkiä ja jolloin muutenkin kaiken pitäisi olla leppoisampaa.

***

Sitten niihin kiviin. Sanoin, että mulla on erityinen kivi. Kyseessä on pieni aventuriini, jonka sain parhaalta ystävältäni ollessani ehkä 6-vuotias? Jotain sellaista, kuitenkin siinä koulun ja tarhan rajamailla. En muista tarkkaa vuotta, mutta joko tarhan loppu (koska en kai muista hirveen hyvin kovin varhaisia vuosiani) tai koulun alku. Se on merkityksellinen kahdestakin syystä.

Ensinnäkin henkilö joka sen antoi, oli mun elämän turvapuu ensimmäiset 15 elinvuottani, jolloin jouduin olemaan lähes koko ajan vihamielisessä ympäristössä ilman aitoja ystäviä. Muuta kuin tietenkin tämä pari vuotta nuorempi ystäväni ja muutamat partiokaverit, joita tapasin lähinnä vain viikottaisissa partio-illoissa ja leireillä. Ikäerosta johtuen kaverini tietenkin oli eri luokalla, mutta hänen olemassaolonsa kantoi minut läpi raskaiden tarha- ja koulukiusausvuosien. Hänen ansioistaan selvisin noista vuosista erinomaisesti eikä koulukiusaus vaikuttanut itsetuntooni tai luonteeseeni heikentävästi. Siinä katsos riittää, että on yksikin oikea ystävä, niin ei tartte välittää mitä koulussa tapahtuu. Eli kivi tuli henkilöltä, joka on elämäni tärkeimpiä henkilöitä.

Toisekseen, siitä käynnistyi minun rakkaussuhteeni kiviin ylipäätään. Aloin keräämään niitä, tutkimaan niitä ja hankkimaan tietoa niistä. Tämä siis kauan ennen kuin minusta "tuli" wicca siinä 14-15 vuotiaana. Minulla oli vahva suhde metsään, jossa siis olimme sen parhaan ystäväni kanssa suurimman osan yhdessä vietetystä ajastamme, ja vahva suhde kiviin jo lapsena.

Tuosta pienestä kivestä tuli minun onnenkiveni. Siksi se on erityinen. Se aidosti ja oikeasti tuo minulle onnea, koska siihen liittyy niin vahvat positiiviset muistot ja jollain tavoin se edustaa myös ystävääni, joka pelasti minut ja tulevaisuuteni. Jos se on taskussa, kun olen työhaastattelussa tai tentissä, kaikki menee paremmin. Tentti menee 100% varmuudella läpi. Ja ainakin viimeisin työhaastattelu, missä se oli mukana, toi minulle kesätyöpaikan.

Hauska sattuma on, että se on nimenomaan vihreä aventuriini. Vihreä on läpi elämäni ollut lempivärini ja aventuriinin taas on ainakin yhdessä paikassa väitetty olevan vaa'an syntymäkivi. Tosin syntymäkivien osalta on sanottava, että ne vaihtelevat niin paljon riippuen paikasta, että en tiedä niiden osalta, mikä on totta. Joka tapauksessa tässä yhdessä lapussa, mikä oli äidiltäni lahjaksi saamassani aventuriinirannekorussa, väitetään, että vihreä aventuriini on vaa'an syntymäkivi. Tässä myös väitetään, että vaa'an väri on vihreä (lempivärini) ja numero 6 (oli muuten pelinumeroni, kun pelasin jalkapalloa). Aventuriinista tässä sanotaan, että se on motivaation kivi ja se liitetään päätösten tekemiseen ja positiiviseen asenteeseen. Nuo kaksi ovat muuten minun vahvuuksiani. Siksikö, että olen ympäröinyt itseni aventuriineilla vai jostain muusta syystä? We will never know... ;)

Cunningham (kirjassaan Cunningham's encyclopedia of crystal, gem & metal magic, kirja jota ihan todella suosittelen) kertoo aventuriinin olevan energiatyypiltään lähettävää, energisoivaa laatua ja sen voimien liittyvän henkisiin voimiin, näköön, uhkapeleihin, rahaan, rauhaan, parantamiseen ja onneen. Elementeistä se yhdistetään ilmaan.

Öh, tähän väliin pari asiaa:

Henkiset voimat, check, löytyy kuulkaas itsevarmuutta, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Myöskään nämä "noitavoimat", jotka pohjimmiltaan ovat juurikin henkisiä voimia, eivät ole ihan heikkoja koska loitsut onnistuvat aina.

Raha, check, mulla on maine rikkaana (vaikken tällä hetkellä opiskelujen takia oikeasti olekaan :D) koska mitään ei oo ikinä puuttunut ja kaiken haluamani oon saanut.

Parantaminen, check, oon lähes aina ollut terve. Mitään sairauksia ei ole ja parin viikon flunssakin korkeintaan kerran vuodessa.

Onni, check, en tunne ketään joka olisi onnekkaampi kuin minä. Siis mulla vaan käy ihan tajuton munkki aina.

Ilma -> älykkyys, check, ainakin jossakin määrin, koska ei oo tosiaan ihan huono koulumenestys ollut ja oon ylipäätään aika hyvä toimimaan uusissa tilanteissa :D

Jalokivigalleriasta saamassani lapussa puolestaan kerrotaan aventuriinista seuraavaa:

"Aventuriini parantaa, tuo tasapainoa koko kehoon. Aventuriini hoitaa erityisesti murheellista sydäntä ja herkkää vatsaa. Aventuriini lievittää sisäistä rauhattomuutta ja ahdistusta sekä antaa lisää itse hillintää. Edesauttaa suuntautumaan ulospäin, pyrkii sitomaan ja sulkemaan pois erilaisia sairauden tiloja, toimii ihoallergioita vastaan, sopii myös hiusten lähtöön, sopii sydämen puhdistamiseen ruusukvartsin kanssa, autaa surumielisyyteen, kohottaa mielen iloiseksi, tekee kantajansa omaperäiseksi ja itsenäiseksi, avioeron jälkeen vahvistaa, vahvistaa mielikuvitusta ja myönteistä elämänasennetta. Aventuriini on tervetullut lahjakivi stressaantuneelle ja väsyneelle, joka ei ehdi nauttia luonnon vihreydestä." (kuvassa muuten kaksi erityisen hienoa yksilöä, ruusukvartsi, koska harvoin kohtaa noin voimakkaan punaista sellaista ja aventuriini, koska no, katsokaa nyt sitä :) Aventuriinin koko siis vähän kanamunaa isompi, mutta muuten kyllä kananmunan muotoinen)

Ihana kivi! Tää on myös tosi hyvä omistaa sen takia, että loitsujen ainesosana tää on ihan ylivertainen, koska tämä liitetään onneen, parantamiseen, rauhaan, rahaan ja henkisiin voimiin. Noi asiat oikeasti kattavat aika suuren osan niistä asioista, joiden eteen loitsuja ylipäätään tehdään. Ei siitä puutu kuin rakkaus ja työ, jotka tarvitsevat omat kivensä.

Voin erittäin lämpimästi suositella aventuriinia kaikille.

(kiviastia jota pidän yöpöydälläni)

Yleisesti totean kivistä, itse täysin niihin rakastuneena, että ne ovat oikein käteviä ja tehokkaita noidan apuvälineitä. Ottaen yllä sanotun huomioon, ette varmaan ihmettele, että minä aidosti ja oikeasti uskon kivien voimiin. Ja ne ovat tosiaan helppoja loitsujen ainesosia, koska niitä voi käyttää yhä uudestaan ja uudestaan, kunhan muistaa niitä silloin tällöin ladata auringon- ja kuunvalossa sekä tietenkin pestä ihan vedellä.

Ne toimivat myös ihan kotona ollessakin, ilman, että aina tarvitsisi loitsimaan ruveta. Tai niin minä ainakin tulkitsen, koska minulla on kotona paljon aventuriineja ja elämässäni on erityisen paljon niitä asioita, joita aventuriinin väitetään tuovan.

Kiviä löytää ainakin jalokivigallerioista (ainakin Tampereella tullintorilla on sellainen liike), Helsingissä Hakaniemen kauppahallista, ja netistä niitä voi tilata esim. www.toivoon.fi. Netistä tilaaminen toki voi epäilyttää, koska silloin ei itse pääse valitsemaan kiviyksilöä, mutta asian voi ajatella kuitenkin sillä tavalla, että saat juuri sen kiven, joka sinun on tarkoitus saada. Äitini on tilannut tuolta kiviä ja ne ovat olleet oikein ihania yksilöitä.

Kiviä voi myös käyttää koruissa, mikä tietenkin vahvistaa niiden vaikutusta verrattuna tilanteeseen, että ne nököttäisivät kotona. Itselläni on esimerkiksi tälläkin hetkellä korvissani kuukivi-korvikset.

Sanotaan, että jokainen wicca suuntautuu omalla tavallaan. Joku upottaa sormensa multaan ja kasvattaa itse yrttinsä, joku osaa ennustaa todella taitavasti ja kolmas erikoistuu parantamiseen. Suuntautumisia toki muitakin kuin nämä mainitut. Minun spesialiteettini näyttävät olevan kivet. Niihin minulla on luontainen, jo lapsena syntynyt, tiivis suhde.

Onkos teillä kiviä elämässänne?

Ps. kaikki kuvat siis edelleen itseottamiani ja kuvissa esiintyvät kivet omiani. Muuten en lähde niitä erittelemään nimeltä, mutta jalokivistä kerron, että kuvassa esiintyivät safiiri, rubiineja ja smaragdi. Berylli (keltainen) on synteettinen ja puolijalokiviä kuvassa ovat vuorikide (se iso kirkas), sitriini, savukvartsi ja ametistit. Mä tosiaan oon kerännyt kiviä ihan koko elämäni, joten niitä on kertynyt. Jalokivien ollessa kalliita, niitä on ostettu noin 1 per vuosi-tahtia. Uusin kivistäni on tuo kananmunan muotoinen aventuriini, noin vuoden vanha.

Lesson 1: The Magical Mind

Heissan hopsan,

kirjoitetaas tätä nyt sitten yöllä, kun ei nukuta, mutta ei toisaalta jaksa tehdä muutakaan järkevää toimintaa. Mä oon palanut halusta päästä kertomaan tästä aiheesta, mutta lupasin itselleni, että kerron aina näistä oppitunneista vasta, kun olen ne "tehnyt", että on tarpeeksi kerrottavaa.

The Inner Temple of Witchcraft on siis homman nimi ja maaginen mieli oli se mistä lähdettiin liikkeelle. Ensin oli luvassa hieman teoriaa. Pari hyvää lainausta sivulta 71:

" One of the reasons why the words witch and witchcraft have such a stigma attached to them is because of people's inability to understand magick."

"Crowley defined magick as 'the science and art of causing change in conformity with will'. Magick has basic rules and structure, like science."

Nämä ovat molemmat ihan totta. Voitteko kuvitella mikä tuska on, kun ei voi kertoa melkein kellekään, siis face-to-face arkielämässänsä, että on olemassa keino saavuttaa kaikki haluamansa asiat ja se keino tepsii melkeinpä tieteellisellä tarkkuudella? Jos joku valittaa, ettei löydä työpaikkaa, pitää olla vain hiljaa ja myötäillä, että joo, onhan se vaikeaa joo... Kun voisi kertoa, että tee näin ja näin, niin eiköhän tulosta ala syntymään. Siis ihan hirveää ihmiselle, joka lähtökohtaisesti haluaisi auttaa kaikkia saamaan parhaan mahdollisen elämän.

Noh, ei voi mitään, pidetään asiasta meteliä edes täällä. Tämän ensimmäisen oppitunnin teoriaosassa valotettiin sitä, mikä on magian toimeenpanevana voimana. Nimittäin mieltä. Keskeiset otsikot olivat kolme mieltä, energia ja tietoisuudentilan tasot ja niiden muuttaminen. Ensimmäinen ja viimeinen (siis mielet ja tietoisuudentilat) ovat niitä, jotka ovat välineitä magian tekemiseen ja todellisuuden muokkaamiseen ja keskimmäinen eli energia, on taas se voima jota käytetään.

Yksinkertaistettuna siis niin, että energia on se, joka aikaan saa muutoksen, mutta jotta voisi käsitellä sitä energiaa, täytyy hallita mielensä niin akselilla tietoinen mieli - jumalallinen mieli kuin myös akselilla päivätietoisuus - transsi.

Kolmen mielen osalta opetettiin, että niiden ymmärtäminen ja saavuttaminen on avain magiaan. Tietoinen mielemme sisältää persoonallisuutemme ja egomme. Se osa meistä, joka on tietoinen, hereillä ja käsittelee päivittäisen elämämme yksityiskohtia, on tietoinen mielemme. Tietoisen mielen työkaluja ovat järki ja logiikka ja sen ominaisuuksia ovat analyyttisyys ja varuillaolo.

Tietoisen mielen heikkous on sen havainnointikyky. Vaikka lineaarinen havainnointikyky on välttämätön arkielämälle, se rajoittaa kykyämme prosessoida suuria määriä tietoa tai energiaa, ja juuri siitä magiassa on kyse.

Psyykkinen mielemme puolestaan on ovi maagisiin kykyihimme. Tällä osalla on luonnostaan suurempi kyky prosessoida energiaa ja informaatiota. Intuitio avaa informaatiolle, joka on saatavilla ympäristöstä psyykkisten kykyjen kautta. Niinpä psyykkiset kyvyt ovat enemmänkin sellaisen informaation käsittelyä, mitä sinulla loogisesti ei pitäisi olla. Esim. näiden kykyjen avulla on mahdollista tietää aina kuka soittaa, vaikka loogisesti ajateltuna pitäisi olla mahdoton tietää aina kuka soittaa.

Psyykkisen mielen suurin työ on toimia välittäjänä tietoisen mielen ja jumalallisen mielen välillä. Henkilökohtainen jumalallinen mielemme on supertietoisuuden/ylitietoisuuden taso, joka pystyy näkemään missä olemme olleet ja minne olemme menossa. Se on yhtä aikaa tietoinen kaikista asioista ja kaikista ajoista. Koska tietoisella mielellämme olisi vaikeuksia prosessoida niin paljon tietoa, jumalallinen mielemme antaa meille informaatiota pieninä oivalluksen ja ymmärryksen pisaroina. Tämä henkilökohtainen jumalallinen mielemme on se, mikä puolestaan on yhteydessä kollektiiviseen jumalallisuuteen. Mistä tulee siis ajatus, että me olemme jumalia, me olemme osa luontoa, olemme osa kaikkeutta.

Jumalallinen mielemme kommunikoi monesti symbolien avulla, mutta tekee sitä myös unien kautta. Minä olen oikein ekspertti sillä saralla. Uskon jokseenkin vakaasti, että olen unissani nähnyt edellisiin elämiini, koska unissa minulla on "oma todellisuus". Siellä on omat ihmiset ja omat paikat ja omat muistot. Eli saatan siellä palloilla menemään ja unessa miettiä "ai, täällä minä olen ollut ennenkin..." ja sitten herätä ja ajatella, että jahas, periaatteessa niitä paikkoja ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Ei siinä mitään, mutta se mikä on ärsyttävää, on tulevaisuuteen näkeminen. Aina yhtä ärsyttävää. Sitten vaan pitää odotella milloin se tapahtuu. Ja kun se tapahtuu, tulee miettineeksi onko vapaata tahtoa olemassakaan vai tapahtuuko kaikki ikään kuin kiskoilla, niin että kyydissä ollaan, mutta suuntaa ei voi muuttaa?

No niin, meni taas laverteluksi ja tästä tekstistä tulee muutenkin niin pitkä... kestäkää >:)

Henkilökohtaisesta jumalallisesta mielestämme vielä se, että koska se on läsnä aina ja kaikkialla, se on luonnollisesti se paikka, mistä vastauksia ja neuvoa lähdetään hakemaan, silloin kun niitä kaivataan.

Sitten täällä oli selitetty energioista. Energia on siis se voima, jota käytetään muutoksen tekemiseen. Energiaa on eri lajeja, on oma henkilökohtainen energia, maaenergia, "taivasenergia" (mikähän tälle olisi oikea käännös? sky energystä ja cosmic energystä täällä eniveis puhutaan) sekä jumalallinen energia. Nämä ovat kaikki hieman erilaisia ja olennaista on tietenkin oppia ammentamaan energiaa itseensä maasta ja taivaasta sekä hyödyntämään jumalallista energiaa. Äitini arveli, että flunssaan sairastumiseni syy olisi voinut olla se, että tein niitä energiapalloja omasta energiastani ja sitten en palauttanut niitä itseeni. Note to myself, jos käyttää omaa energiaa, lataa täydennystä vaikkapa maasta.

Kolmas teoriaosuus käsitteli tietoisuudentasoja ja niiden muuttamista. Muuttamisen osalta oli käsitelty ns. Eightfold Path eli 8 keinoa muuttaa tietoisuudentilaa: meditaatio, hengityksen kontrolloiminen, eristäytyminen, huumaaminen (intoxication), ääni (esim. laulaminen, chanttaaminen jne.), liike (esim. tanssiminen, ever heard of spiral dance?), seksi (ei suositeltu, koska tässä kuulemma saattaa helposti keskittyä vääriin asioihin... no ylläri) ja kipu.

Tietoisuudentasoissa on kyse siitä, millä taajuudella aivot toimivat. Normaalitilanteessa ne toimivat beeta-taajuudella (13-16 herziä). Se on se, missä sinä olet pääsääntöisesti hereillä ollessasi. Se taso, millä useimmiten toimitaan kun meditoidaan ja tehdään magiaa, on alfa-taajuus (8-13 herziä). Alfaa kuvaillaan rentoutuneena, mutta tietoisena olemiseksi. Jos sinulle joskus tulee niitä tilanteita, joissa ikään kuin "päiväunelmoit" eli keskityit johonkin "sisäiseen" niin kovasti, ettet havannoinut ympäröivää maailmaa, olit todennäköisesti alfa-taajuudessa. Itselleni tulee joskus niitä hetkiä, että esim. juostessani yhtäkkiä havahdun "miten minä olen jo tässä?" tai sitten esim. yläasteella kerran yksi tyttö sanoi minulle, että miksi tuijotan hänen ruokaansa. En tuijottanut, silmäni vain olivat jossakin, kun ajatukseni olivat jossakin aivan muualla. Tai sitten eilen, tuijotin kuppiani ja ihmettelin miten siinä on vettä, ei ollut mitään mielikuvaa siitä, että olisin laittanut siihen vettä. Ehkä olin ollut alfa-tilassa hakiessani siihen vettä.

Joka tapauksessa, jos opit tarkoituksellisesti menemään alfa-tilaan, pysyt tietoisena fyysisestäkin maailmasta. Alfan hyöty on se, että silloin on parempi yhteys psyykkiseen mieleen. Nopeampi oppiminen ja lisääntynyt muisti ilmenevät tällä tasolla. Intuitioon ja psyykkisiin kykyihin päästään käsiksi.

Muita tietoisuudentasoja on syvempi alfa, theta (olet siinä kun nukut, taajuus on 4-9 herziä), delta (alin taajuus, jolla aivot vielä toimivat, syväunen, syvän transsin ja kooman taso, taajuus 4 tai alle herziä). Sitten on myös ne korkeammat tasot: korkea beeta (16-30 herziä, erityisen korkea varuillaolo, "taistelutilanne-taajuus", yleensä elämän ja kuoleman tilanteissa, pelkotilanteissa ja adrenaliinin vaikutuksen alaisena), K complex (en edes yrittänyt suomentaa, 30-35 herziä, jumalallisen inspiraation taso, hetki jolloin "tajuat kaiken", heureka-elämys) ja viimeisenä superkorkea beeta (35-150 herziä, laajat ja kontrolloimattomat henkiset kokemukset kuulemma ilmenevät tällä tasolla, täällä viitataan myös kruunuchakran aukenemiseen ja "extreme out-of-body experiences"). Näitä voi googletella jos kiinnostaa enemmänkin. Ainakin minusta nämä olivat tosi mielenkiintoisia juttuja.

Katsokaa mikä määrä löpinää ja nyt vasta päästään itse harjoituksiin ja kokemuksiin :D Voe voe.

No harjoituksia oli 5, joista neljä ehdin tekemään. Ensimmäinen oli oman auran tunteminen, toinen energiapallo, kolmas toisen ihmisen auran tunnistaminen, neljäs energian työntäminen ja vetäminen ja viides "maakävely" (jota en ehtinyt tekemään, kun ensin oli ihan surkeat säät ja sitten olenkin ollut sairas).

Yllättävää kyllä ensimmäinen ja toinen harjoitus onnistuivat ensimmäisellä kerralla. Aurani rajat tuntuivat aika lailla saippuakuplamaisilta. Energiapallo puolestaan samalta, miltä tuntuu, kun yrittää pistää kaksi samannapaista magneettia vastakkain. Aura harjoitukseen en palannut, mutta energiapalloa tein sitten senkin edestä. Selvää edistystä oli havaittavissa. Aluksi sen onnistumiseen piti olla silmät kiinni täysin hiljaisessa ja häiriöttömässä huoneessa. Sitten se onnistui silmät auki ja lopulta se onnistui jopa samalla, kun katsoin elokuvaa ja pystyin myös puhumaan ja pitämään sen "yllä". Aluksi myöskään venyttäminen ei onnistunut, mutta harjoittelun kautta kyllä. En oppinut missään vaiheessa heittämään sitä niin, että se olisi tullut takaisin. Mikä on mielestäni aivan loogista, sillä eihän sitä painovoima koske. Joten fysiikan lakien mukaan se jatkaa etenemistään, ikään kuin olisi avaruudessa.

Mitä tulee toisen auran tuntemiseen, niin testasin sitä äitini kanssa. Yritimme useamman kerran ja minun osaltani se onnistui vain ensimmäisellä kerralla. Eli yhden kerran onnistuin tuntemaan äitini auran. Äiti myöskin tunsi minun lähestymiseni hänen auraansa, mutta minä en tuntenut, kun hän lähestyi minua.

Sitten se energian työntäminen ja vetäminen, se vasta jännää olikin. Nimittäin, minä en tuntenut tasan yhtään mitään, mutta äidistäni tuntui, kuin olisin suunnilleen lyönyt häntä. Häneen sattui. Ai jai, paha juttu. Eli johtopäätös: ilmeisesti pystyn tekemään asioita, vaikka minun kykyni aistia näitä asioita ei olekaan vielä kovin kehittynyt. Pitää olla hirmuvarovainen. Kun kuitenkaan ei olisi tarkoitus satuttaa ketään eikä mitään. No, yritin sitten vetää maaenergiaa ja ajetella sen erityisen parantavaksi, niin sitten äiti sanoi, että se ei sattunut. Kun yritin laajentaa auraani, äiti melkein kaatui. Ja minä en itse siis tuntenut mitään! Kun äiti teki näitä minulle, ainut mitä tunsin, oli yhdessä vaiheessa "kutittava tunne" kädessäni.

Harjoituksiin ei kuulunut esineiden energiakenttien havaitseminen, mutta kokeilin silti. Eipä yllättänyt, että rituaalivälineillä oli voimakas energiakenttä ja sitten esimerkiksi tuosta lempimukistani ei löytynyt mitään :D

(ylisopivasti tähän tällainen kesäinen kuva noiden talvikuvien jatkoksi...)

Sunnuntaina hoksasin, että minun on aivan välttämätön pakko saada sovittua tutkimukseeni liittyen loputkin yhteistyökoulut maanantaina. Olin siinä vaiheessa jo sängyssä ja varsin väsynyt, mutta päätin kokeilla yhtä pientä juttua. Muodostin sen energiapallon, latasin sitä oikein kovasti ajatuksella, että maanantaina onnistuu sopimukset ja heitin sen matkaan. Ja tadaa, maanantaiaamu alkoi sillä, että mailissa oli viesti yhdeltä rehtorilta, että tutkimus käy heidän koulussaan ja päivän aikana sain puhelimessa sovittua loputkin 3 koulua! Se toimi! Se toimi!

Nyt täytyy todeta, että olikohan ensimmäinen kerta, kun "taika"/magia onnistui ilman, että olisi ollut erityisvalmisteluja (eli kehää, tiettyjä sanoja ja ainesosia). Hyvä tietää vastaisuuden varalta. Vaikka toisaalta, loppuunsa kaikessa niissä "erityisvalmisteluissa" on vain kyse siitä, että vahvistetaan sitä omaa kykyä siirtyä toiseen tietoisuudentilaan ja toisaalta vahvistetaan sen lähtettävän energian määrää ja varmistetaan sen laatu. En nyt tiedä kuinka isosta tai pienestä asiasta oli kyse, kun lähetin energiapallon matkaan löytääkseni ne koulut, joiden rehtorit suostuvat yhteistyöhön. Mutta ainakin tähän juttuun näemmä riitti mielenvoimani ja kehoni energia (uups, pitää muistaa latautua taas!).

Tällaisia juttuja ja ajatuksia tuli vastaan ensimmäisen oppitunnin myötä. Varsin lupaavalta näyttää. Ja pakko sanoa, että erittäin mielenkiintoista lähestyä aihetta näin peruspalikoista, kun tässä on kuitenkin "touhuttu" yli 10 vuotta.

Ensi viikolla kirjoittelen sitten aiheesta "minun kiveni". Minulla nimittäin on yksi spesiaalikivi :D

Temple of Witchcraft

Heipä hei (taas),

ne saapui, ne saapui. Mun joululahjakirjat saapui! Nyt on kasassa tämä niin kutsuttu "Temple of Witchcraft"-sarja. Ja niin nätisti istuvat kirjahyllyyni, vaikken tarvitsekaan esim. tuota viimeistä kirjaa vielä öh... ahem... 5 vuoteen.

Mutta on kiva omistaa kirjoja! Ja nyt mulla ainakin on ne. Opin astioiden kanssa, että jos haluaa jotain, on parasta ostaa silloin, kun niitä myydään. Koska jos jättää ostamisen siihen, kun niitä tarvitaan, niitä ei välttämättä enää saa. Nimimerkillä Tuulikki 15 v. haluaa vihreitä KoKo-astioita, Tuulikki 20 v. haluaa niitä edelleen ja olisi aika muuttaa omilleen, niin eipäs enää valmisteta, eikä myydä. 2 limen (eli se palvomani väri) väristä kuppia omistan, ku tuli kihlajaislahjana vuosia sitten ja sain neuvoteltua ne erossa itselleni.

Mutta astioista takaisin näihin kirjoihin. Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettaja ilmestyy. Ajattelin aina, että se tarkoittaisi, että joskus löytäisin oman covenin ja saisin opiskella wiccaa jonkun kokeneemman johdolla. Nyt näemmä kävikin niin, että "opettaja" tässä tapauksessa toimii kirjojen välityksellä.

Kyseinen kirjasarja siis sisältää opetuksia noituudesta, niin että 1. kirja vastaa ensimmäistä vihkimystä (noita), 2. ja 3. kirja toista vihkimystä (papitar/pappi) ja 4. , 5. ja 6. kirja kolmatta vihkimystä (ylipapitar/ylipappi). Kirjoittaja itse on jaotellut vihkimykset siten, että niitä olisi 5. Yksi kutakin neljää ensimmäistä kirjaa kohden ja yksi kahta viimeistä kirjaa kohden. Kirjoittaja on valinnut teemoiksi elementit. Ensimmäisen kirjan on tuli, toisen maa, kolmannen vesi, neljännen ilma ja viidennen sekä kuudennen henki. Tarkoitus olisi käyttää neljään ensimmäiseen kirjaan kuhunkin aikaa vuosi ja päivä. Viimeisen kahden kirjan aikataulutuksesta en ole varma. Teoriassa kuitenkin matka aloittelijasta ylipapittareksi/ylipapiksi pitäisi olla mahdollista kulkea noin 6 vuodessa.

Pistää miettimään, kun itse olen ollut wicca jo 10 vuotta, mutta suurimmaksi osaksi tassutellut ihan "perustasolla" ja lukenut paljon aiheesta. Äkkiseltään selailemalla minulle on tuttuja pääosa asioista, jotka käydään läpi kirjoissa 1 ja 2. Mutta ei kuulkaas sen enempää. Niin, että missä voisin olla, jos olisin alkanut aiemmin paneutua aiheeseen kunnolla ja opiskelemaan sitä säännöllisesti, kun tähän asti se on ollut oikeasti enemmänkin harrastuksenomaista perehtymistä, kuin aktiivista opiskelua. Toisaalta, Tuulikki 25 v. on ehkä kypsempi ottamaan nämä asiat vastaan, kuin mitä Tuulikki 13-14 v. olisi ollut. Ehkä en jostain syystä ollut aiemmin valmis. Asiathan menevät aina niin kuin on tarkoitus. Jostain syystä (jonka ehkä pystyn näkemään joskus myöhemmin), tämä tuli juuri tähän saumaan minun elämääni. Tähän kohtaan, jossa lopetan "maallisen koulutukseni" ja siirryn 19 vuotta opiskeltuani viimeinkin työelämään.

Tämä on siis ensimmäinen kirja. Kirja sisältää neljä johdannonomaista kappaletta, jotka käsittelevät aiheita: kuka/mikä on noita, historia, noituuden eri polut ja noidan polku. Näitä seuraavat kolmetoista "oppituntia", joista jokainen sisältää niin tietoa kuin harjoituksia kulloisestakin aiheesta. Oppituntien aiheet ovat seuraavat: 1. maaginen mieli 2. meditaatio 3. tieteen magia (magick of science) 4. magian tiede (science of magick) 5. puolustautumisen taito 6. valon voima 7. energian anatomia 8. polkutyöskentely 9. henkityöskentely 10. sisäinen temppeli 11. parantaminen 12. uudestisyntynyt 13. initaatio

Toisessa kirjassa on niin ikään neljä johdantokappaletta ja ne koskevat seuraavia aiheita: pyhä tila ja kehä, magian perusteet, eettinen noita ja papittaren ja papin rooli. Varsinaiset oppitunnit ovat tässä kirjassa: 1. keitä ovat jumalat 2. elementit 3. tuli ja vesi 4. ilma ja maa 5. noidan työkalut 6. "todellisen tahdon" ennustaminen 7. noidan kehä 8. loitsujen tiede (science of spellcraft) 9. loitsujen taide (art of spellcraft) 10. vuodenpyörä 11. verkon heiluttaminen (kappale koskee muihin noitiin yhteydessä olemista/noituuden yhteisöllistä puolta) 12. coven työskentely 13. toinen initaatio


Myös kolmannessa kirjassa on 4 johdantokappaletta. Ne ovat aiheista: noituus ja shamanismi, verhon raottaminen, pyhän tilan luominen ja shamaanisen noidan rooli. Varsinaiset oppitunnit käsittelevät seuraavia aiheita: 1. shamaanin maailmat 2. maailma syrjässä/sivussa (eng. aside) 3. manalan polku 4. tähtipolku 5. henkien kanssa kulkeminen 6. unien maailma 7. shamaanin rituaalit 8. henkieläinlääkintä (animal spirit medicine) 9. kasvi-, kivi- ja laululääkintä 10. "edellinen elämä-parantaminen" (past-life healing) 11. shamaaninen parantaminen 12. kolmen maailman hallitseminen 13. varjoinitaatio


Kolmas kirja on sitten hyppy seremonialliseen magiaan, joka on itselleni vielä sangen vieras. (kuten myös tuo edellisen kirjan shamaaninen työskentely on) Taas kerran löytyy 4 johdantokappaletta: maagikko ja noita, yhdistyneet juuret, todellisuuskartat ja korkean magian seremoniat. Varsinaiset oppitunnit ovat saaneet nimensä kabbalasta ja ovat seuraavat: 1. kabbalan perusteet 2. malkuth 3. yesod 4. hod 5. netzach 6. tiphereth 7. geburah 8. chesed 9. da'ath 10. binah 11. chokmah 12. kether 13. initaatio korkeaan noituuteen. En lähde tähän selittämään noita aiheita tarkemmin, kun niitä ei voi lyhyesti selittää. Että ovat luvassa sitten, kun tuonne asti pääsen eli noin... vuonna 2015. Heh heh, miltähän tuntuu lukea tätä tekstiä silloin? Muistan, kun joskus ajattelin, että voi kauhea, seuraava star wars-leffa tulee vasta, kun olen jo abi (2005). Ajattelinkohan noin lukion ensimmäisellä vai yläasteella, sitä en muista. Silloin se tuntui niin kaukaiselta ja nytkin se (abivuosi) tuntuu niin kaukaiselta, kaukaiselta menneisyydeltä.

Viides kirja opettaa oppinsa näkökulmanaan Jumalattaren matka manalaan. Tässä on vain yksi johdantokappale ja se on nimeltään Jumalattaren 7 porttia. Oppitunnit ovat sitten: 1. juuren temppeli - selviytyminen ja alkuperä 2. navan temppeli - puhdistautuminen ja suhde (relationship) 3. solar plexuksen temppeli - voima ja pelko 4. sydämen temppeli - rakkaus ja tasapaino 5. kurkun temppeli - kommunikaatio ja opettaminen 6. kulman (brow) temppeli - visio ja tietäminen 7. kruunun temppeli - yhteys henkeen. Ehkä huomasittekin, että kappaleiden otsikot on rakennettu teemalla chakrat alhaalta ylös + nimeen sana temppeli. Mainitsenpa tässä, että napachakra lienee vähän vähemmän tunnettu nimike, itse tunnen sen sakraalichakrana. Samaten kulmachakrasta en ole kuullutkaan, mutta kolmannesta silmästä kyllä. Tämän kirjan lopussa on mielenkiintoinen liite koskien vanhoja lakeja. Lisäksi täällä on vähän samantyyppinen itsearviointi-jutska kuin Amber K:n kirjassa True Magick.

Viimeisessä kirjassa opetuksia käydään Jumalan matkan kautta kuvaten. Tässäkin kirjassa on vain yksi johdantokappale ja se on Jumalan matka tähtien kehän läpi. Varsinaiset oppitunnit lähtevät suoraan numerosta 8: Oinaan viisaus 9. Härän viisaus 10. Kaksosten viisaus 11. Ravun viisaus 12. Leijonan viisaus 13. Neitsyen viisaus 14. Vaa'an viisaus 15. Skorpionin viisaus 16. Jousimiehen viisaus 17. Kauriin viisaus 18. Vesimiehen viisaus 19. Kalojen viisaus 20. Lopullinen initaatio. Eli tässä kirjassa kuljetaan jokaisen horoskooppimerkin läpi ja perehdytään viisauksiin, mitä kukin niistä edustaa.


Itse olen vaaka, joten piti poimia teille tietenkin esimerkiksi teksti siitä aihepiiristä. Vaa'an filosofiset opetukset liittyvät tasapainoon ja toisten ymmärtämiseen.

Tällainen matka minulla on siis edessäni. Olen nyt näyttänyt teille tienviitat, jotka minulla on matkallani, mutta itse matkasta kerron sitä mukaa kuin se etenee. Käytän/tulen käyttämään seuraavia tunnisteita: ITW (inner temple of witchcraft), OTW (outer temple of witchcraft), STW (temple of shamanic witchcraft), HTW (temple of high witchcraft) ja LTW (living temple of witchcraft). Näin voitte löytää kätevästi tuosta sivupalkista ne tekstit, jotka koskevat tätä polkuani. Muuten jatkan tietenkin edelleen myös muista wiccaa jotenkin sivuavista aiheista kirjoittamista normaalisti.

Julkaisutahti tätä aihetta koskien tulee olemaan kerran 4 viikossa, sillä olen päättänyt, niin kärsimätön ihminen kuin muutoin olenkin, että käytän yhteen oppituntiin aina kuukauden, niin kuin kirjojen kirjoittaja on tarkoittanut. Näin siksi, että minulla on aikaa kunnolla sisäistää kukin oppiläksy ja mahdollisuus tämän "oppikurssin" läpikäymisestä huolimatta perehtyä samanaikaisesti myös muihin juttuihin. Olisihan tässä sivussa tarkoitus elää muutakin elämää...

Itse blogin kirjoittajana sen tietää, mikä työ ja perehtyminen on blogin pitämisessä, jos sen haluaa yrittää tehdä laadukkaasti. Asia, jota lukija ei aina muista. (en nyt väitä, että te, mutta noin yleisellä tasolla siis) Itsekin esimerkiksi luen yleensä aamupalan yhteydessä mungolifea. Minulla mungolife on osa aamupalaa. 10 min per päivä. Mutta se bloggaaja tekee töitä 2-6 tuntia päivässä sen eteen, että minulla on se 10 minuuttia.

Omalla kohdallani aikaa pitäisi jakaa ansiotyölle, liikunnalle ja ystäville näiden wiccailujen ja blogin kirjoittamisen ohella. Tietenkin sitten on myös satunnaisempia aktiviteetteja, kuten valokuvaus ja partio. Tai ns. "huvinvuoksi"-kirjallisuuden lukeminen. Joten tätä taustaa vastaan, kun miettii, ihan tarpeeksi haastavaa tulee varmaankin olemaan myös tällä kuukausi per oppitunti -tahdilla.