Ideoita Beltaneen

Hei, 

jo toinen sapattipostaus hyvissä ajoin! Jeij! Eli tällä kertaa aiheena tuossa parin viikon päässä oleva Beltane. Kokosin jälleen tähän yhteen myyttejä, teemoja, aktiviteetteja, ideoita koristeluun ja muutaman rituaalitekstin. Viime vuonnahan minä vietin tätä ulkona, tänä vuonna en sitä varmasti tee. Ainakaan samassa paikassa ja yöllä. Että joko ihan puskassa päivänvalolla tai sitten turvallisesti kotona. 

Myytit:

- Beltane on wiccalaisen kalenterin toiseksi tärkein sapatti heti Samhainin jälkeen. Beltanekin on karkauspäivä, jolloin elävien ja kuolleiden maailman välinen raja on ohuimmillaan. Beltanen aikaan täytyykin olla varovainen ennustuksissaan ja toiveissaan.

- Beltanen aikaan tulia sytytettiin kaikkialle symboloimaan auringon kasvavaa voimaa. Karja siunattiin ja ajettiin kokkojen välistä ja ihmiset tanssivat kokkojen ympärillä ja hyppivät myös niiden yli hedelmällisyyden varmistamiseksi.

- Mitä tulee jumalmytologiaan, sanotaan että Jumala on tavoitellut Jumalatarta koko kevään ja Beltanena tämä antaa ottaa itsensä kiinni. Jumala menee naimisiin Jumalattaren kanssa, mutta hän ei ole vielä hylännyt metsämaiden kotiaan heimoonsa, maahan ja maailmaan liittyvien velvollisuuksien vuoksi. Hän pelkää astua kehään, sillä sen sisällä Jumalatar saattaa muuttua ja tätä feminiinisyyden muuttuvaa aspektia miehet yleensä pelkäävät.

- Jumala on siis vielä metsien herra, mutta hän tunnistaa jo velvollisuutensa ja on alkanut kehittyä "Pan-tilastaan" (puhtaasti vaistojen varassa toimiva) kohti sitä pistettä, jossa hän on kykenevä muodostamaan parisuhteen. Hän alkaa välittää muista ja siirtyy pojan maailmasta rakastajan maailmaan.

- Beltane on vanhimpia tiedossa olevia juhlia. Ennen vanhaan Euroopassa kokonaiset kylät juhlivat Beltanea livahtamalla metsiin harrastamaan umpimähkäistä seksuaalista toimintaa. Tämän tilaisuuden aikana alkunsa saaneita lapsia pidettiin jumalten lapsina. Nämä "metsäliitot" olivat hyvänsuovan magian tekoja, joiden tarkoitus oli edistää viljan kasvua. Naiset ratsastivat luudilla kuin keppihevosilla symbolisissa hedelmällisyysrituaaleissa ja seremoniallisesti ladatut maitomaljat kaadettiin pelloille ja sinne ripoteltiin myös tuhkat kokoista.

Teemoja:

- Nimi Beltane tulee gaelin kielen kirkasta tulta tarkoittavasta sanasta. Beltanen aikaan puiden lehdet ovat nupuillaan ja kukat kukkivat. Päivät pitenevät ja lisääntyvä valoisuus vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Elämän voima virtaa vahvana. Tämä on hyvää aikaa omistaa huomiota ja aikaa rakkaallesi.

- Jumalattaren ja Jumalan liiton myötä tämä sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla. Entisaikaan Beltanea juhlittiin vappusalon ympärillä. Korkealle salon huipulle asetettu kukkaseppele putosi yhä alemmas tanssijoiden kiristäessä salkoon kiinnitettyjä nauhoja. Ei ole vaikeaa havaita vappusalon yhteyttä seksuaaliseen kanssakäymiseen.

- Beltane liittyy elämän ja hedelmällisyyden paluuseen ja silloin suojellaan eläimiä ja puutarhaa, edistetään onnea ja puhdistaudutaan esimerkiksi hyppimällä kokon (haltiatulen) yli.

- Beltane on hyvää aikaa kaikenlaiselle magialle, mutta erityisesti vauraus- ja rakkausmagialle.

- Beltane on wiccalaisten keskuudessa suosittu hetki kätten yhteen liittämiselle, wiccan hääseremonialle. Osapuolet ovat tasaveroiset, kumpaakaan ei luovuteta ja he kirjoittavat lausumansa sanat itse ja antavat lupauksensa suoraan toisilleen.

- Teemoja magiassa: maatalous, luovuus, hedelmällisyys, himo, avioliitto, tuonpuoleinen, nautinto, puhdistautuminen, aistillisuus, näyt, lämpö, nuoruus.

Aktiviteetteja:

- Juhli Beltanea metsässä tai elävän puun juurella. Valmista pieni muistoesine tai onnenkalu Jumalattaren ja Jumalan häiden kunniaksi ja ripusta se puuhun. Esine voi olla vaikkapa tuoksuvilla kukilla täytetty pussi, helminauha, veistos, sidottu kukkaköynnös tms.

- Kudonta ja letitys (Beltanen syvin olemus on kahden osan yhdistämistä kolmannen muodostamiseksi). Voit vaikka letittää itsellesi rannekorun värikkäistä nauhoista ja siunata sen onnea ja vaurautta tuovaksi.

-  Pystytä vappusalko ja ripusta nauhoja puihin ja pensaisiin hedelmällisyyden symboleiksi.

- Siunaa puutarha

- Pohdi omaa suhtautumistasi seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin.

- Suuri riitti muodostaa keskeisen osan Beltanen juhlintaa. Se suoritetaan useimmiten symbolisesti ja se kuvaa Jumalattaren ja Jumalan välistä liittoa. Jumalatarta edustaa viinillä täytetty malja tai pikari, Jumalaa athame. 

- lue Beltaneen liittyviä tekstejä ja kirjoita uusi rituaaliteksti tai Beltaneen liittyvä runo

- Kasaa kokko ja tanssi sen ympärillä ja hyppää sen yli. Jos ei ole paikkaa polttaa kokkoa, voit myös polttaa padassasi (tai muussa tulen kestävässä astiassa) pienet lastut Noidan redessä mainituista yhdeksästä puusta (tai ainakin niin monesta kuin onnistut haalimaan). Puut ovat koivu, tammi, pihlaja, paju, orapihlaja, pähkinäpuu, omenapuu, viiniköynnös ja kuusi. Näitä koskeva ote noidan redestä:

"Yhdeksän puuta pataan saa,

polta hitaaseen tai nopeaan. 

Koivupuu se kuvastaa,

mitä Jumalatar tietää saa.

Mahdilla kasvaa tammipuu,

Jumalan viisaus siihen kuvastuu.

Voiman puu on pihlaja, 

se tuo eloon onnea.

Paju veden rannassa saahan,

meitä ohjata kesän maahan.

Kun polttaa orapihlajaa,

saa keijuja silloin kurkistaa.

Ja pähkinäpuu viisauden,

antaa voimansa tuleen.

Valkokukkainen omenapuu,

auttaa meitä rakastuun.

Viinit köynnöksissään kasvaa,

meille ilon, viinin antaa.

Havu ikivihreä,

lupaa ikuisen elämän."

Koristelu:

- Koristele alttari kukkasin

- vihreät lehdet sekä valkoiset ja vaaleanpunaiset kukat ovat luonnonvärejä tähän aikaan, joten käytä niitä alttarillasi ja kynttilöissä.

- Kasvit: kielo, ruusu, omena, tulppaani, muratti, orapihlaja, kanerva, siankärsämö, mesiangervo, rosmariini, selja, kataja, ruiskukka.

- Kivet: verikivi, safiiri

- Ruuat ja juomat: maitotuotteet, vaniljajäätelö ja kaurakeksit, sima

Rituaalitekstejä:

Äiti Jumalatar, yön ja maan kuningatar,

Isä Jumala, päivän ja metsien kuningas,

juhlin teidän liittoanne niin kuin luonto juhlii

hehkuen rehevästi värejä ja elämää.

Ottakaa vastaan lahjani liittonne kunniaksi.

*Ripusta esine puuhun*

Teidän yhtymisenne saa elämän uuteen kasvuun,

elävien olentojen paljous peittää kaiken maan

ja tuule puhaltavat puhtaina ja suloisina.

Juhlin kanssanne.

***

Suuri riitti

Visualisoi Jumalatar äidin viitassa, lämpinänä ja huolehtivana, vahvana ja sulokkaana ja pyydä häntä olemaan läsnä rituaalissasi. Visualisoi seuraavaksi Jumala nuorena miehenä, hyvin vahvana ja energisenä ja pyydä myös häntä olemaan kanssasi. 

Kohota malja molemmin käsin eteesi silmien tasolle. Keskity mielikuvaasi Jumalattaresta ja lausu:

Katsokaa maljaa, Jumalattaren, Suuren Äidin symbolia, joka suo kaikille tietoa ja hedelmällisyyttä.

Laske malja alas ja kohota athamesi. Pitele sitä edessäsi molemmin käsin terä ylöspäin osoittaen ja keskity mielikuvaasi Jumalasta. Lausu: Katsokaa athamea, Jumalan, kaikkien isän symbolia, joka suo kaikille energiaa ja voimia". 

Pitele sitten athamea oikealla kädelläsi terä alaspäin ja ota malja toiseen käteesi. Kasta terä viiniin ja lausu: yhdessä he antavat kaikille elämän. Suutele athamesi kahvaa ja lausu: olkaa siunatut. 

Laske sitten athame kädestäsi ja siemaise hieman viiniä ja pohdiskele Jumalattaren ja Jumalan rooleja sellaisina kuin ne ovat tähän vuoden aikaan.

***

Kesän Jumalatar kulkee halki maiden,

vierellään metsien Jumala,

ja talven pimeä aika on takanapäin.

Eläimet lisääntyvät ja kasvit pölyttävät,

kun jumalat suovat siunauksensa maalle

ja kaikelle olevaiselle.

Yhdyn heidän riemuunsa ja pyydän,

että heidän onnellinen liittonsa olisi

esimerkkinä koko ihmiskunnalle

elää rakkaudessa ja harmoniassa.

* sytytä valitsemasi Beltane-kynttilä*

Synkät päivät ovat takana, Beltanen tulet palakoot.

Tuokoot toukokuun tulet iloa ja rauhaa. 

* sytytä kynttilästä palamaan ja laita pataan puulastut ja lausu kunkin kohdalla seuraavasti*

Koivua poltan kunniaksi Jumalattaren,

ja tammi palaa kunniaksi Jumalan.

Pihlaja palaessaan, tuo elämääni magiaa,

pajun poltan kunnioittaakseni kuolemaa.

Orapihlaja palaa keijuystävilleni,

pähkinää polttaessani, viisautta saan.

Omenapuu palaa ja rakkauden varmistaa,

viiniköynnöksen poltan, jot' ois eloni iloinen.

Kuusen vielä lisään, symboloimaan uudelleensyntymää,

sulotuoksunsa muistuttaa kuolemattomuudestain.

Siunaukseni annan teille ja teidän siunaustanne pyydän.

Tämä on tahtoni, niin olkoot.

***

Huom! Llewellyniltä on julkaistu tänä vuonna uusi sapatit kirjasarja. Kaksi kirjaa, Ostara ja Beltane ovat jo myynnissä ja saatavilla esimerkiksi Adlibriksestä. Pistin omani jo tilaukseen, toivottavasti ehtivät Beltaneen mennessä. Laitoin myös valvontaan nuo muut sapattikirjat, jotka eivät ole vielä ilmestyneet. Ajatelkaa miten hienoa, kokonaiset kirjat per sapatti. Löytyy täältä.

Ihanaa Beltanea kaikille!

Set the Beltane fires alight

no niin, täällä on taas yksi pioneeri mennyt edellä ja välittää teille vähän kokemukseen perustuvaa näkemystä, että te voitte olla fiksumpia. Nyt ollaan hyvin pitkästä aikaa  tämän blogin ytimessä, noin niin kuin sisällöllisesti. Tekemisen parissa pelkän filosofioinnin sijasta. Tämä menee nyt muun muassa Beltanen otsikon alla, mutta se mistä tässä on kyse, on ulkoilmarituaalin tekeminen keskellä yötä metsässä. Sanon heti alkuun, että ei ollut tällä kertaa mitenkään positiivinen kokemus.

Tänä vuonna oli siis agendalla tehdä Beltanen rituaali ulkona Cunninghamin kirjan sivun 165 rituaalikaavalla. (välihuomautus: näinkin kokenut wicca kääntyi kaikista kirjoista perus-perus kirjan pariin valitessaan sapattinsa vieton sisältöä, sinäkin voit tehdä sen halutessasi ilman tunnontuskia.) Ulkoilmarituaaliin on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, jotka määräävät aina puitteet. A) teet rituaalin joko ihan tuhannen puskassa minne kukaan ei vahingossakaan eksy B) teet rituaalin jossakin mikä ei ole tuhannen puskassa ja sinne voi teoriassa eksyä joku muu. A on varmasti kivempi vaihtoehto, minulla ei valitettavasti ole siitä kokemusta ja tänä Beltane-yönä mentiin vaihtoehdolla B.

 

Minulla on nyt tosi paha kurkkukipu/yskä, joten en halunnut lähteä pyöräilemään 10 kilometrin päähän tavoittaakseni vaihtoehdon A. Tästä johtuen suuntasin keskiyöllä lähempänä sijaitsevaan metsään. Pohdiskeluni asiasta osoittautuivat oikeaan, ei ristinsielua yhtään missään, vaikka aamulla, päivällä ja illalla tuo paikka vilisee ulkoilijoita ja koiran ulkoiluttajia. Tästä huolimatta, koska lähellä on taloja ja tie ja sieltä näkyy muutenkin liian hyvin muualle, turvauduin varotoimiin. 

Varotoimet: vaatetus kokomusta, ei taskulamppua päälle (vaikka se oli kyllä mukana varalta), etukäteen valittu rituaalikaava hyvin pelkistetyksi ja rituaalivälineistö hyvin niukka. Rituaalivälineistö kattoi tällä kertaa ainoastaan padan, tuikun ja jumalhahmot. Athamea ei viitsinyt ottaa mukaan, koska jos poliisi tulee, se lähtee. Kehäkiviä (eli 8 vuorikidettä, jolla yleensä rajaan kehäni) en viitsinyt ottaa mukaan, kun sellaiset hukkaa ihan liian helposti pimeään metsään. Enempiä kynttilöitä ei missään nimessä, metsäpalovaroitus ja uhka että paljastaa itsensä kilometrin päähän. Mikään ei vedä enemmän puoleensa uteliaita kuin metsässä, jossa ei pitäisi olla ketään, palavat kynttilät. Ja kun muutakaan alttaria ei tullut kyhättyä, niin sillä varjolla kotiin jäivät myös pentaakkeli, malja ja sauva. (toinen välihuomautus: tulipa mieleen, että mä en oo kyllä käyttänyt sauvaa todella pitkään aikaan. Sitä käytetään lähes samaan tarkoitukseen athamen kanssa ja mä käytän aina athamea) Vaatetuksen osalta ihan normivaatteet, ei mistään rituaalikaavusta puhettakaan. Liian kylmä, liian riskialtista, jos joku sattuis paikalle, niin sitä ei selitetä millään.

Ja sitten itse kokemukseen. Ensin sai stressata, että onnistuuko pujahtamaan talojen välistä sinne metsään, ilman että kukaan tekee ilmoitusta oudosta hiipparista. Sitten sai stressata, että miten näkee eteensä ilman mitään valon lähdettä, välttää kompastumisen ja löytää jonkin kelvollisen paikan. Kehää nostaessani pelästyin suunnilleen kuoliaaksi, kun siitä puusta, jonka juurella olin, lähti lentoon ehkä 50 lintua. Viimeksi olen säikähtänyt noin paljon, kun vierestäni lähti lentoon koppelo. Se ääni pimeässä metsässä, ku et näe lähes yhtään mitään eikä siellä ole kuin sinä ja ihan liian monta lintua ja rapistelevaa oravaa, on ihan uskomaton. 

Saatuani kehän kasaan, sytytin tuikun ja laitoin sen pataan ettei se näkyisi kuin suoraan ylöspäin ja ettei se sytyttäisi mitään palamaan. Tuikun valossa sitten luin ajatuksen kanssa sen ensimmäisen rimpsun. Tämän jälkeen ripustin lahjaksi viemäni nauhan oksaan. Ja Jumalattarelle kiitos olin niin fiksu, että olin tajunnut punoa sen jo kotona. Sitä ei oikeasti örkkikään olisi pilkkopimeässä metsässä onnistunut punomaan. Tämän jälkeen loppurimpsu, tuikun sammuttaminen ja hetken istuminen pimeässä kuunnellen kaikenlaisia ääniä ja aistien energioita. Yritin hieman vetää maasta parantavaa energiaa, että pääsisin tästä 5 viikkoa kestäneestä kurkkukivusta/yskästäni. Ja sitten lopuksi kehän purkaminen ja kotiin hiippailu. 

Ja jos tätä kokemusta nyt analysoisi. 

Positiivista: 

- maassa istuminen ei yllättäen ollut yhtään märkää eikä kylmää

- keskiyö oli hyvin valittu ajankohta, kukaan muu ihminen ei tullut pilkkopimeään metsään

- nauhan punominen etukäteen/ rituaalikaavan yksinkertaisuus oli hyvä veto

- rituaalivälineiden valinta oli onnistunut

- se että oon aikanaan tehnyt jumalhahmot pimeässä hohtavasta materiaalista -> ihan törkeän hyvä veto tällaisia tilanteita varten. Vaikken mitään muuta näkisikään, niin ne näkee.

- omalla tavallaan älyttömän intensiivinen luontokokemus. En tiedä oonko ikinä kuullut lintujen siipien ääniä noin kovana. Joka ikinen lehden tai kaarnan vapiseminen tuulessa...

- energiat virtasivat ihan eri tavalla kuin kotona ja niiden aistiminen oli jotenkin helpompaa.

Negatiivista:

- jatkuva stressaaminen ja totaalinen pelästyminen alussa sekoittivat pakkaa todella. Näinkin pitkällä kokemuksella unohdin nämä: elementtien ja jumaluuksien kutsuminen (muistin, kun olisi pitänyt kiittää niitä, että jahas, ei muuten tullut edes kutsuttua)

- pelko (tässä tapauksessa siitä, että tulee keskeytetyksi) ja jatkuva säikähtely (eläimet, en mä niitä pelkää, mutta säikähdän kyllä, ku ne pimeässä elämöi) estivät keskittymisen käytännössä kokonaan

- tällaisessa "pakene tarvittaessa nopeasti" rituaalitilanteessa rituaalivälineistön käyttö jää väkisinkin vähäiseen

Mitä minä opin ja mitä te voitte oppia:

- vaihtoehdon B ulkoilmarituaalit eivät ole minun juttu. En tee uudestaan, jos voin välttää. Koko rituaalin tarkoitus ja kauneus menee ihan pilalle, kun joudut karsimaan välineistössä ja pelko on näin kova. Pelko on ihan hirveän intensiivinen tunne, sen vallitessa ei pääse millään siihen mielentilaan, joka rituaaleissa on tarpeen. Rituaalin pointti on nimenomaan päästä tiettyyn mielentilaan, jotta magian käyttö mahdollistuisi. Jos siihen mielentilaan ei pääse, kaikki on vaan turhaa sanahelinää. Joku toinen voi päästä siihen pimeässä metsässä istumalla vaikka maailmansota riehuisi ympärillä, mutta minä oon tehnyt yli vuosikymmenen melkein kaikki rituaalit turvallisesti kotona, koko rekvisiitalla ja täysin rauhassa, joten minä en pääse.

- jos nyt kuitenkin tällaiseen touhuun lähtee, niin vaikka takana olisi mikä tahansa kokemus, voisi olla hyvä laatia itselleen lista "tee kehä, kutsu elementit, kutsu jumaluudet... jne."

- jos menee paikkaan, jossa saattaa olla muita, yö on siihen hyvä ajankohta, mutta siinä tulee sitten kaupan päälle se mitä yöllinen luonto nyt tarjoaakaan. Vaikket pelkäisi pimeää, kokemus voi olla yllättävän intensiivinen. Eläimet liikkuu yöllä ja rajoittuneen näkökyvyn takia ihan jokainen ääni kuuluu tosi hyvin ja kun et tiedä mikä siellä on...

- vaihtoehdon A ulkoilmarituaalit sallisivat runsaamman valaistuksen käytön, runsaamman rekvisiitan, ei tarvitsisi tuntea pelkoa tai stressiä, rituaalin voisi halutessaan tehdä jopa päivällä. Sellainen voi olla viehättävä kokemus, ainakin näin "paperilla mietittynä", mutta onnistuakseen se vaatinee paljon etukäteisvalmisteluja. Etsittävä paikka, mietittävä miten sinne pääsee ja miten siihen saa käyttöoikeuden.

- vaihtoehdon B ulkoilmarituaali saattaisi olla miellyttävämpi kokemus covenin kanssa

- ulkoilmarituaali voisi olla miellyttävämpi, jos kuu valaisisi

- ellei tiedä sopivaa paikkaa ulkoilmarituaalille, voi olla ihan järkevä veto jättää rituaalit suosiolla sisätiloihin ja nauttia luonnosta ihan tavallisen ulkoilun, retkeilyn tai vaeltamisen muodossa. Oman kokemukseni mukaan näin saa parhaat palat kummastakin ja luontofiilistely menee kyllä paremmin kohdalleen istuessa aamuseiskalta laiturilla järven rannassa partioleirillä kuin yrittäessä väkertää rituaalia yöllä pilkkopimeässä metsässä, jonne voi kuka tahansa tulla yllättäen

 ) O (

Tällaista tällä kertaa, jos teillä on kokemuksia ulkoilmarituaaleista, niitä voi toki jakaa kommenttiboxiin.

Ihanaa Beltanea kaikille!

Beltanen jälkifiiliksiä

Heipä hei taasen,

Beltanesta selvittiin, vaikka satoi lunta! Ei varsinaisesti luonto pistänyt nyt parastaan.

Tällä kertaa jäi paremmat fiilikset rituaalipuuhista, kuin mitä oli viime täysikuuna. Nyt olin valinnut uudet tekstit alku- ja loppuhässäköihin ja muutenkin miettinyt tapahtumankulkua etukäteen sen verran, että oli tarpeeksi suuri määrä sujuvuutta, että hommasta jäi hyvä fiilis. Minulla siis tosiaan historia sellainen, että kovin hirveästi en ole vuosien varrella rituaaleja tehnyt, milloin milläkin tekosyyllä tai oikealla syyllä. Nyt perusteellisen valmistautumisen myötä kehän nostatus ja elementtien sekä jumaluuksien kutsuminen meni luontevasti. Päätin jo etukäteen, että kaikkea ei voi kerralla ahmia, joten luin sitten suosiolla paperista ääneen ne varsinaiset Beltanen tekstit ja cakes&wine:n liittyvät tekstit. Ajattelin, että sitten, kun saan ne jokakertaiset perushässäkät niin sujuviksi, ettei niistä tarvitse enää ottaa paniikkia, voin keskittyä opettelemaan ulkoa myös sapattikohtaisia juttuja. Mutta vielä siis ei ollut sen aika. Ehkä Samhainiin mennessä... 

  

"Vakituinen alttarini" näytti Beltanen kunniaksi tältä. Ja näyttää varmaan siihen asti, että kehittelen jotain Lithaan liittyvää. (tosin kukkaa pitää varmaan uusia aina välillä) Siinä on nyt parempi "sneak peak" niistä mun jumalhahmoista, mutta jätän edelleen tarkemmat selostukset siihen "minun alttarini ja rituaalivälineeni" -postaukseen. Kehässä käytän yleensä yhden puisen arkkuni kantta ja kynttilänjalkaa johon laitan kulloiseenkin tilanteeseen sopivan väriset kynttilät. Kameran ollessa edelleen sökö, en edes yrittänyt ottaa himmeässä kynttilänvalossa sillä kuvaa. Joten "rituaalialttarista" kuvia luvassa vasta, kun kameraongelma jotenkin ratkeaa.

Beltane on siis toinen vuoden henkiöistä ja siitä alkaa syntymän, kasvun ja sadon aika. Beltane on keskeisimmältä olemukseltaan hedelmällisyysjuhla. Wiccalaisessa vuodenkierrossa tämä on aikaa, jolloin Jumala saavuttaa miehisyytensä ja asettuu jälleen Jumalattaren puolisoksi. Sinikka Piippo kuvaa kirjassaan Kasvien salaiset voimat seuraavasti "Beltane liittyy elämän ja hedelmällisyyden paluuseen, ja silloin suojellaan eläimiä ja puutarhaa, edistetään onnea ja puhdistaudutaan esimerkiksi hyppimällä kokon yli." Mietin muuten itsekin, kun sytytin oman Beltanen tuleni pataan, että hyppäisinkö tuon yli, mutta minun kömpelyystasollani, päätin sitten jättää sen väliin. Beltanesta on muuten kirjoitettu pitkähkösti Kate Westin kirjassa Wiccalaisen käsikirja, Cunninghamin kirjassa Wicca - opas wiccan harjoittajalle siitä oli lyhyemmästi. Todella pitkästi siitä on kirjoitettu Pauline Campanellin kirjassa Ancient ways. Se 220 sivuinen kirja kertoo pelkästään sapateista ja niihin liittyvistä asioista.

Itse olen aina sapattien aikaan yleensä perehtynyt niitä koskeviin teksteihin. Vähän niin kuin itselle muistutuksena, että pääsee oikeisiin fiiliksiin. Nykyään toitotetaan niin isolla volyymillä noita maallisia tai kristillisiä juhlia, jotka meidän sapattiemme päälle ovat lätkäistyt, että mielestäni on ihan hyvä perehtyä erilaisiin tapoihin viettää meidän juhlaamme ja sitten valita niistä itselleen sopivimmat toteutettaviksi.

Tänä vuonna oli kyllä fiilikset tehty helpoiksi. Ensinnäkin wiccan osuus arkipäivissäni on lisääntynyt tämän blogin myötä. Pitäähän minulla olla jotain mistä teille kirjoittaa ;) Sitten kun Ostaran aikoihin löysin tuon alttarini, niin on sekin siinä muistuttamassa asioista ja on itse asiassa aika kivaa pitää sitä "ajan tasalla". Perjantaille osuivat ne Williamin ja Katen häät, joten jopa "maalliset lähteet" liikkuivat samoissa tunnelmissa. Ja yllättäen muuten Ruotsissa oli poltettu kokkoja. Enpäs olisi arvannut. Toisaalta, on kai ruotsinkielisellä rannikolla Suomessakin se vappusalkoperinne, mikä on niin pakanallinen kuin olla ja voi.

Sapattien aikaan on myös hyvä pohtia miten niissä esille tuodut asiat ilmenevät omassa elämässä. Beltane on luontevaa aikaa pohtia omaa suhtautumistaan seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin. Itse on tullut näitä mietittyä aika paljon. Tämä on myös kasvun aikaa. Voi pohtia, mikä asia omassa elämässä on kasvamassa tai minkä ehkä pitäisi kasvaa.

Jokin kevätpörriäinen minussakin on aina ollut. Tämä on lempivuoden aikani, tänä aikana kaikki asiat vain onnistuvat, aurinko paistaa usein, kesä on edessä ja valoisat lämpimät kesäyöt ja kaikenlainen toiveikkuus valtaa mielen. Onnellinen, valoisa aika. 

Tällaisia Beltane-fiiliksiä täällä. Toivottavasti teilläkin samansuuntaisia.

Beltanen valmisteluja

Hei,

täällä jo ihan onnessaan ollaan valmisteltu Beltanea. Onhan se wiccalaisen vuoden toiseksi tärkein juhla. Olen penkonut kirjoja löytääkseni tapoja viettää Beltanea ja myös löytääkseni passelit rituaalitekstit ja rituaalinkulun. Lisäksi ostin punaisia kynttilöitä, simaa, leivoksen ja huomenna pitäis vielä käydä ostamassa kukkia alttarille. Päädyin ostettuun leivokseen itsetehdyn sijaan ajan puutteen takia.

Tuo Porvoon Wanhan Fabriikin kotisima on ehkä täydellisintä simaa, mitä olen ikinä kaupasta ostanut. Se on aivan taivaallista. Harmi, ettei sitä saa ympäri vuoden ja että se ei säily määrättömästi, muuten käyttäisin sitä aina rituaalijuomana. Jos pidätte simasta, kokeilkaa tuota. Leivos näytti niin "kukkaiselta", että valitsin sen siksi. Ja punaiset rituaalikynttilät symboloimaann seksuaalisuutta. Sehän tämän juhlan pääteemoja on, Jumalattaren ja Jumalan yhtyminen, jonka tuloksena luonto alkaa kukoistaa ja eläimetkin tähän aikaan ovat parittelupuuhissa. Näinkin äsken ulkona kaksi rinnakkain juoksevaa jänistä, ehkä olivat kumppaneita.

Minua hieman hämmensi, kun osassa kirjoja kehotettiin käyttämään vihreitä kynttilöitä luonnon vehreyden symboliksi ja osassa punaisia. Päädyin sitten tulokseen, että jätän vihreät Lithaan, jolloin luonto on kaikkein kukkeimmillaan ja valitsen Beltaneen punaiset seksuaaliteeman mukaisesti.

Sitten värkkäilin taas uusia "rituaaliesineitä". Olen siis itse aiemmin tehnyt sauvani ja yhtenä sapattina ikkunallani olevan kristallihärpäkkeen, vaikka se nyt ei rituaaliesine olekaan. 

Tadaa! :D Eikö ookin mun kamera edelleen hieno. Tosi mahtavaa ottaa kuva, kun ei näyttö toimi. Toivottavasti korjaantuu tämä kamera asia pian. Oikeasti tosi tympäisevää, että kun kerrankin aloitin pitämään blogia, johon haluan myös laittaa kuvia, niin sitten minulla jo 5 vuotta ollut kamera lakkaa toimimasta. Puhumattakaan siitä, että harrastan valokuvausta... 

No takaisin asiaan, yllä siis itse tekemäni Jumala- ja Jumalatar-patsaat. Siinä vaiheessa, kun ne tulivat uunista. Ylivalottuneen kuvan takia ette voi kuin etäisesti havaita vähän muotoja, mutta lupaan paremman kuvan, kun ne ovat valmiita. Ne on siis tehty Cernit-massasta, jota saa askarteluliikkeistä. Minun käyttämäni massa on pimeässä hohtavaa! Kuvitelkaa miten hienoa! Eli väri on siis sen värinen, minkä värisiä kaikki pimeässä hohtavat esineet on, sellainen keltavihertävä vaalea. Massaa piti ensin lämmittää vesihauteessa, sitten kun se oli lämmöstä notkeaa, muovailla se ja lopuksi paistaa tavallisessa keittiön uunissa 125 asteessa 30 min. Sen jälkeen kun antoi niiden jäähtyä, ne jäivät tuollai koviksi. Ovat siis muovia, eivät mitään savea.

Ajattelin maalata Jumalattaren hiukset ja lisäksi maalata hänen helmaansa kukkia ja tähtiä. Jumalan kohdalla aion maalata sarvet ja lisäksi laittaa alaosaan köynöskuviota. Onhan hän minulle ensisijaisesti villin luonnon jumala. Jumalatar seisoo ns. Jumalatar-asennossa ja hänellä on päässään kuunsirppi. Jumala on risti-istunnassa ja hän pitelee käsissään aurinkoa. Vaikka nämä jollain tavalla ovatkin kuin 5-vuotiaan tekemät (paranee hitusen, ku maalaan näitä vähäsen, ei paljon, koska tässä on tosiaan tää pimeässä hohtamisominaisuus), niin minä itse asiassa pidän näistä jo nyt paljon.

Tämä Cernit-massa on oikeasti tosi pätevää. Sain kämppikseltäni (joka myöskin on wicca) tämän massan ja 4 hänen siitä tekemäänsä pupua. Nyt on vähän myöhäistä käyttää niitä Ostaran koristeina, mutta ensi vuonna sitten. Mutta kävipä mielessä, että jos tuota massaa hommaisi lisää, siitä voisi tehdä muitakin sapatteihin sopivia koristeita alttarille. Esim. pääkallon, luita ja kurpitsan Samhainia varten. Ehkä pieni vaaka Mabonia varten ja runsaudensarvi Lammasta varten jne. Minun alttarini on tosiaan aika pinta-alaltaan rajoittunut, joten tällaiset miniatyyrijutut voisivat paikata vähäsen. Ja toisaalta, kukapa mitään oikeaa pääkalloa Samhainia varten mistään löytäisi?

Takaisin Beltane-valmisteluihin, pahoittelen tämän tekstin poukkoilevuutta, olen vain niin innoissani noista patsaista. Suunnittelin siis aamulla rituaalin. Pläräsin läpi kaikki sapatteja käsittelevät wiccakirjani ja tulin seuraavanlaiseen lopputulokseen. (tämä on siis vapaasti suomennettu ja osin muokkailtu Ann Mouran Green witchcraft I -kirjassa olevasta Beltane-rituaalista) Ja tässä siis vain Beltaneen kuuluvat osat, jätin pois ns. alku- ja loppuhässäkät. Käsittelen ne jossakin toisessa postauksessa.

"Kesän Jumalatar kulkee läpi maiden rinnallaan metsien Jumala,

talven pimeä aika on takana.

Luonto kokoistaa Jumalattaren ja Jumalan sinunatessa sen liitollaan.

Minä heidän tyttärenään iloitsen heidän kanssaan ja pyydän, että 

heidän onnellinen liittonsa olisi esimerkiksi kaikille ihmisille 

elää rakkaudessa ja tasapainossa."

Padassa olevan kynttilän sytyttäminen.

"Tummat päivät ova pois pyyhityt, alkakoon Beltane. 

Tuokoon kevään tulet onnellisuutta ja rauhaa kaikkialle maan päälle."

Ns. Suuri riitti.

"Tämä malja on Jumalattaren hedelmällisyys,

ja tämä athame Jumalan elinvoima, 

tuokoon heidän yhtymisensä ravintoa kaikelle luomakunnalle.

Olkoon maa hedelmällinen ja levitköön vauraus kaikkialle."

Beltane on sopiva aika tehdä kaikenlaisia taikoja, sillä nyt ne ovat erityisen voimakkaita ja kestäviä. Se on myös vuoden toinen henkiyö, joten aika on otollinen myös tulevaisuuteen katsomiselle. Itse päädyin vain kurkkaamaan tulevaan, sillä haluan keskittyä nyt enemmänkin kiittämiseen, kuin minkään pyytämiseen, sillä olen saanut jumalilta niin paljon viime aikoina. Ihan viimeksi tänään tuon massan, josta tein nuo patsaat. Ja siinä Ostaran tienoilla löysin alttarina käyttämäni hyllyn roskakatoksesta. Lisäksi silloin ns. superkuun aikaan esittämääni pyyntöön vastatiin ja sain kesäksi hyvän työpaikan omalta alaltani. Eli on tässä paljon kiitettävää.

Ei voi kuin todeta, että Jumalattaren ja Jumalan siunaus on oleva niiden osa, jotka juhlivat ja ylistävät luontoa. Kun antaa, silloin myös saa. Ei muuten kukaan muu ole sattunut huomaamaan, että wiccana olemisen parhaita puolia on aina saada haluamansa? (älkää nyt säikähtäkö tuon lauseen "maallisuutta", kyllä se henkinen puoli on minullekin edelleen tärkein, mutta ei siitä nyt vaan pääse mihinkään, että tuo on aivan mahtavaa.)

Palaillaanpa sunnuntaina :) Toivottavasti paremmilla kuvilla...