Iloa elämään

Hei,

Yule on tuossa aivan nurkan takana, sen kunniaksi tällainen vähän tavallisesta poikkeava postaus. Törmäsin nähkääs pinterestissä aivan loistavaan "fuckyeahwiccanraven"-meemiin ja sain näistä parhaat naurut pitkään aikaan. Toivottavasti riemastuttavat myös teitä.



Minä Witchfest Internationalin markkinasalissa...



Jep, tai suomalaisittain, mikä tahansa ulkoilmajuttu -> miljoona hyttystä tai satunnaisia kulkijoita.



Haha, tunnistan itseni. Eihän kukaan nähnyt...



Tämä ei ole niinkään totta itseni kohdalla, mutta tuli pari kaveria mieleen. Ja nauroin niin paljon tuolle "box of shadows"lle.



Muuten hyvä, paitsi en taida osata ainuttakaan pakanalaulua...



Joka vuosi... Tähän liittyy tietty ironia. Muut naamioituu yhtenä päivänä vuodessa, minä annan yhtenä päivänä vuodessa naamion poistua. Ja kukaan ei epäile mitään :D



Itse asiassa yleensä sitä on luultu Daavidin tähdeksi tai sitten jos pitävät ihan pentana, luulevat sen liittyvän musiikkimakuuni. Kuuntelen metallia, pukeudun usein mustaan ja mulla oli aiemmin myös mustat hiukset :D



Viimeksi kun olin partiokurssilla kouluttamassa, yhdellä kurssilaisella oli. Teki älyttömästi mieli kysyä asiasta, mutta ei tullut hyvää paikkaa. Tai tilannetta kahden kesken.



Suomessa ei ehkä niinkään kaikki mene kirkkoon, mutta itselläni kyllä jää aina wiccajutut viikonloppuihin.



Tää on niin ärsyttävää. Tai oikeastaan se, jos joku jää soimaan päässä. Työpaikan pikkujouluissa laulettiin "Tulkoon joulu" ja nyt mulla on soinut päässä pari viikkoa "...tulkoon jeesus herraksi sen" raivostuttavaa. Kiitos kristillisen aivopesun koulun puolesta, osaan myös ulkoa mm. Isä meidän rukouksen, vaikken ole käynyt rippikouluakaan.






Ihan niin kuin välittäisin mielipiteestäsi.



Todellisuutta varmaan aika monelle suomalaiselle wiccalle.



No tällaista ei kyllä onneksi ole tullut vastaan.



Ne ei vaan voi olla hiljaa...



Nuorempana tätä sattui useamminkin :D





Haha, tätä ois hauska kokeilla joskus :D Varsinkin niille tyypeille, jotka pysäyttää sut kadulla ja alkaa sönköttää omasta uskonnostaan.



Tietyllä tavalla suomen kielessä muuten tarkoittaa.



No näin ei kyllä ole koskaan käynyt :D Mutta ehkä se on joillekin mahdollista.



Mulla oli vähän tätä ongelmaa mun toisen varjojen kirjan kanssa.



Haha, yksi Samhain mun kaveri tosiaan leikkas itseään sormeen mun silloisella athamella, joka palveli aiemmin puukkona. Tuli oikein vertakin. Mutta meidän loitsut onnistui tosi hyvin!





Mustat sulat on tietysti merkkejä mun voimaeläimeltä varikselta.









 

  



No niin tämä vois tapahtua minulle. Orkidea kuoli viikossa. Kaktuksiakin on kuollut...



Pätee myös Samhainiin...







No ei minun tapani suhtautua asiaan, mutta kai se jonkun tapa voi olla, koska seuraava pätee minuun:





Ahem... oli totta myös mun kohdalla ihan vihkimykseeni saakka... hups...



Oikeastaan varis... mutta sekin lienee aika yleinen.



Mun äidin voimaeläin on mato... :'D



Tarkkana niiden toiveiden kanssa!

Ihanaa Yulea kaikille!

#witchsphotochallenge

Hei,

törmäsin instagrammissa tällaiseen hauskaan kuvahaasteeseen. Löytyy instagramista hashtagilla #witchsphotochallenge ja se oli ideana tosi kiva, mutta koska en voi sitä sattuneista syistä itse toteuttaa instagramissa, toteutan sen tässä postauksessa. Otin kuitenkin kuvat kännykamerallani ja muokkasin niitä instagram-sovelluksella, että saisitte mahdollisimman autenttisen kokemuksen. Mut hei hyvä puoli, tähän blogiin on paljon helpompi kirjoittaa selostukset kuville! 

1. Alttari

Kasasin oikein varta vasten tätä kuvahaastetta varten tämän rituaalialttarin, koska "vakioalttaristani" onkin ollut ihan vasta kuvia blogissa. Uutta on, että ajattelin jatkossa pelkän kannen (jota olette nähneet aiemmissa alttarikuvissani) käyttämisen sijasta ottaa mukaan sen koko laatikon ja verhota sen valkoisella lakanalla/kankaalla. Tarkoitus olisi oikein väsertää siihen tuollainen alttarivaate ja sitä voisi sitten kirjaillakin, mutta kuvassa on vain valkoinen lakana. Rituaalialttarillani on tilanteen mukaan vaihdellen paljonkin erilaisia juttuja, esim. Samhainina monesti pata, mutta nyt otin vain nuo jutut, mitkä sillä on aina. Tuo lasipurkki on uusi keksintö. Tuollainen se voisi olla Ostarana. Lithana varmaan tungen sinne koivunoksia lehtineen. 

2. Pentaakkeli

Voi mä rakastan tätä koruani. Se on minusta kaikessa simpeliydessään hyvin kaunis ja pidän myös tuosta miten nuo tähden "viivat" menee tuollai toistensa lomitse. Pidin tätä monta vuotta kaulassa, jopa yliopistossa, mutta nyt kun olen työelämässä, en voi sitä pitää kuin kotona. Edes kaupungilla ei oikein uskalla, kun minun tuurilla törmäisin tietysti silloin johonkin tuttavaan työpiireistä. Toki joskus olen pitänyt sitä pitkässä nauhassa vaatteiden alla. Olen kuitenkin ladannut vihkimykseni yhteydessä myös sellaisen neutraalin korun (esittää lintua, tarkalleen ottaen Kalevala Korun Tintti, valkoisella masulla) edustamaan minulle wiccaa, Jumalatarta ja kuuta, ja sitä pidän useimmiten töissä.

3. Lempirituaaliväline

Lempparini on athame. Se on oikeastaan rituaalivälineistä ainut, jota käytän joka kerta, sillä sillä piirrän ja puran kehän. Tämä on muuten raahattu Englannista, jossa ostin sen Witchfest-tapahtumasta. Oon jälkikäteen miettinyt, että oli aika uhkarohkeaa roudata lentokoneessa athame ja yrttejä. Miettikää miltä se on näyttänyt tullimiehistä, jotka läpivalaisivat matkatavarani! Lisäksi Suomessa tullin koira oli kovin kiinnostunut minusta, kun tulin lentokoneesta :D Ei kuitenkaan tullut ongelmia, kun ei se merkannut minua.  Esim. malja ja pentaakkeli monesti vain ovat alttarilla, mutta niitä ei tule käytettyä. Mietin hetken olisinko ottanut tähän ne jumalpatsaat, mitkä olen itse tehnyt. Niistäkin pidän itse tosi paljon, vaikka monen muun silmiin ne voivat näyttää lähinnä lapsen tekemiltä :D

4. Selfie

Viime Samhainilta. Oikein noitamainen.

5. Ennustusväline

"Pakanapakka". Tämä on puhutellut minua. Toinen olisi voinut olla Aleister Crowleyn Thoth-tarot, joka on ollut minulle tuttu ihan lapsesta saakka kiitos äitini. Riimut puolestaan yleensä kyllä toimivat, mutta ovat minulle aivan liian vaikeaselkoisia.

6. Lempiloitsu tai rituaali

Minulla tämä on oikeastaan meditaatio. Kyseessä on chakrojen tasapainotus, jonka teen näiden kivien avulla. Vaivun ensin meditatiiviseen tilaan, sitten ikään kuin lasken juuret maahan ja alan vetämään sieltä kultaista energiaa ja käyn jokaisen chakran yksitellen läpi laittaen ne pyörimään kirkkaina. Tämä on jännä harjoitus, sillä jos sen tekee päivällä, se virkistää. Jos sen tekee illalla, on nukahtaminen helppoa. Minusta tämä yleisesti parantaa vireystilaa ja muutenkin tasapainottaa oloa. Tätä teen kaikista useimmin, yleensä pari kertaa viikossa. Yritin kuvata itseäni, niin että kivet olisivat olleet oikeilla paikoillaan (jalkovälissä, alavatsalla, ylävatsalla, rinnalla, kurkulla, otsalla ja takaraivolla) mutta eihän siitä mitään tullut. Joten tuossa ovat sitten kädellä. Mutta hei, ovat edes oikeassa järjestyksessä!

7. Minkä polun valitsit ja miksi?

Suoraan sanottuna en koskaan juuri edes tutkinut mitään muita uskontoja tai pakanapolkuja. Wicca on ensimmäinen uskonto, johon olen törmännyt kristinuskon jälkeen ja se kolahti heti. Oli kuin olisin tullut kotiin. Wiccassa puhutteli eniten filosofinen puoli (vastuu itsellä, ei ulkopuolista rankaisijaa, karma, läheinen luontosuhde, kaikki pyhää/elävää, luonnonkiertokulkuun liittyvät sielua puhuttelevat juhlat, tasapainoinen ja rakastava jumalkäsitys, uudelleensyntymisoppi ja sallivuus) ja lisäksi mystinen puoli jotenkin vain kiehtoi sielua. Loppuunsa magia ja rituaalit ovat olleet minulle koko tämän ajan melkeinpä sivuseikka. Vaikka on niihinkin tutustuminen ollut hieno tutkimusmatka, eivät ne koskaan olleet syy tämän polun valitsemiselle. Kuva on varjojen kirjani ensimmäiseltä sivulta. Siinä on kuva, joka jotenkin symboloi minulle tätä valitsemaani polkua. Kuva on otettu lapsuuden metsästäni.

8. Luonto

No tähän tietysti hienoin kuva metsästä, jonka olen ikinä ottanut :D Tämän muuten voisikin laittaa instagramiin... Mutta niin, metsä on siis ollut koko ikäni voimapaikkani ja jos pitää laittaa kuva luonnosta, laitan tietysti kuvan metsästä. Metsä on minulle niin tärkeä, että osittain tämän blogin nimikin on niitä peruja. Tietysti sen lisäksi, että toinen nimeni Tuulikki, tarkoittaa suomalaisessa mytologiassa metsänjumala Tapion tytärtä.

9. Horoskooppisymboli

Minä olen vaaka. Varmaan monessa suhteessa hyvin tyypillinen sellainen (esim. oikeudenmukaisuus on tärkein arvoni ja minulle äärimmäisen tärkeää joka suhteessa ja lisäksi pidän kovasti estetiikasta ja kauniista asioista. Olen mielenlaadultani iloinen, positiivinen, avoin ja aika maskuliininen ja minun on helppo ystävystyä ja minulla onkin paljon hyviä ystäviä, ammattini on hyvin vaakamainen), mutta päätösten tekeminen on aina ollut minulle todella helppoa. Että siinä suhteessa en ole kovin vaakamainen, sillä usein olen lukenut, että vaa'oilla olisi ongelmia osata tehdä päätöksiä ja että he puntaroivat loputtomasti eri vaihtoehtojen välillä. Sanoisin, että parhaiten minua kuvaa kiinalainen horoskooppimerkkini, mikä on tiikeri. Tai kuuluisan persoonallisuusanalyysin kirjainyhdistelmä INTJ. 

10. Lempiyrtti

Oikeasti minulla ei varsinaisesti ole lempiyrttiä, sillä en ylipäätään paljon puuhaile yrttien kanssa. Mutta laitetaan tähän nyt kuusenkerkkä, kun tuli tuossa viime viikonloppuna keiteltyä kuusenkerkkäsiirappia. Sitä voi sitten käyttää yskänrohtona, jos jostain syystä sairastun. Edellisestä sairastumisesta on onneksi jo 8 kuukautta aikaa, joten aika kauan olen tässä saanut olla terveenä.

11. Lempikivi

Aventuriini. Ensinnäkin tuo pienempi aventuriini oli ensimmäinen kiveni ja se aloitti kivien keräily-innostukseni, joka kesti vuosia ja jonka ansiosta minulla on paljon erilaisia kiviä. Toisekseen aventuriini on hyvin monikäyttöinen magiassa. Sitä voi hyödyntää niin varallisuus- kuin myös rakkausloitsuihin. Ei sillä että olisi ikinä tullut tehtyä jälkimmäisiä, mutta hyvin miellyttävästä ja ystävällisestä kivestä on kyse.

12. Lempisuitsuke

Tämänkin kanssa on vähän sama tilanne kuin sen yrtin suhteen. Oikeasti en juuri edes pidä suitsukkeista. Minusta ne tuoksuvat kaikki samalta enkä pidä siitä tuoksusta. Kuvassa on kuitenkin suitsukkeita ja suitsuketeline, jotka sain erittäin rakkaalta ystävältäni useita vuosia sitten. Muutamia kertoja olen rituaalin yhteydessä polttanut suitsuketta. Tuoksu oli tässä jasmiini. 

13. Elementtisi

Ilma. Jos vain tuntee minut, niin ei ihmettele tätä yhtään. Olen vahvasti suuntautunut älyllisiin asioihin, usein jopa niin paljon, että tulen laiminlyöneeksi tunteita (omiani ja muiden) sekä ulkokuoreen liittyviä asioita. Minä olen ikäni kehittänyt mieltäni, niin yrittämällä oppia mahdollisimman paljon asioita, kuin myös toisaalta pohdiskellen milloin mitäkin moraalisia tai filosofisia asioita. Kuvaavaa on, että exäni sanoi, että olen jopa akateemiseksi ihmiseksi erittäin akateeminen :D Ilmansuunnista itä on aina kiehtonut eniten, olen aika maskuliininen, vuodenajoista kevät on lempparini ja vuorokaudesta aamu. Noidan pyramidin ilma-vastaavuus "tietää", sopii tällaiselle lukutoukalle ja kaikesta kiinnostuneelle kuin nenä päähän. Samaten se, että ilmaan liitettävä rituaaliväline on athame. Rakastan tuulen havinaa haavan lehdissä. Jep, oikein kunnon ilmatyyppi. 

14. Rituaalikynttilät

Jumalattaren kynttilänä olen käyttänyt lukiosta asti tuohusta, jota pidän tuollaisessa nätissä telineessä. Jumalan kynttilä puolestaan on ollut tuo iso vihreä, oikeastaan jo 15 vuoden ajan. Kuten voitte kuvitella, jos tuota polttaa vain rituaaleissa, ei se välttämättä kulu loppuun edes koko elämäni aikana. Mielestäni Jumalattaren kynttilä on kaikessa siroudessaan hyvin feminiininen ja Jumalan puolestaan maskuliininen, kun se on tuollainen iso ja vihreä. Keskellä on uusi "rituaalipurkkini", sinne voi tosiaan laittaa sisälle milloin mitäkin kulloiseenkin ajankohtaan sopivaa.

15. Astraalivärit

Tämä olikin vaikeampi rasti. En ole varma ymmärsinkö tätä edes oikein. Mutta joka tapauksessa, minulle on kerran sanottu, että aurassani näkyy enimmäkseen vaaleanvihreää ja turkoosin sinistä, joten kuvassa sitten kaksi sen väristä vaatetta :D Vihreä liitetään kasvuun, parantamiseen ja rakkauteen. Turkoosi puolestaan on ehdottoman rakkauden väri ja viittaa myös tasapainoon, suojeluun ja parantamiseen. En sitten tiedä mistä nuo värit on sinne auraan tulleet... 

16. Kuu

Rakas, ihana, mystinen kuu. Laitetaan tähän kuvaksi tällainen omalla tavallaan hauska otos. Kamerani tärähti kerran ollessani yöllä kuvaamassa. Tärähdyksen seurauksena kuu sai nenän. Kun laitoin tämän kuvan facebookiin, se yritti ehdottaa, että nimeäisin kuun joksikin, kun se oli tuntevinaan siinä kasvot :D Liekö sitten ollut Akka, ku noin on pitkä nenä vähenevällä kuulla... 

***

Tätä oli ihan mielenkiintoista tehdä ja tähän haasteeseen liittyviä kuvia on myös mielenkiintoista katsella. Siksipä haastankin ihmiset toteuttamaan tämän haasteen joko instagramissa tai blogissaan. Onhan teitä bloggaavia wiccoja nyt edes muutama siellä ja voi kai tätä tehdä muutkin pakanat. Ei kai se muuten olisi yksi kohta, että mikä on valitsemasi polku :)