Wiccahenkistä musiikkia

Hei,

muilla ihmisillä on joulutohinat täydessä käynnissä ja kaupoissa soi joululaulut. Siitäpä tulikin mieleeni ajoittaa tälle ajalle postaus wiccahenkisestä musiikista.

Itselleni musiikki on hyvin tärkeä juttu. Sen avulla pääsen leijailemaan sellaisiin olotiloihin, mihin kulloinkin haluan. Työskentelyn taustameluna klassinen toimii parhaiten, fantasiakirjallisuutta lukiessa yleensä ns. elokuvamusiikki tai kelttiläinen musiikki. Oikein kunnon "räyräymetallilla" àla Cradle of Filth tai Children of Bodom pääsee pois vihaisesta mielialasta. Ja jos ohjelmassa on baariin tai bileisiin lähtö, niin tietyt bilekappaleet on ihan must samalla kun piirtää kasvoja päähän ja yrittää kesyttää hiuksiksi kutsuttua takkukasaa.

Toisinaan haluan kuitenkin fiilistellä wiccahenkisellä musiikilla ja minulla onkin minun ihanassa 160 Gt:n iPodissani (siis voiko kätevämpää musiikkivempelettä olla? Siihen mahtuu ihan kaikki musa, sen voi kytkeä kotona kaiuttimiin ja se on niin pieni, että sitä voi pitää mukana matkustaessakin) soittolista nimeltä wicca.

Kyseisessä soittolistassa on musiikkia muun muassa Inkubus Sukkubukselta, Blackmore's Nightilta, Loreena McKennittiltä, Secret Gardenilta, Within Temptationilta ja Damh The Bardilta. Inkubus Sukkubus on ihan sanoitustaankin myöten wiccalaista sillä ainakin sen laulaja on wicca. Damh The Bardin musiikki puolestaan on jotain noita/wicca/druidi-jutskaa. En tiedä herran suuntautumista tarkkaan, mutta ainakin näin hänet Witchfest international tapahtumassa.

Nuo muut ovat siellä sitten sen takia, että niissä sanoitus "menee sinne päin". Pidemmittä puheitta, otetaanpa tähän ensimmäinen esimerkki ja se on Inkubus Sukkubuksen Witches. Oi että tätä kappaletta mä oon rakastanut jo vuosia.

Sitten Loreena McKennittiltä kappale The Mummer's Dance, tää on siitä kelttihenkisemmästä päästä. Valitsin just tän videon, koska tästä välittyy ns. pakanahenkisyys parhaiten. Tässä kyseinen kappale soi taustalla, mutta jos haluatte kuunnella pelkästään kappaleen, löydätte sen kyllä esittäjän ja kappaleen nimellä youtubesta. Tartteeko muuten kertoa, että mä tietenkin rakastan tuota elokuvaa ja niitä kirjoja ihan mielettömästi? Joskus Avalonin usvia kutsutaan leikkimielisesti wiccalaisten raamatuksi, enkä kyllä yhtään ihmettele miksi.

Sitten ois vuorossa Damh the Bard, varmasti vähän vähemmän tunnettu artisti isommalle yleisölle. Valitsin tämän kappaleen, koska tämä kertoo yulesta ja sitähän tässä kohta juhlitaan.

Sitten jos takaisin sen "sinne päin"-musan pariin. Tämä on Secret Gardenin Sleepsong ja aivan ihanat sanat:

Within Temptationista varmaan suurin osa onkin kuullut. Mutta se oli aiempina vuosina enemmän pakanahenkistä, kuin se nykyään on. Vai mitä mieltä olette esim. tästä

Voisin vielä linkittää tähän yhden Inkubus Sukkubuksen kappaleen. Lempparisapattini. Ja sanotaan erittäin jännästi englanniksi. Minä muuten sanon sitä ihan vääräoppisesti vain samhainiksi. Eli siis äännän sen samalla lailla kuin kirjoitetaan. Miten te sen sanotte? :D

Haha, pakko laittaa tähän tää seuraava, vaikka se ei aiheeseen liity. Törmäsin siihen kuitenkin tuolla youtuben puolella ja ajattelin laittaa sen, koska siinä on kyse Witchfest-tapahtumasta, jossa itsekin olin mukana vuonna 2010. Silloin siellä oli yksi kristitty kyltin kanssa. Ja me 5000 pakanaa.

Näin, tämä siis tällainen kevyempi postaus. Jos tiedätte musiikkia, minkä itse luokittelette "wiccahenkiseksi", niin kertokaa toki.
Ja jos kiinnostaa kuulla enemmän noilta mainituilta artisteilta, niin ei muuta kuin youtubeen palloilemaan. Inkubus Sukkubukselta kantsii etsiä esim. kappaleita Queen of the May, Pagan Born, Burning Times, Enchantment, Dark Mother, Craft of the Wise, Corn King, Vampyre Erotica (okei ei niin wiccaa, mutta ihana kappale), Trinity ja Prince of Shadows, näin muutamia mainitakseni. Damh the Bardilta yksi lempparikappaleistani on Merlin Am I. Youtubesta muuten löytyy kaikkea mielenkiintoista myös muutenkin hakusanoilla wicca tai wiccan music
Ensi viikon maanantaina onkin sitten luvassa yulea koskeva postaus.

Pakanapakka

Hei,

olen viimeinkin löytänyt "tarot"-pakan, joka on minulle juuri passeli. Mutta koska tämä pakka ei ole oikeastaan tarotpakka, vaan pikemminkin pakanapakka, ajattelin esitellä sen teille.

Etukäteenhän on vaikea tietää, mikä pakka toimii juuri itsellä, joten voi olla, että joutuu kokeilemaan useampaa pakkaa, ennen kuin löytää sen, joka toimii itsellä parhaiten. Minulla oli aiemmin Christina Freyan kosminen tarot-pakka ja en pitänyt siitä yhtään. Olin tehnyt sen virheen, että olin ostanut sen googlettamatta kuvia kyseisen pakan korteista enkä loppujen lopuksi pitänyt niistä kuvista yhtään. Näin visuaaliselle ihmiselle kuin minä, mieleinen kuvitus on ihan kynnyskysymys. Sitten omistan edelleen Crowleyn Thoth-tarot pakan. Se on perinteisistä tarotpakoista minua eniten miellyttävin ja on toiminut minulla "ihan jees".

Mutta varsinainen rakkaus löytyi viime keväänä, kun tätini oli ostanut netistä Raven Grimassin The Hidden Path ja The Well Worn Path pakat, jotka hän sitten lahjoitti minulle, kun ne eivät hänelle itselleen auenneet. Kysymyksessä on siis kaksi eri pakkaa, jotka voi yhdistää yhdeksi kokonaiseksi pakaksi, koska korttien koko ja kuvitus ovat yhteneväiset. Yhdistettynä korttien määrä on 80. Ja miksi tämä pakka on niin ylivertainen minulla? No koska se näyttää minulle tulevan paremmin kuin mikään muu pakka. Välillä homma on suorastaan ihan maagista.

Esimerkiksi kesällä äitini pyysi minua katsomaan hänelle korteista. Kun menin hakemaan pakkaa, tiputin vahingossa kaksi korttia lattialle. Katsoin, mitkä ne olivat, mutta en sanonut äidille mitään vaan sekoitin kortit takaisin pakkaan. Sitten annoin pakan äidilleni ja hän sekoitti sitä aikansa. Ja nosti lopulta ne samat kaksi korttia, mitkä olivat tippuneet lattialle. Joku matikkanero voi halutessaan laskea, mikä on todennäköisyys nostaa 80 kortin pakasta juuri ne samat kaksi korttia, mitkä olivat tippuneet lattialle aiemmin. Wiccalaiset ja muutkin, jotka tietävät, että maailma ei ole niin yksinkertainen kuin suuri osa ihmisistä luulee, voivat todeta että jep jep, aika toimiva pakka.

Toinen oikein jännä juttu on, kun tämän vuoden samhainina nostin itselleni 4 korttia kuvaamaan uutta vuotta. Siis yksi kortti kolmea kuukautta kohden. Ei niinku yhtään sillä, että nostin 80 kortin pakasta aikaväliä marras-tammikuu kuvaamaan juurikin sen ainoan kortin (art of magic), joka merkitsee tiedon saamista useasta eri lähteestä. Tämän ensimmäisen kortin tiedän siis jo nyt paikkansa pitäväksi. Mukavaa on, että seuraava kortti lupailee, että kunhan valmistun juristiksi (aikaväli helmi-huhtikuu), asiat lähtevät etenemään kuin vettä vaan. Touko-heinäkuussa löydän tämän mukaan oman paikkani maailmassa ja saan tarvitsemani avun. Elo-lokakuussa suuntaan kohti uusia haasteita. Great! (tuossa kuvassa muuten aivan ihana astia, jonka löysin joulumarkkinoilta marraskuussa)

Tässä pakassa minua viehättää kuvitus ja etenkin ne teemat, mitä korteilla on. Eli ei enää hämäriä "3 sauvaa"-tarothässäköitä, vaan asioita, jotka aidosti symboivat minulle jotakin. Jos nostan pentaakkelin, tiedän katsomatta kirjastakin, että suojausta tarvitaan.

Olin kuulkaas niinkin ahkera, että otin kuvat puolesta pakan korteista, niin saatte vähän hahmotelmaa siitä, mitä tarkoitan, kun sanon, että tämä ei ole tavallinen pakka.

Ensimmäisenä tässä siis kuvia korteista, jotka kuvaavat Jumalatarta. Siinä on neito, äiti, akka ja Jumalatar noin niin kuin "perusmuodossaan", jos asian voi näin ilmaista :D

Sitten seuraavana on kortteja, jotka kuvaavat Jumalaa. Siinä on vihreä mies, sarvipää, tammikuningas ja piikkipaatsamakuningas.














Löytyy myös jokaista sapattia kuvaava kortti. Tässä ovat suuret sapatit; samhain, imbolc, lughnasadh/lammas ja beltane. Älkää kysykö miksi kaksi alinta ovat "väärässä järjestyksessä" :D Näissä sapattien korteissa on mielestäni erityisen paljon symboliikkaa. Voitte havaita esimerkiksi, että suuret sapatit ovat yleensä öisin vietettäviä sapatteja. Korteissa näkyy öinen taivas. Lisäksi on mielenkiintoista, miten Jumalattaren ja Jumalan patsaat sekä alttari on kulloinkin koristeltu.






Tässä puolestaan pienet sapatit. Ne ovat tiiviissä yhteydessä auringonkiertoon, eli ovat tasaus- ja seisauspäiviä, joten niitä vietetään päivällä. Korteissa onkin päivä. Nyt voitte muuten mielenkiinnolla panna merkille, että näissä korteissa Jumalan patsas on enemmän koristeltu ja Jumalattaren patsaalla on vain pieni kynttilä. Päinvastoin oli suurten sapattien kohdalla.








Suoraan wiccaan liittyvien teemojen mukaisia ovat myös nämä kortit vuodenpyörästä, suuresta riitistä, kättenliittäjäisistä ja kesämaasta.














Tässä kortit kuu, aurinko, athame ja pata. Tuo athame-kortti on tuossa nyt hyvänä esimerkkinä, miten tässä pakassa on rituaalivälineet kuvattu. Tuommoinen pieni arkku, jossa rituaaliesine on. Vastaavat kortit löytyvät myös pentaakkelin, sauvan ja maljan osalta. Lisäksi kortit "Cakes and Wine" ja "The Altar" ovat kuvitukseltaan aika yhteneväiset rituaalivälineiden kortteihin. Sen sijaan luuta-kortti on omanlaisensa, vähän niin kuin tuo patakin.
























On myös elementtejä ja vuodenaikoja kuvaavat kortit.


















Tämä pakka on siis tosiaankin "pakanapakka", joten löytyy myös kortteja, jotka eivät ole niin "strictly wiccan". Mutta eipä se minua haittaa. Tuossa on faery door, otherworld, the old ones, voice of the wind ja familiar spirit. Sen sijaan sadonkorjuu kyllä on wiccalle keskeinen teema, kuten myös tuo perfect love, perfect trust. Pakasta löytyy useampikin kortti, jossa on jokin "sääntö" ilmaistu tuolla tavalla avonaisen varjojen kirjan kautta. Sieltä löytyy niin magian sääntöjä yleensäkin (kuten tuo words of the magus, wiccassa tunnettu noidan pyramidina) ja sitten ihan sääntöjä, jotka ovat nimenomaan mainittu wiccassa, kuten tuo perfect love, perfect trust, sekä esimerkiksi law of three ja the Charge of the Goddess.

Jos sitten hieman sivuaisi noita tähän pakkaan liittyviä kirjoja. Ne ovat sikäli jänniä, että kummassakin kirjassa on tarina, joka johdattelee lukijan läpi näiden korttien. Kirjassa selitetään, että tarinan on tarkoitus puhutella lukijan alitajuntaa ja siten päästää hänet paremmalle taajuudelle korttien kanssa. Itse luinkin tarinat läpi (ja tarkastelin aina jokaisen kortin oikeassa kohdassa), ennen kuin aloitin käyttämään tätä pakkaa. Lisäksi kirjassa on jokaisen kortin kohdalla myös selitetty miten kyseinen aihe liittyy pakanuuteen. Esimerkiksi rituaalivälineiden kohdalla selitetään niiden merkitykset ja sapattien kohdalla hieman kyseisistä sapateista.

Kirjoista löytyy tietenkin myös selitykset, mitkä ovat kunkin kortin merkitykset ennustamisen kannalta sekä muutamia "pöytämalleja" eli siis esimerkkejä, miten kortteja voi lukea. Yllättävää kyllä, kirjoista löytyy lopusta myös malleja, miten niiden avulla voi pitää rituaalin. Sitä en ole itse koskaan kokeillut, vaan pidättäydyn näissä minun "perinteisissä" rituaalivälineissäni :D

Tästä postauksesta saanee nyt aika hyvän kuvan tästä pakasta. Jos joku haluaa kokeilla, toimiiko tämä pakka hänelle yhtä hyvin, kuin se on toiminut minulle, tätä saa kyllä tilattua adlibris-nettikirjakaupasta. Mutta muistutan vielä, että se, että tämä toimii minulla, ei ole 100% tae sille, että se toimisi juuri sinulla. Loppujen lopuksi jokaisen pitää itse löytää se hänelle sopivin pakka.

Ensi viikon keskiviikkona ajattelin tehdä postauksen "wiccahenkisestä" musiikista. Saapa nähdä mitä siitäkin tulee :D Että opinko mä lisäämään tähän pätkiä youtubesta ja miten se toteutus muutenkin menee.


Jos muuten lukijoilla on kokemuksia tilanteista, joissa oma pakka (tai jokin muu ennustuskeino) on toiminut kertakaikkiaan "maagisesti", niin kertokaa toki :) Olisi mielenkiintoista kuulla.

Vuodenpyörä

Hei,

Hoksasin tuossa, että tämä blogi on lähtenyt hieman eri linjalle kuin alunperin tarkoitin. Alkuperäinen ajatus oli enemmänkin kuvata omia kokemuksia eikä tehdä tästä mitään wicca 101-blogia, jossa käsiteltäisiin aivan perusasioita, jotka kyllä löytyvät peruswiccakirjallisuudestakin. Noh, kävi sitten niin, että koska omassa elämässä ei vieläkään ole tarpeeksi tilaa wiccalle, eikä siis näin ollen hirveästi sen ahkeralle opiskelulle tai harjoitusten tekemiselle, tästä tulikin blogi, jossa minä jaarittelen asioista, jotka jotenkin liittyvät wiccaan. Siis wicca 101-blogi.

Mutta jatketaan nyt ainakin toistaiseksi tällä jaarittelulinjalla, koittakaa kestää :D Tänään ajattelin kirjoittaa vuodenpyörästä. Ai miksi? No siksi, kun tuossa syksyllä pohdiskelin sapattijuttuja, niin piti oikein pysähtyä Mabonin kohdalla, että hei, mistäs tässä nyt tarkalleen ottaen on kysymys. Ja kun perehtyi asiaan, niin huomasi, että samoja teemoja on muissakin sapateissa. Sitten hämmensi. Ja piti tehdä itselle sellainen paperi, johon hahmotin koko vuodenpyörän.

Wiccalaisia sapatteja tarkastelee monesti erillisinä, aina kun kukin niistä on ajankohtainen. Tällöin saattaa ymmärrys kokonaisuudesta jäädä vajavaiseksi. Mistä siis vuodenpyörässä kokonaisuudessa on kyse?

Elämän kiertokulusta. Vuodenpyörässä voidaan nähdä se mitä tapahtuu luonnossa vuoden aikana, mutta toisaalta myös se polku, jonka ihminen elämänsä aikana kulkee. Vuodenpyörä opettaa monta asiaa. Kaikelle on aikansa ja kaikki päättyy joskus. Kuolema ei ole loppu, vaan uuden matkan alku.

Vuodenpyörässä näkee laajemmin myös sen ikuisen tanssin, jota Jumalatar ja Jumala käyvät. Minusta Jumalan osuus tässä tanssissa on ilmaistu äärimmäisen hyvin Vivianne Crowleyn kirjassa Wicca - a Comprehensive Guide to the Old Religion in the Modern World. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, otin kuvan kyseisen kirjan sivusta 158 ja lisäksi piirsin sitä mukaillen oman piirrokseni Jumalatteren polusta vuoden aikana.

















No niin, olipas taas tarpeeksi hankalaa saada nämä vierekkäin...


Klikkaamalla kuvia näette ne siis isompina, jos ei kuvien tekstistä muuten saa selvää. Noista kuvista näkee aika hyvin, mitä jumaltasolla tapahtuu kunkin sapatin aikaan. Tuo Jumalan kaavio on aika selkeä, mutta voisin selittää tuota omaa piirrostani. Jumalatar palaa manalasta imbolcin aikoihin, joten siitä alkaa hänen kautensa neitona. Vaikka Jumalatar ja Jumala yhtyvätkin ostarana, naimisiin he menevät vasta beltanena. Siksi olen laittanut Jumalattaren äiti-vaiheen alkamaan beltanesta. Akka-vaiheen puolestaan olen ajoittanut alkamaan lammaksesta, sillä se on se sapatti, jolloin Jumala tekee uhrauksensa ja Jumalatar on se, joka tuon uhrauksen vaatii. Tavallaan hän on siis kuoleman valtiatar jo silloin, vaikka manalaan hän lähtee vasta samhainin jälkeen. Laitoin neljänneksi vaiheeksi ajan, jonka Jumalatar on manalassa. Yulen aikaan hän synnyttää Jumalan, mutta palaa itse vasta imbolcina maan päälle neitona.

Minusta kukin voi nähdä itsensä tuossa tarinassa. Miehet Jumalassa ja naiset Jumalattaressa. Elämässä on aika, jolloin ollaan vapaita, huolettomia ja vastuusta vapaita. Se on lapsuus. Vähitellen kuitenkin kasvetaan aikuisiksi ja on aika ottaa vastuu itsestään ja teoistaan. Niin kuin Jumala ottaa vastuun avioliitostaan maan kanssa omalla kuolemallaan ja Jumalatar puolestaan vaatimalla sitä Jumalalta. Toisaalta myös Jumalatar kantaa vastuuta myös syntyvästä lapsestaan. Kun tietoisuus itse elämän olemuksesta kasvaa aikuistumisen myötä, päädymme moraalin ja oikeudenmukaisuuden maailmaan. Huomaamme, että teoillamme voimme aiheuttaa sekä hyvää, että pahaa ja että tekojemme hyvyys tai pahuus määrittää seuraukset, jotka kohtaamme.

Lopulta kun elämä on meitä koetellut, saavutamme (toivottavasti) viisauden. Viisaus on vaatinut työtä ja uhrauksia ja se tulee muuttamaan meitä ihmisinä. Vanhuksina, kun valmistaudumme jättämään tämän elämän, me viimeinkin näemme mikä on tärkeää ja mikä ei. Kun opit, joita meidän tässä elämässä piti kokea, ovat kasassa, matkaamme eteenpäin. Niin kuin Jumala matkaa tuossa kaaviossa. Käsittääkseni wiccaan kuuluu ajatus, että kierrämme jälleensyntymisen kehää niin kauan, kunnes olemme oppineet ja kehittyneet tarpeeksi liittyäksemme takaisin jumaluuteen.

Suuressa mittakaavassa siis näin. Jos palataan siihen pienempään mittakaavaan. Tein silloin kerran itselleni sen lapun, jonka jaoin 8 osaan ja kokosin siihen kunkin sapatin olennaisimmat asiat. Kyseinen paperi on niin epäsiisti ettei siitä viitsinyt ottaa kuvaa, joten selostan tähän lyhyesti mitä kuhunkin sapattiin laitoin.

Yule, talvipäivänseisaus
Jumalan/auringon uudelleensyntyminen, talven selän taittuminen, uusiutuminen, yule-halko, kodin koristeleminen ikivihreillä kasveilla.

Imbolc, suuri sapatti, 1. kevätjuhla
Jumalattaren paluu neitona, valon lisääntyminen, kynttilöiden juhla, initaatiot

Ostara, kevätpäiväntasaus, 2. kevätjuhla
Neito kantaa kevään henkeä, luonnon herääminen, siirrytään kasvun aikaan, kevätsiivous, tasapaino, vanhasta vapautuminen, uudet alut, tähän aikaan tehdyt loitsut tuottavat tulevaisuudessa hedelmää

Beltane, suuri sapatti, 3. kevätjuhla, henkiyö
Jumalattaren ja Jumalan häät, hedelmällisyyden juhla, kätten yhteen liittäminen (wiccalaisten häät), suuri rituaali, toinen vuoden kahdesta henkiyöstä, jolloin maailmojen rajat ohuet.

Litha, kesäpäivänseisaus
Magian, yhteistyön, juhlimisen ja kokkojen aika, luonnonvoimat suurimmillaan, yrttien kerääminen. Tänä aikana tehdyt loitsut ovat erityisen voimakkaita.

Lammas, suuri sapatti, 1. sadonkorjuujuhla
Jumalan uhraus, leivän leipominen, sadonkorjuun juhlistaminen (etenkin viljat), henkilökohtainen uhraus vuoden aikana saavutetuista asioista

Mabon, syyspäiväntasaus, 2. sadonkorjuujuhla
Auringon heikkeneminen, kiitospäivä, sadonkorjuukrassi, sadonkorjuun juhlistaminen (etenkin marjat ja puissa kasvavat hedelmät), tasapaino

Samhain, suuri sapatti, 3. sadonkorjuujuhla, henkiyö
Vuoden tärkein sapatti, kuolleiden juhla, uusivuosi, henget elävien maailmassa, villin metsästyksen alku, Jumalatar vanhan viisaan roolissa ja häneltä pyydetään opastusta ja viisautta tulevalle vuodelle - ennustaminen

Nyt kun ne noin listaa, voi havaita, että vuodenpyörään siis mahtuu 3 kevätjuhlaa ja 3 sadonkorjuujuhlaa. Samantyyppisiä teemoja siis pyörii, mutta painotus vaihtelee. Henkiöitä on vuodessa kaksi, beltane ja samhain. Wicca on luonnonuskonto ja sen näkee näistä painotuksista.

Kaiken kaikkiaan, kun vuodenpyörää tarkastelee, se on kokonaisuutena isompi kuin osiensa summa. Tämä tarjoaa erinomaiset lähtökohdat sapattien juhlistamiselle, sillä niissä voidaan keskittyä joko isoihin linjoihin tai pieniin linjoihin. Ihan sen mukaan, mitä sapatin viettäjän oman elämän kannalta kulloinkin on tärkeintä ja tuntuu parhaalta.

Näiden tässä esitettyjen teemojen lisäksi vuodenpyörään kuuluu myös ajatus valoisasta ja pimeästä vuoden puoliskosta ja niitä hallitsevista tammikuninkaasta ja piikkipaatsamakuninkaasta. En niitä lähtenyt kuitenkaan tässä sen kummemmin avaamaan, kun tästä tuli näin pitkä jo ihan näilläkin sepustuksilla. Mutta kun tätä kokonaisuutta näin katsoo, niin eipä tarvitse ihmetellä, jos ilman tällaista hahmotelman tekemistä on hieman sekaisin koko kuviosta. Tai en tiedä muista, mutta minä ainakin tämän vuoden mabonina huomasin olevani hieman hämilläni :D Se on se, kun on tultua oltua niin kauan "arkielämän" vietävissä, oikein kunnon juoksupyörässä. Jos ei ehdi joka vuosi säännöllisesti juhlistaa jokaista sapattia, merkitys saattaa hämärtyä.

13 wiccan ohjetta

Heipä hei,

Tällä kertaa ajattelin pohtia listaa, jota itse kutsun nimellä "13 wiccan ohjetta", sillä nimellä sen olen joskus vuonna luu varjojen kirjaani kirjoittanut. Listan alkuperäinen laatija lienee kuitenkin Scott Cunningham, koska lista löytyy hänen kirjastaan Wicca - opas wiccan harjoittajalle, sivulta 183, otsikolla "Noidan kolmetoista päämäärää". Eikä tässä Cunninghamin kirjassa ole siis edelleen viittausta mihinkään, joten siksi arvelen hänen tämän laatineen. Lista menee näin:

1. Tunne itsesi
2. Tunne Taitosi (Cunninghamin kirjassa perässä suluissa wicca, englanninkielisissä kirjoissa tämä ohje on know the Craft)
3. Opi
4. Sovella oppimaasi viisaasti (itselläni tämä on muodossa sovella tietoa viisaudella)
5. Pyri tasapainoon (itselläni muodossa löydä tasapaino)
6. Hallitse sanasi (itselläni muodossa pidä sanasi järjestyksessä)
7. Hallitse ajatuksesi (itselläni muodossa pidä ajatuksesi järjestyksessä)
8. Juhli elämää
9. Mukaudu Maan kiertokulkuun (itselläni muodossa ole sopusoinnussa maan kierron kanssa)
10. Hengitä ja syö oikein
11. Harjoita kehoasi (itselläni muodossa harjoita vartaloasi)
12. Meditoi
13. Kunnioita Jumalatarta ja Jumalaa

Nyt kun nämä vierekkäin laittaa, huomaa kyllä, että sisältö on sama, mutta oman listani olen kopsannut jostain muualta kuin Cunninghamin kirjasta, koska sanamuodot ovat erilaiset. Noh, joka tapauksessa. Minusta tällainen lista on ihanan selkeä ja kokonaisvaltainen ohjenuora elämää varten. Siinä on tiivistettynä hyvin suuri osa siitä, mistä wiccan polkujen kulkemisessa pohjimmiltaan on kyse. Tietenkin listasta puuttuu monia "henkisiä hyveitä", kuten rohkeus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, jotka ainakin itselleni ovat todella tärkeitä elämänohjenuoria nekin. Mutta ehkä jokaisen pitää itse löytää ja valita hyveensä ja tämä lista on sellainen, joka keskittyy lähinnä niille elämänosa-alueille, jotka ovat lähiten tekemisissä wiccan kanssa. Tässä on huomattava myös se, että tämä lista on "päämäärien lista". Näihin siis pyritään. Sen sijaan jos itsellä sattuu olemaan joku noudatettavien hyveiden lista, niistä pidetään kiinni joka tilanteessa. Tämän listan positiivinen puoli on siinä, että se sopii suuntaviitaksi monelle polkuun ja ihmiseen katsomatta, koska se ei ole niin käskevä tai rajoittava.

Jokaisen on varmasti itse mietittävä, mitä kukin kohta juuri hänelle tarkoittaa, mutta ajattelin avata tässä, mitä minä ajattelen niistä.

Tunne itsesi
Wiccan kannalta tämä liittyy siihen, että wiccassa tavoitellaan kehittymistä paremmaksi ihmiseksi. Kun tuntee itsensä, voi kehittää itseään. Jos tietää heikkoutensa, voi yrittää päästä niistä eroon. Ylipäätään asiaa elämän kannalta tarkasteltaessa voi todeta, että itsensä tunteminen helpottaa sitä. Silloin voi yrittää kompensoida heikkouksiaan ja toisaalta hyödyntää vahvuuksiaan. Toisaalta tietää, mitä kaipaa ja mitä ei kaipaa. Minä tiedän kaipaavani joskus luonnonrauhaa ja siksi menenkin luontoon aina silloin tällöin. Toisaalta tiedän mitä en kaipaa, bileitä joissa kaikkien muiden pääilon aihe on humalassa oleminen. Se ei vain yhtään ole minun paikkani. Tuntemalla itsensä voi muokata omaa elämäänsä sellaiseksi, että voi kokea onnellisuutta joka päivä. Tuntemalla itsensä osaa myös vetää pelin poikki, kun kataja alkaa taipumisen sijasta katketa. Itse tiedostan, että en kauaa jaksa näitä ympäripyöreitä työpäiviä ennen kuin napsahtaa.

Tunne taitosi
Nyt siis merkityksessä "know the Craft". Ylipäätään kehoitus hallita hyvin niin sanotut noidantaidot ja -tiedot. Tämän varmaan totesin Varjojen kirjankin puolella aloittamassani ketjussa, mutta tämä on siis loputon työmaa. Olen vuosien varrella huomannut, että mitä enemmän tästä aiheesta oppii, sitä enemmän huomaa opittavaa olevan. Wiccassa hyväksytään maailman muuttaminen magian keinoin, mutta sen keinon käyttäminen vaatii sekä tietoja että taitoja. Voidaksesi sörkkiä onnistuneesti tapahtumien kulkua, pitää osata ja tietää. Missäs se sanottiinkaan että "kaikki kokeilemisen arvoinen on vaarallista, mutta kaikki vaarallinen ei ole kokeilemisen arvoista"? Tähän yhteyteen se kuitenkin sopii.

Opi
Täällä ollaan tallustelmassa pallon päällä kehittyäksemme ja oppiaksemme. Ikinä ei ole wicca valmis. Kuten ei kukaan muukaan ihminen. Tämä ohje viittaa minusta niin sen edellisessä kohdassa mainitun työmaan läpi kulkemiseen kuin laajemminkin elämässä siihen, että pyrkii aina ja kaikessa kehittymään. Oppia voi omista kokemuksistaan, muiden kokemuksista, kirjoista tai ihan vaikka istumalla joen varrella ja pohtimalla mitä joki voi itselle opettaa. Monesti wiccat ottavatkin oppia luonnosta.

(sivuhuomautuksena liittyen oheiseen kuvaan: huomaatteko tuossa joesta heijastuvan auringon vieressä tuollaisen vihertävän jutun? Mulla on alkanut tulla viimeisen vuoden aikana niitä ottamiini valokuviin. Ja siis kahdella eri kameralla ja eri tilanteissa. Yksi tuli jopa sisällä, kun otin kuvan alttaristani. Ja sen alttarin takana oli seinä. Siis ei mitenkään vastavaloon otettu. Ne on aina erilaisia, mutta yhteistä niille on ympyräinen muoto ja sateenkaaren värit, joko kaikki tai osa niistä. Katsokaapa jokikuvaa isompana klikkaamalla sitä. Siinä näkyy vihreän lisäksi taas sellainen pieni kirkas pallo, joka yleensä näkyy näissä. Oon miettinyt ihan todella, että oonko mä alkanut jostain syystä kuvaamaan luonnonhenkiä? Voisiko se olla mahdollista? Ei noita kuitenkaan pari vuotta sitten ollut, vaikka ihan samalla tavalla valokuvasin ja kamera oli sama.)

Sovella tietoa viisaudella
Tämä on sellainen vastuulauseke. Ainakin wiccassa siis. Magian keinoin maailmaa pystyy muuttamaan niin olennaisilla tavoilla, että on paikallaan muistaa käyttää tietojaan ja taitojaan harkiten, eli viisaudella. Toki tämä sopii hyvin elämään ylipäätäänkin. On aina pyrittävä käyttämään tietojaan ja taitojaan viisaudella. Viisautta on esimerkiksi auttaa muita ihmisiä, ei sen sijaan kehuskella tiedoillaan tai taidoillaan

Löydä tasapaino
Tasapaino on yksi keskeisistä asioista wiccassa. Tasapainoa tarvitaan luonnossa ja niin sitä tarvitsee myös ihminen. Jos ei ole tasapainossa, ei voi hyvin. Jos esimerkiksi lötköttää sohvan pohjalla ja vetää suuhunsa herkkuja ilman, että olisi tullut vastapainoksi syöneeksi terveellisesti ja liikkuneeksi, alkaa epätasapaino näkyä vyötäröllä, eikä olo ole hyvä. Jos tappaa itseään työtahdilla, ei olo todellakaan ole onnellinen. Vastapainoksi, jos ei oikein saa mitään aikaiseksi, ei olo silloinkaan ole hyvä, koska tuntee syyllisyyttä ja turhautumista. Myös niin, että jos ei osaa hyväksyä itseensä maskuliinisia tai feminiinisiä piirteitä, ei ole kokonainen. Luonto on kokonainen, koska se koostuu monista vastakohdista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Tämä on kehoitus löytää omaan elämäänsä ja sielunelämäänsä tasapaino, joka tuottaa onnellisuutta. Kehotankin jokaista miettimään, että jos elämässä on asioita, joista ei pidä, niin mikä asia silloin ei ole tasapainossa? Jos sen kohdan onnistuu löytämään, sitä voi yrittää korjata ja siten muokata omaa elämäänsä onnellisemmaksi.

Hallitse sanasi
Tämä liittyy etenkin siihen, että wiccassa pyritään olemaan vahingoittamatta toisia. Ja vahingoittaa voi sanoinkin. Toisaalta, magian suhteen yksi olennaisimmista asioista on se, että osaa olla hiljaa. Hiljaa oleminenkin on sanojen hallintaa. Elämässä ylipäätään puolestaan huolellisuudesta puhuttujen (tai kirjoitettujen) sanojen suhteen ei seuraa muuta kuin hyvää. Sen ovat unohtaneet ne, jotka möläyttelevät fb:ssä työnantajastaan tai väittävät jotain todeksi, mikä ei ole totta. Ja ovat sitten aika noloina, kun jäävät kiinni sanoistaan. Kuten jenkkileffoissa todetaan: kaikkea sanomaasi voidaan käyttää sinua vastaan. Omassa varjojen kirjassani on muuten sellainen otsikko kuin "pohjoinen kunnianrede". Siellä on yksi kohta: anna sanasi harkiten ja pysy siinä kuin rauta. Ja toinen: kerro muille vain ne sanat, jotka olet itse todistanut.


Hallitse ajatuksesi
Ylipäätäänkin sen takia, ettet vahingoittaisi niillä muita. Toisaalta myös siksi, että ajatuksillaan oikeasti voi vetää asioita itselleen. (tästä on kokonainen kirjakin, sen nimi on Salaisuus ja se on toteutettu suomalaiseen makuun ällöpröystäilevästi, mutta sen pohjimmainen ajatus vetovoiman laista osuu kuitenkin arkikokemukseni mukaan oikeaan) Niinpä ajatustensa kanssa täytyy olla tarkka, että pystyisi luomaan itsellensä haluamansa elämän. Tämä ohje on tärkeä myös magian harjoittamisen kannalta, sillä magian harjoittaminen on ennen kaikkea mielenhallintaa, eikä muuten onnistu visualisointi, jos pää on kuin ampiaispesä.

Juhli elämää
Tämäkin kietoutuu mielenkiintoisesti tuohon edellä mainittuun vetovoiman lakiin. Kiitollisuus nimittäin vahvistaa sen toimimista. Ja juhliminen lisää kiitollisuutta, sillä juhlimisen keskeisin olemus on olla kiitollinen jostakin, mitä on saatu. Miettikää nyt vaikka, mitä elämässä yleensä juhlitaan: syntymäpäiviä (elämä), isän- ja äitienpäivä (vanhemmat), valmistujaiset (onnistuneesti loppuunsaatettu koulutus), häät (kumppanin löytäminen) jne. Puhtaasti wiccan kannalta tämä liittyy elämänkiertokulun juhlistamiseen ja siihen, että wicca keskittyy "tämän puolen asioihin" tuonpuoleisen sijasta. Jumalattaren lupauksessakin (The Charge of the Goddess) kehoitetaan juhlimaan, sillä hänen on hengenhurmio ja maanpäällinen ilo. Siis voi kertakaikkiaan tämä on muuten ihana teksti. Pitää joskus tehdä siitä postaus, jossa kokoan sen koko laajuudessaan tänne.

Ole sopusoinnussa maan kierron kanssa
Maan kierto on se sama syntymän, kuoleman ja jälleensyntymän kierto, minkä ihminen itsekin kulkee, mutta luonnossa se kierto vain tehdään vuodessa. Näitä asioita pohdittaessa ollaan kuitenkin sielun syvimpien kysymysten äärellä ja niinpä aina kehittymään pyrkivä wicca huomioi muutokset luonnossa ja pohtii niitä sitten oman sisäisen olemuksensa kannalta. Itse näen tämän ohjeen myös kehoituksena pyrkiä elämään sekä luonnonmukaisesti että ympäristöystävällisesti. Meidän vastuullamme on pyrkiä pitämään maapallomme elinvoimaisena ja siellä esiintyvä eliöstä monipuolisena. Ihminen on osa luontoa, sen suomalaiset kyllä tietävät, kun painuvat metsiin kokemaan jotain omituista rauhaa, jota eivät aivan osaa selittää. Tietävät vain, että luonto on heille tärkeä. Sopusoinnussa maan kierron kanssa eläminen on tavallaan sitä, että ei koskaan pidä itseään irrallisena luonnosta, vaikka sattuisikin juuri sillä hetkellä istumaan keskellä kaupunkia yksiössään läppärin ääressä. (ja lisää "luonnonhenki" kuvia)

Hengitä ja syö oikein
Terve sielu terveessä ruumiissa ja sitä rataa. Keho on instrumentti, jolla magiaa harjoitetaan, joten siitä huolehtiminen on tarpeen. Keho on myöskin se, missä sinä koko elämäsi oleilet, joten siltäkään kannalta sinun ei sitä kannata laiminlyödä. Mitä hengittämiseen puolestaan tulee, niin se liittyy enemmänkin magian harjoittamiseen. Hengittämällä oikein voi päästä meditatiiviseen tilaan, joka on olennainen magian harjoittamisessa.

Harjoita kehoasi
Menee oikeastaan vähän samaan kategoriaan edellisen kanssa. En oikein tiedä miksi tämä jako on tehty näin. Minä olisin laittanut tuon hengittämisen erikseen, koska kehon harjoittaminen ja oikein syöminen tähtäävät samaan päämäärään, terveeseen ja hyvinvoivaan kehoon.

Meditoi
Meditoimalla kehitetään niitä henkisiä kykyjä, joita tarvitaan magian tekemisessä. Toisaalta meditointi on tavallaan "itsen" ja myös jumaluuksien kuuntelemista, siinä missä rukoilu on enemmänkin puhumista heille. Meditoimalla voi rauhoittaa päänsä ampiaispesää ja saada tärkeitä oivalluksia niin elämän suuriin kysymyksiin kuin arjen pieniin ongelmiinkin. Silloin kun elämääsi kuuluu todellisuuden muokkaileminen magialla, elämääsi pitäisi kuulua myös meditointi.

Kunnioita Jumalatarta ja Jumalaa
Tarvitseeko tähän kohtaan kirjoittaa mitään selventävää? Jumalatar ja Jumala ovat se, miten wiccassa "korkeampi voima" nähdään. Wiccan tapa elää syvässä yhteydessä kaikkeen ilmentyy osaltaan heidän kunnioittamisenaan. Ja vaikkei sitä aina niin ajattelisi, niin kuitenkin heidän kunnioittamisensa tapahtuu helpoiten elämällä "wiccan oppien" mukaisesti. Tämän Jumalattaren lupauksen lopussa on kohta: Elämän rikkaus on oleva niiden palkka, jotka rakastavat ja lisäävät rakkautta. Luonto juhlii heitä. Rakastakaa siis Jumalatarta ja Jumalaa, älkääkä vahingoittako ketään. (taas välihuomautuksena, että omassa varjojen kirjassani tämä "the Charge of the Goddess" on kolmena tekstinä, yksi on Jumalattaren lupaus, toinen Jumalattaren laulu ja kolmas Sanoja viisaille. Tämä viimeinen lainaus on tuosta kolmannesta osasta. Hämmentävää on muuten, että kirjassa Solitary Witch on "tCofG" sellaisessa muodossa, että siinä on osia noista kahdesta ensimmäisestä tekstistä, jotka minulla ovat varjojen kirjassani, mutta sitten siinä on myös osia, joita minulla ei ole. Todellakin pitää palata tähän joskus.)

Onko muuten kenelläkään lukijoista mitään ohjenuoraa tai vastaavaa listaa, jonka mukaan hän pyrkisi elämään?

Mitä wiccaan kuuluu ja mitä ei

Hei,

tänään tökitään ampiaispesää. Nyt viime aikoina en ole enää hirveästi nähnyt missään toitotusta siitä, mitä wiccaan kuuluu ja mitä ei. Takavuosina aihe oli kuitenkin enemmän pinnalla ja minulla on jopa tallennettuna koneelleni uskontotieteen pro gradu-tutkielma aiheesta "Wicca = " Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla. Sen löytää edelleen netistä, kunhan kirjoittaa tuon otsikon googleen. Suosittelen kyllä lukemaan, jos aihe mitä wiccaan kuuluu ja mitä ei, kiinnostaa enemmänkin.

Kyseisen gradun tutkimustuloksia osiosta (sivulta 78 pdf-dokumentissa), löytyy seuraava pätkä:

"Analyysin valossa näyttää siltä, että määrittelykysymys on ennen kaikkea identiteettikysymys. Etupäässä identiteettiä määrittää avoimen lähteen uskonnolle tyypillinen dogmittomuus: wiccassa viehättää juuri tiukkojen sääntöjen ja auktoriteettien puuttuminen sekä oman ajattelun ja omien individualististen uskomusten salliminen. Dogmittomuutta tukee myös wiccan mysteeriluonne. Henkilökohtaisen kokemuksen korostamisen vuoksi wiccaa ei voi eikä tarvitse määritellä analyyttisen tyhjentävästi. Sen sijaan määrittelystrategiana käytetään itsemäärittelyä, joka ei loukkaa kenenkään autonomiaa. Yllä kuvailtu lähestymistapa ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton, sillä samalla tunnustetaan, ettei kaikki wiccaksi itsemäärittelyn kautta nimitetty todellisuudessa ole wiccaa."

Äärimmäisen hyvin tiivistetty ja juuri tästä syystä minäkin halusin tämän postauksen tehdä. Vaikka wicca siis antaa harjoittajilleen varsin vapaat kädet monenkin asian suhteen, on olemassa joitakin "päälinjoja", joista ei oikein voi poiketa ja väittää vielä olevansa wicca. Tyhjentävästi ei voi määritellä, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi ollenkaan määritellä.


Niinpä minä koitin laatia listaa siitä, mitä ne päälinjat ovat. Tietenkin taas muistettava, että tämä on minun mielipiteeni. (eikö ole ihanan ristiriitainen postaus, ensin sanotaan, että kaikki ei ole wiccaa, vaan päälinjoja voidaan muodostaa ja sitten heti seuraavassa sanotaan, että tämä on sitten vain minun mielipiteeni niistä päälinjoista) Joku toinen voi olla eri mieltä. Mutta huomautan kuitenkin, että minä olen lukenut wiccakirjallisuutta paljon. Ja ollessani itse wicca (tai ainakin niin itseni määrittelen), harjoittanut ja tutkinut tätä uskontoa jo yli 10 vuotta. Sinänsä heikkouteni tällaisen listan muodostajana on se, etten ole koskaan ollut traditionaalisen (gardnerilaisen tai alexandrialaisen) covenin jäsen. Tiedän ekletikkonakin, että heitä velvoittavat salassapitovalat, joten on varmasti asioita, joita ei tietooni ole tullut, huolimatta laajasta perehtyneisyydestäni asiaan.

No mutta asiaan. Mitä minä niputtaisin wiccaan kuuluvaksi:

1. Sekä feminiinisen että maskuliinisen jumaluuden tunnistaminen.
Ajatus, että on olemassa yksi jumalallinen voima, johon kuuluu sekä feminiininen- että maskuliininen jumaluus. Uskonnonharjoittamisessa keskitytään nimenomaan näihin kahteen jumaluuteen, Jumalattareen ja Jumalaan, koska katsotaan, että ihmisen mieli ei mitenkään voi tajuta sitä ääretöntä yhden kokonaisuutta. Enemmän personoitujen jumaluuksien kanssa ihmismieli sen sijaan pystyy toimimaan.

Koska jumaluuden feminiininekin puoli tunnistetaan olemassa olevaksi, johtuu tästä, että myös mies ja nainen nähdään wiccassa tasa-arvoisina. Tasa-arvoisuus ulottuu myös siihen, että wiccassa nainenkin voi olla papitar. Toisin on esimerkiksi niissä uskonnoissa, joissa jumaluudesta tunnustetaan ainoastaan maskuliininen puoli (kuten on kristinuskossa ja islamissa).

2. Jokaisella henkilökohtainen yhteys jumaluuteen
Wiccassa jokaisella on oma suhde jumaluuksiin, välissä ei ole mitään hierarkiaa tai pappia (tai papittaria) ilmoittamassa mitä on jumaluuksien tahtona pidettävä vaan wiccan harjoituksessa jokainen voi kuunnella ns. sydäntään.

3. Luontoa pidetään pyhänä ja ihmistä tasavertaisena osana suhteessa luontoon.
Wiccahan on luonnonuskonto. Luonto nähdään pyhänä ja jumalallisuus siellä kaikkialla läsnäolevana. Eikä ihminen ole mitenkään yläpuolella tätä kaikkea, vaikka sattuukin ravintoketjun huipulla olemaan ja maailmaa muuttamaan eniten kaikista lajeista. Ajatellaan kuitenkin, että meillä on vastuu huolehtia luonnosta, koska olemme siihen halutessamme kykeneviä.

Luonnon pyhyyteen liittyy vielä kaksi olennaista asiaa: 1) luonto on pyhä -> ihminen on osa luontoa -> ihminenkin on pyhä. Niinpä ihmisyys on pyhää, eikä wiccassa seksuaalisuutta tai ruumiillisuutta mitenkään väheksytä tai paheksuta. Ne vain ovat luonnollinen osa meitä. Ei wicca harmittele, että on ruumiinsa vanki, vaan pitää sitä pyhänä. 2) ajatus yhtenäisyydestä. Ei mikään olemassa oleva ole irrallinen toisestaan. Kaikki on osa kaikkea. Siihen perustuvat ajatukset karmastakin, vahingoittamisen välttämisestä ja magian toimivuudesta.

4. Moraalisena ohjenuorana: Tee mitä tahdot, kunhan et vahingoita
Tämä on yksi säännöistä, joista voi sanoa, että joka ikinen wicca pyrkii noudattamaan tätä. Wiccassa elämä ja luonto on pyhää, siksi sen vahingoittamista ei hyväksytä. Johtuen siitä, että kaikki on yhtä, vahingoittaa voi niin sanoin, teoin kuin ajatuksinkin.

Vahingoittamista siis vältetään aina, kun se on mahdollista, mutta itse ainakin myönnän, että tämän täydellinen noudattaminen tuskin onnistuu keneltäkään. Vaikka jättäisi tästä ulos sen maksiimin, että aina tulee tilanteita, joissa joku yllättävästi loukkaantuu tarkoittamatta, ajatuksiaan harva pystyy täydellisesti kontrolloimaan, vaikka hallitsisikin tekonsa ja sanansa. Wiccalaisuuteen kuitenkin kuuluu se, että aktiivisesti yrittää noudattaa tätä periaatetta parhaansa mukaan.

5. Usko karmanlakiin.
Wiccassa yleensä kolminkertaisuuden lain muodossa: kaikki lähettämäsi palaa sinulle kolminkertaisena. Perusta tälle juontaa ajatuksesta kaiken yhtenäisyydestä. Kun kaikki on sidoksissa kaikkeen, kaikki palaa sinulle ennemmin tai myöhemmin.

Wiccassa ei yleensä korosteta tätä uudelleensyntymisen kierron laajuudessa, eli että tässä elämässä tehdyt teot voisivat vaikuttaa tulevaan elämään tai että tässä elämässä kohdatut asiat olisivat seurausta edellisissä elämissä tehdyistä asioista, mutta itse en näe mitään ongelmaa vetää myös tätä ajatusta wiccaan, koska wicca kuitenkin uskoo kesämaahan lepopaikkana elämien välissä, jälleensyntymään ja siihen kolminkertaisuuden lakiin, joka on oikeastaan sama asia kuin karma.

(pitkänä) Sivuseikkana totean tähän, että oman oikeudentajuni karmaan uskominen täyttää täysin. Olen itse kokenut, että mitä enemmän lähetän hyvää, sitä enemmän saan sitä takaisin ja päinvastoin. Lisäksi karma selittää mielestäni varsin hyvin sen, miksi jotkut kohtaavat vaikeita asioita ja toiset saavat hyvinkin helpon elämän. Jos uskoo ajatukseen, että edellisten elämien aikana tehdyistä vääryyksistä joutuu maksamaan tässä elämässä, on helpompi ymmärtää, miksi joku syntyy kurjiin oloihin tai kohtaa elämässään niin paljon pahaa. Jokainen varmaan on havainnut sen, että tasan ei mene "onnenlahjat" ja "onnea" on myös se, jos sattuu syntymään tiettyihin oloihin. Esimerkiksi Suomeen rakastavaan ja varakkaaseen perheeseen. Myös myöhemmässä elämässä, jotkut tuntuvat olevan tuomittuja epäonnistumaan lähes kaikessa mitä yrittävät ja toisilla vaan palaset loksahtelevat kohdalleen ja he saavat kaiken, mitä ovat ikinä halunneet.

6. Ajatus siitä, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa uskonnollista polkua.
Wiccassa ajatellaan jumaluutta ikään kuin peilipallona. Sillä on monta pintaa, monta aspektia. Niinpä wicca ajattelee, että kaikki jumalat ovat yksi jumala ja että kaikki jumalattaret ovat yksi jumalatar. Wicca myös ajattelee että jokainen ajautuu sille polulle, joka on hänen henkiselle kasvulleen paras. Tästä seuraa, että ajatellaan, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa uskonnollista polkua, jota kaikkien pitäisi kulkea. Mistä puolestaan seuraa muiden uskontojen suvaitseminen ja käännyttämisen pitäminen epäsuotavana.

7. Matka on tärkeä-ajatus, eli "tämän puolen" elämään keskittyminen.
Wicca juhlistaa elämää ja sen rikkautta. Niinpä wiccan harjoituksessa ei keskitytä ajattelemaan mitä seuraa kuoleman jälkeen, eikä ajatella, että "oikea elämä" alkaisi vasta kuoleman jälkeen. Toki kuolema on osa elämänkiertokulkua, joten ei sen olemassaoloa unohdeta ja wiccassa on olemassa käsitys kesämaasta kuoleman jälkeisenä lepopaikkana. Mutta wiccassa ei haikailla vielä sinne, kyllä sen aika lopulta tulee, tärkeää on nyt keskittyä kokemaan, oppimaan ja kehittymään.

8. Luonnonsyklien mukaan eläminen ja niiden juhlistaminen.
Wicca on luonnonuskonto. Wiccalainen keskittyy korostetusti näkemään itsensä luonnon osana ja noudattamaan luonnonsyklejä omassa elämässään. On aika kasvulle ja aktiiviselle toiminnalle ja on aika levolle. Wicca huomio luonnossa tapahtuvia muutoksia ja peilaa niitä sitten itseensä ja myös juhlistaa niitä. Syksyllä luonto tavallaan "kuolee" ja wiccakin pohtii kuoleman ja asioiden päättymisen merkitystä omassa elämässään. Talvella luonto lepää, wiccakin monesti käpertyy silloin nojatuoliinsa opiskelemaan asioita ja hankkimaan tietoa ja viisautta. Keväällä luonto herää taas eloon ja wiccakin tutkii elämässään uusia alkuja. Luonnonkierron juhlistaminen on wiccassa keskitetty 8 sapattiin, minkä lisäksi wiccassa juhlistetaan kuunkiertoa yleensä täysikuiden aikaan.

9. Oman kokemuksen korostaminen.
Wicca on mysteeriuskonto. Siihen kuuluu se, että asiat pikemminkin koetaan (ja sitä kautta opitaan) itse, sen sijaan että vastaukset annettaisiin valmiina. Wiccakirjallisuudesta kyllä voi löytää kuvauksia siitä, miten eri henkilöt ovat tämän polun asioita kokeneet tai miten tiettyjä asioita tehdään, mutta loppupeleissä jokainen joutuu tekemään itse ja katsomaan mitä siitä seuraa. Voi lukea paljon kuvauksia siitä, mitä joku toinen koki istuessaan mietiskelemässä täydenkuun valossa, mutta se ei kerro mitään siitä, mitä sinä koet tehdessäsi sen. Oman kokemuksen korostaminen liittyy myös wiccan ei-dogmaattiseen luonteeseen. Niitä varsinaisia sääntöjä todellakin on varsin vähän, että ihmisille jää tilaa tehdä asiat sellaisilla tavoilla, jotka kulloinkin ovat heille kaikkein tarpeellisimpia.

10. Rituaalit ja magian harjoittamisen hyväksyminen.
Wiccan harjoittamiseen kuuluvat rituaalit, joilla juhlistetaan vuodenpyörää ja täysikuita. Lisäksi niillä voi juhlistaa myös muita elämän tärkeitä hetkiä, kuten syntymää, häitä tai hautajaisia. Itse en näe, että rituaalien säntillinen pitäminen jokaisena sapattina ja esbatina olisi mikään edellytys itsensä wiccalaisena pitämiselle vaikka rituaalit wiccaan kuuluvatkin. Asiaa voi ajatella saman kaavan kautta, etteihän esimerkiksi ihmisen kristinuskokaan ole kiinni siitä, kuinka usein hän käy kirkossa. Rituaalit ovat siis vähän kuin wiccalaisen jumalanpalvelus.

Monet wiccat (eivät välttämättä kuitenkaan kaikki) harjoittavat magiaa ja ajatus siitä, että magia on todellista ja sillä voi oikeasti muuttaa ympäröivää maailmaa, kuuluu wiccaan. Niinpä magian harjoittamista ei tietenkään pidetä mitenkään paheksuttavana toimintana. Toki on olemassa sitten paljonkin sääntöjä, miten magian kanssa pitää toimia, mutta ne kumpuavat magian lainalaisuuksista (eli siitä miten magia tosiasiassa toimii) eivätkä niinkään wiccasta uskontona. Magian toimivuus perustuu siihen, että kaikki on yhtä ja magian harjoittaminen on wiccassa täysin luonnollista, joskaan ei pakollista.

11. Wicca ei usko persoonalliseen pahaan.
Tämä on tässä oikeastaan lähinnä sen takia, että tätä sattuisi lukemaan joku, joka pitää wiccan jumaluuksia saatanana tai muuten luulee, että wiccalla on jotain tekemistä paholaisenpalvonnan kanssa. Käsitys saatanan olemassa olosta kuuluu joihinkin muihin uskontoihin (esimerkiksi kristinusko), mutta wiccaan se ei kuulu. On minusta oikeastaan aika nurin kurista, että joku yrittäisi määritellä oman uskontonsa kautta meidän uskontoamme. Varsinkaan jos ne uskonnot alunperinkin ovat niin kaukana toisistaan kuin kristinusko ja wicca ovat.

Emme usko persoonallisen pahan olemassaoloon, vaikka tunnustamme, että maailmassa on ihmisiä, jotka saattavat toimia tarkoituksenaan vahingoittaa toisia. Wiccassa ajatellaan jumaluuksien olevan hyvää tarkoittavia ja rakastavia, eikä heille ole olemassa vastakappaletta, joka tarkoittaisi kaikille pahaa ja vihaisi kaikkia. On vain ihmisen vapaa tahto ja se, mitä ihminen sillä vapaalla tahdollaan tekee. Ei ole olemassa helvettiä pahoille ihmisille, eikä sitä oikein tarvitakaan silloin, kun uskotaan karman tasoittavan tilit.

* * *

Sellaista tällä kertaa. Saapa nähdä syttyykö sotaa vai ei. Yritin ainakin toteuttaa tämän mahdollisimman neutraalilla tavalla. Loppuun vielä lainaus siitä alussa mainitsemastani uskontotieteen pro gradu-tutkielmasta. Pdf-dokumentin sivulta 83:

"Valitettavasti, mutta ei lainkaan yllättävästi, tutkielmani ei siis anna määrittelevää vastausta kysymykseen, mikä loppujen lopuksi tekee wiccan, ja kenellä on lupa kutsua itseään sellaiseksi. Initaatio yksin ei riitä, ei myöskään wiccaksi nimittäytyminen. Kyse vaikuttaa olevan enemminkin itsemäärittelyn ja sosiaalisen identiteetin omaksumisen lisäksi jonkinlaisesta wiccalaisiksi luettavien uskomusten ja elämäntavan sopusoinnusta sekä perehtyneisyyden kautta kasvavasta uskottavuudesta. Tosiasiassa wiccalaisuus määrittyy perheyhtäläisyyden kautta tapauskohtaisesti. Itsensä nimittäminen wiccaksi jää kuitenkin omantunnon asiaksi, samoin se, milloin alkaa itseään sellaiseksi kutsua, sillä keskusorganisaation puuttuessa kukaan ei voi sanella oikeita toimintamalleja."

Ensi viikon tiistaina aiheena wiccan 13 ohjetta, palaillaan silloin :)

Rituaalien suunnitteleminen

Hei,

torstaina olisi taas täysikuu, joten ajattelin, että tähän rakoon sopisi hyvin postaus rituaalien suunnittelemisesta. Wiccassa vuodenpyörän juhlistaminen, samoin kuin myös täysikuiden viettäminen, tapahtuu yleensä rituaalin muodossa. Rituaalin pitäminen on vähän sama kuin kristitty menisi jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluskin on näet rituaali, sillä on aina suhteellisen sama kaava, vaikka tietyt sen osat muuttuvatkin tilanteen mukaan. Esimerkiksi saarnoiksi valitaan eri tekstit eri päivien mukaan. Minä olen muuten onnistunut välttelemään kirkkoon joutumista aika tehokkaasti, mutta usein olen partion takia sinne joutunut. Ja aina samana päivänä vuodesta, niinpä minä olen kuullut monta kertaa sen saarnan niistä lampaista, vuohista ja kadotuksesta. Ankara tuomiopäivän saarna. (Sen päivän nimi on muuten tuomiosunnuntai.)

Taas pitää korostaa, ettei wiccakaan ole velvoitettu pitämään rituaalia, vaan se on ihan omasta tahdosta kiinni, mitä sapattien ja esbatien aikaan tahtoo puuhailla. Mutta mikäli päätyy rituaalin pitämiseen, on vaihtoehtoja yleensä kaksi: a) vetää rituaali ns. lonkalta omien tunnelmien mukaisesti b) suunnitella rituaali tarkasti etukäteen ja noudattaa sitten suunniteltua kaavaa.

Myös lonkalta vedetty rituaali seuraa tiettyä kaavaa. Se on suunnilleen seuraava: 1. Rituaalialueen puhdistus 2. Kehän luominen 3. Elementtien kutsuminen 4. Jumaluuksien kutsuminen 5. Sen tekeminen, mikä rituaalin päätarkoitus on (yleensä magian harjoittaminen, esbatin viettäminen tai sapatin viettäminen) 6. Juoman ja ruuan nauttiminen (eng. cakes and wine, mun mielestä tältä puuttuu järkevä suomennos. Se "yksinkertainen juhla" ei oikein sano mitään, toisaalta ehtoollisesta tulee mieleen lähinnä se jumalanpalvelus kristinuskossa) 7. Jumaluuksien kiittäminen 8. Elementtien vapauttaminen 9. Kehän purkaminen.

Spontaani tai ns. epäjärjestelmällinen ihminen voi nyt varmaan ihmetellä, että mitä ihmettä. Miten mitään, missä on 9 "kiveen kirjoitettua" vaihetta, voidaan pitää lonkalta vedettynä? No siksi, että kun ollaan isojen asioiden (joku äärimmäisen tärkeä ei-yllättävä toive tai vaikkapa wiccalaisten häät tai hautajaiset) kanssa tekemisissä, tämän voi tehdä vielä paljon monimutkaisemmin. Tuo 9-kohdan lista (poislukien kohta 5. jonka sisältö jää tässä kaavassa vapaavalintaiseksi) sisältää vain ne perusjutut, mitkä "pitää tehdä". Kohtien laiminlyönti aiheuttaa seurauksia, joita et halua.

Kohdan 1 tekemättä jättämisestä seuraa, että toimintaasi voi vaikuttaa arkiset energiat, jotka rituaalipaikalla vallitsevat. Teoriassa tilan puhdistamisen lisäksi sinun pitäisi puhdistaa myös itsesi, mutta kuten sanottua, lonkalta heitetyssä rituaalissa siihen ei aina ole ehtinyt varautua. (tosin minun elämässäni ei vielä ole tullut koskaan niin äkkinäistä rituaalin tarvetta, että en olisi ehtinyt itsekin puhdistautua. Mutta mene ja tiedä, ehkä joku päivä olen siinä tilanteessa.)

Kohdan 2 tekemättä jättäminen olisi yksinkertaisesti typerää. Kehän tarkoituksena on rajata se, mitä sisälle päästät ja minkä asioiden annat toimiisi vaikuttaa. Haluamasi jutut siis sisään ja epätoivotut pysyvät poissa. Kehä helpottaa myös elementtien ja jumaluuksien kanssa työskentelyä, sanotaanhan kehän olevan maailmojen välinen tila. Kohdassa 3 mukaan pyydetään elementit, joilta voi saada paljon voimaa. Kutsumatta jättäminen jättää ne ulkopuolelle ja sinut ilman niiden voimaa. Kohtaan 4 pätee sama sääntö. Jos toivot apua jumaluuksilta, sinun täytyy pyytää heidät paikalle kuulemaan toiveesi.

Kohdat 1-4 voidaan tavallaan katsoa vakinaisiksi alkutouhuiksi. Kohdat 6-9 vastaavasti lopetuspuuhiksi. Kohta 6 maadoittaa sinut energian käyttämisen jälkeen. Tämän tekemättä jättämisestä saattaa seurata myöhempää heikotusta tai ihmeellistä olotilaa. Kohta 7, on varsin kohteliasta kiittää saamastaan avusta ja samassa yhteydessä voi kohteliaasti todeta, että jumaluudet voivat halutessaan poistua nyt. Minun mielipiteeni on, että jumaluuksien kanssa pitää aina olla kohtelias. Siksi en koskaan suoraan käske heidän poistua. Jumaluuksien kanssa asioiminen on enemmänkin pyytämistä, toivomista ja keskustelua. Ei koskaan vaatimista tai käskemistä. Toisaalta minun mielestäni jumaluuksien kanssa toimimisessa ei tarvita erityistä nöyristelyäkään. Wicca on tasa-arvoinen uskonto, jonka jumaluusnäkemykseen yleensä liitetään se, että jumaluudet ovat hyväntahtoisia ja haluavat meidän parastamme sekä se, että meissä itsessämme on pisara jumalallisuutta, koska tavallaan olemme osa jumaluuksia. Tässä yhtälössä nöyristely näyttäisi minusta vähän kummalliselta.

Kohdan 8 idea on, että koska elementit on kutsuttu paikan päälle, ne eivät voi lähteä ilman sinun kehoitustasi. Jos ne eivät pääse pois, ne jäävät mekastamaan. Sitten ei tiedä mitä tapahtuu, jonkin sortin hässäkkää kuitenkin. Itse olen myös elementtien kohdalla harrastanut kohteliaisuutta ja lähettänyt ne kiitosten kera matkoihinsa. Kohdassa 9 kehä puretaan ja astutaan arkitodellisuuteen. Yhtäkkiä kehästä vain "seinän läpi" ulos käveleminen heikentäisi kehää ja sitä tarkoitusta, mitä varten se oli nostettu, joten siksi se pitää purkaa nimenomaisella toimenpiteellä.

Taas huomaan olevani aika pitkällä tekstissä, ennen kuin pääsen varsinaiseen aiheeseen. Rituaalien suunnittelemiseen. Hups.

Rituaalissa siis vaihe 5 on se kohta, missä voit antaa tilaa luovuudelle ja toisaalta tarpeillesi. Suosittelen suunnitellun rituaalin käyttämistä etenkin silloin, kun sinulla on suuri tarve jollekin asialle. Itse suunnittelen yleensä myös sapattien rituaalit, sillä kukin niistä on vain kerran vuodessa ja niillä on tarkoitus juhlistaa tiettyjä asioita ja kiinnittää huomiota toisiin. Suunnitellun rituaalin kanssa molempien seikkojen toteutumisesta pystyy huolehtimaan paremmin ja toisaalta oma fiiliskin asettuu paremmin kyseisen juhlan "taajuudelle".

Mitä se suunnittelu sitten tässä yhteydessä on? Se on sitä, että ensiksi määritellään miksi rituaali pidetään ja sen jälkeen huomioidaan erityistarpeet, jotka tavoitteesta seuraavat.

Jos aiot tehdä jonkin loitsun, sinun todennäköisesti pitää kirjoittaa se. Lisäksi sinun pitää suunnitella ja varata loitsun ainesosat mukaan kehääsi ennen kehän nostamista. Jos juhlittavana on häät tai hautajaiset, on mietittävää toki paljon enemmänkin. Ihan niin kuin tavallisissakin häissä tai hautajaisissa on. Jos tarkoituksena on viettää sapattia, sinun tulee valita, mitä haluat sapatin viettoosi sisällyttää. Minä ennustin tänä samhainina, joten varasin kehääni mukaan ennustuskorttini ja valmistelin yrteistä näkyjä edistävän seoksen padassa poltettavaksi. Viime vuonna teimme samhainina ystäväni kanssa taian hyvien asioiden tuomiseksi elämiimme ja pahoista asioista vapautumiseksi. Silloin meillä oli kehässä mukana kummallekin musta kynttilä ja valkoinen kynttilä ja olin etukäteen etsinyt sopivat riimut, jotka sitten kaiversimme kynttilöihin. Ystäväni muuten sanoi viikonloppuna, että kaikki se, mitä hän toivoi viime samhainina, oli käynyt toteen ja totesi, että tarvitsisi kyseistä taikaa uudestaan. Vinkkasin, että torstaina on täysikuu, joten silloin voi varmasti yrittää, kun samhain meni häneltä tänä vuonna ohi.

Tähän nyt tuskin on järkevää laatia listaa kaikesta siitä, mitä vaihtoehtoja sinulla on sapatteina tai isojen siirtymäriittien (syntymä, häät, hautajaiset) yhteydessä, joten niiden osalta totean vain, että ne voi luonnollisestikin ottaa huomioon koristelussa ja esimerkiksi kynttilöiden väreissä.

Magian harjoittamisen osalta puolestaan voidaan todeta enemmän. Silloin kun sinulla on erityisen suuri tai tärkeä toive, jota lähdet toteuttamaan magian keinoin, niin että sinulla on hyvin aikaa varautua siihen, ole perusteellinen. Minä tein viime keväänä onnistuneesti loitsun kesätyöpaikan saamiseksi. Sisällytin siihen about kaikkea mitä tiesin yhtäläisyyksistä. Minulla oli siis vihreää kangasta, varauteen ja työllisyyteen yhdistettyjä yrttejä, vihreitä kynttilöitä, oikeat koru- ja jalokivet sekä huolella valitut riimut. Ajankohtana oli keväinen täysikuu. Täysikuulla on aina paras tehdä taikoja, silloin energiat ovat voimakkaimmillaan. Lisäksi kevät on kasvun ja uuden alun aikaa, joten vuodenaikakin täsmäsi. Huolellisesta valmistautumisesta johtuen tiesin loitsuni ainesosat hyvissä ajoin, joten ehdin hankkia ne ja laittaa ne ikkunalaudalle kuun- ja auringonvaloon latautumaan muutamaa päivää ennen itse rituaalia. Itse rituaalissa kaiversin vihreään kynttilään oikeat riimut, kynttilä oli ympyröity oikeilla kivillä ja sitten valmistin kankaasta ja yrteistä sellaisen pikkuisen nyssykän, jota kannoin kaulassani kunnes sain työpaikan. Sen jälkeen olen pitänyt sitä lompakossa ja kuulkaa, raha-asiatkin ovat sujuneet kuin vettä vaan, vaikkei se alkuperäinen pyyntöni ollutkaan. Aiemmin rahan kanssa oli opiskelijana ollut jatkuvaa tappelemista. Nyt vaikka tulotaso ei vielä ole isompi, on raha kuitenkin jostain syystä (tai siis tietenkin varmaan taiastani johtuen ;) ) riittänyt tosi hyvin.

Kuten ehkä huomaat, tuo minun loitsuni oli melkoista varmuuden maksimointia. Periaatteessa jo osakin tuosta olisi voinut riittää. Mutta kun minä ihan oikeasti tarvitsin oman alani työpaikan, ajattelin, että varmuuden maksimoinnista ei ole haittaa. Kiva lisäbonus työpaikan ohella oli rahaongelmien ratkeaminen. Voin siis lämpimästi suositella varmuuden maksimointia :D

Magian tekeminen on ilmaistaan joskus englanniksi art of magick. Minusta se on hyvin kuvaava termi, sillä magia todellakin on joskus taidetta. Tekijähän laatii erilaisista ainesosista kokonaisuuden, jolla tavoittelee jotakin ja tuo kokonaisuus vaihtelee aina tekijänsä mieltymysten mukaan. Joku harrastaa varmuuden maksimointia, joku tyytyy vähempään. Joku on mieltynyt yksinkertaiseen siinä missä toinen tykkää rönsyillä. Joku käyttää omaa kieltään, joku englantia ja kolmas latinaa. Toiset lausuvat sanansa riimein, toiset ilman riimittämistä. Mielestäni voisi vastaavasti sanoa "art of rituals". Samanlaista touhua se on. Määritetään tavoite ja luodaan sitten kokonaisuus sen tavoitteen saavuttamiseksi. Se minkälaisen kokonaisuuden kukin haluaa muodostaa, se on sitä rituaalin suunnittelua.

Tuossa ohessa vielä kuva minun alttaristani tämän vuoden samhainilta. Asettelu ei nyt ole mikään oppikirjojen mukaan menevä, kun en vain jotenkin saanut asioita mahtumaan niille tarkoitetuille paikoille. Niin ja tietenkin tuosta puuttuvat tarjottavat, eli omenapiirakka ja se lehtikuohu-juoma.

Tuosta voi kuitenkin havannoida minun etukäteisvalmistelujani. Koristelu on teeman mukainen. Lisäksi mukana ovat poikkeuksellisesti ennustamiskorttini. Pöydän alla on lisäksi peilikirjani johon tein muistiinpanoja ennustuksista ja lisäksi siellä on kaksi noiden korttien tulkitsemiseen liittyvää opasta. Kuvasta ei näy, mutta tuolla padassa on kuivahiiltä, jonka päällä poltin yrttejä. Lisäksi aluetta on jo rajattu kehäkivillä, vaikka kehää itseään ei tietenkään ole vielä nostettu. Alueen puhdistamiseen minä muuten käytän toistaiseksi musiikkia, tarkemmin ottaen kantelettani, koska en omista sellaista isoa luutaa. Otin alttarille mukaan myös ison ruusukvartsin ja aventuriinin. Ajattelin niiden tuovan näin vuodenpyörän taitekohdassa mukaan sopivia energioita ensi vuodelle. Ruusukvartsilta rakkautta ja aventuriinilta vaurautta, terveyttä, toivoa ja onnea.

Taas tällainen hehtaaripostaus, pahoittelen :D

Ensi viikon tiistaina aiheena mitä wiccaan kuuluu ja mitä ei. Hieman tulenarka aihe, mutta mielestäni ihan tarpeellinen, jos onnistun vaan toteuttamaan sen "oikein".

Alaikäinen wiccalainen

Heissan,

melkein unohdin tämän kirjoittamisen, ku koko päivän oon ahertanut opiskeluiden parissa. No parempi myöhään, ku kokonaan unohtaa.

Päätin tehdä tästä aiheesta kirjoituksen, kun aiempaan (wicca ja yön talo) postaukseen tuli kysymys teini-ikäiseltä wiccasta kiinnostuneelta ihmiseltä. Huomasin siinä kirjoittaessani varsinaista hehtaarivastausta, että aihe on sellainen, että sitä on yllättävän vähän käsitelty siitä näkökulmasta, minkälaista wiccan harjoittaminen alaikäisenä on. Hyvin usein aihe sivuutetaan toteamalla, että silloin pitää lähinnä lukea kirjoja ja toimia omin päin, koska monet ryhmät ottavat jäsenikseen vain täysi-ikäisiä ihmisiä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että päätöstä uskonnollisesta suuntautumisesta ei voi tehdä ennen täysi-ikäisyyttä, koska teininä ei ole tarpeeksi kypsä ymmärtämään näitä asioita. Ja höpö höpö tuolle viimeiselle. Sitä paitsi, jos myöhemmin mieli muuttuu, niin sitten muuttuu. Ei päätös wiccan opiskelusta tai wiccalaisena olemisesta ole kaikilla lopullinen. Ei vaikka päätöksen olisi tehnyt vasta aikuisena.

Nuori ihminen on toki erilainen ja erilaisessa asemassa kuin aikuinen. Nuoren elämä on vähän kuin "etsi oheisesta kuvasta tunturisopuli". Nuoren elämä on etsimistä ja kokeilemista. Se, että joku löytää sopulinsa vasta aikuisena tai jopa vanhus-ikäisenä, ei tarkoita, etteikö joku voisi löytää sopuliaan jo teini-iässä. Itse päätin ammattini 12-vuotiaana (olen valmistumassa siihen aivan kohta) ja wiccalaisuuden löysin ylä-asteen aikana. Kummassakin olen pysynyt. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat olleet tuuliviirejä ammattinsa tai uskontonsa suhteen, eivätkä oikein vieläkään tiedä missä ovat.

Tämä teksti on tarkoitettu neuvoksi niille, jotka uskovat löytäneensä sopulinsa, mutta jotka joutuvat kohtaamaan iästään johtuvia haasteita sopulinsa tutkimisessa.

Hyvin usein ihmiset, jotka nuorina löytävät wiccan, kysyvät jotain seuraavankaltaista: miten pääsisin alkuun? Miten voin tulla wiccalaiseksi? Miten voin oppia wiccaa? Vastauksena ensimmäiseen ja viimeiseen on: lue kirjoja, jotka käsittelevät wiccaa. Niistä saat kyllä vinkkejä mitä muuta voit tehdä lukemisen lisäksi. Kirjoja voi olla vaikeaa löytää kirjastosta, mutta netistä tilaamalla niitä saa helposti. Esimerkiksi unio mystican verkkokaupasta tai adlibris-nettikirjakaupasta. Jälkimmäisestä kirjat löytää, kun hakusanaksi kirjoittaa wicca. Kirjoja, joita itse suosittelen, löytyy blogini kirjoituksista, joiden tunniste on "kirjahyllyllä". Lisäksi esimerkiksi Thuleia on tehnyt luettelon lukuvinkeistä omalle nettisivulleen (Thuleian Tupa) ja myös Varjojen kirja -sivustolta saattaa löytää ihmisten mielipiteitä alan kirjallisuudesta.

Entä miten tulla wiccalaiseksi? No tämä on jo vaikeampi. Ei voi osoittaa sitä päivää, jona yhtäkkiä olet wicca. Sen oletko wicca, määrittelee nimittäin se, mihin uskot. Harva päättää koskaan että "tuohon minä alan uskoa". Niinpä hitunen wiccalaista sinussa todennäköisesti on jo sinä hetkenä, jona ensimmäisen kerran kohtaat termin wicca ja tulet ajatelleeksi, että onpa hieno maailmankatsomus, tuon minä koen omakseni. Sitten vuosia myöhemmin, kun tiedät wiccasta yhtä paljon tai enemmän kuin opiskelemastasi pääaineesta (mikä on siis tilanne minulla), viettelet wiccalaisia juhlia (sapatteja ja esbatteja) ja aidosti uskot, että maailma on sellainen kuin mitä wiccalaisuudessa väitetään, silloin sinä olet pesunkestävä wicca. Näin ääripään esimerkin antaakseni. Ei ole siis olemassa listaa asioista, jotka sinun pitää tietää ja osata, ennen kuin voit kutsua itseäsi wiccalaiseksi. Wiccalaiseksi tulevat ne ihmiset, joilla alunperinkin oli sielussaan kipinä siihen ja jotka sitten opiskelivat aihetta ahkerasti ja antoivat opiskelemiensa asioiden vaikuttaa elämäänsä. Jos luet tätä tekstiä, koska haluat vastauksen noihin 3 aiemmin esittämääni kysymykseen, sinulla todennäköisesti on se kipinä.

Nyt (vasta) tämän postauksen ytimeen. Miten alaikäisyytesi vaikuttaa wiccan opiskeluun/harjoittamiseen? Tässä ovat ongelmat vaikeusjärjestyksessä vaikeimmasta alkaen.

Ongelma nro 1. Vanhemmat. Tadaa, kuka olisi arvannut? Tästä seuraa todennäköisesti jonkinasteinen vapauden puute. Et voi olla ja mennä miten tykkäät, sinulla ei välttämättä ole omaa tilaa, johon kukaan ei yhtäkkiä ryntää sisälle. Joillakin vanhemmat saattavat jopa yrittää sanella mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla ja mihin sinun pitäisi uskoa.

Ratkaisu: ongelmaa ei voi poistaa, sen kanssa on elettävä, kunnes olet täysi-ikäinen (tai et asu enää vanhempiesi kodissa, riippuu vanhemmistasi kumpi on ratkaiseva. Jotkut katsovat oikeudekseen kontrolloida täysin lastensa elämää ainakin niin kauan kuin lapset asuvat kotona). Jos saat itse valita mitä kirjoja luet, ainakin wiccan opiskelu teoriatasolla onnistuu alaikäisenäkin. Jos haluat tehdä jotain "wiccajuttuja" kotona, valitse ajankohdaksi yö, jolloin muut todennäköisesti nukkuvat. Muista olla varsin hiljaa. Helpointa on kuitenkin tehdä wiccajutut luonnossa, niinpä voit sanoa lähteväsi lenkille, kun oikeasti lähdet tarkkailemaan talveen varustautuvaa luontoa.

Riippuu täysin vanhemmistasi, kuinka paljon voit heille kertoa wiccalaisuudesta. Jotkut ovat sellaisia, että heille voi kertoa kaiken ja toiset taas sellaisia, että et voi kertoa heille mitään, ellet halua olla arestissa seuraavaa 2 viikkoa ja kohdata melkoista määrää aivopesua. Suurin osa vanhemmista lienee jotain tuolta väliltä. Suosittelen, että perehdyt wiccaan perusteellisesti ennen kuin kerrot vanhemmillesi. Näin siksi, että kun sinulla on oikeaa tietoa wiccasta, osaat vastata paremmin aihetta koskeviin kysymyksiin.

Suosittelen myös, että kun sinulla on tarpeeksi tietoa asiasta, kirjoita itsellesi lappu, johon laitat tärkeimmät tiedot wiccasta elämänkatsomuksena. Jos tulee tiukka yllätyskuulustelu, voit näyttää lappua vanhemmillesi. Kannattaa toki myös osata sen lapun sisältö ulkoakin, mutta paperi on hyvä olla.

Kun ensimmäistä kertaa kerrot vanhemmillesi wiccasta, kannattaa painottaa sen filosofisia ja uskonnollisia puolia. Jos ensimmäisellä kerralla täräytät, että olet noita joka harjoittaa magiaa, et voi tietää mikä reaktio on vastassa perusrationaaliselta aikuiselta, joka on ikänsä uskonut siihen, ettei magiaa ole olemassa. Sen sijaan se, että jokin elämänkatsomus keskittyy vahvasti luonnon kunnioittamiseen, ihmisten ja luonnon tasa-arvoon, itsensä kehittämiseen ja hyvän tekemiseen, se on jo paljon helpompi ottaa vastaan.

Netti on alaikäisen wiccalaisen kaveri. Vanhempasi ovat todennäköisesti tottuneet siihen, että roikut siellä muutenkin, joten mikään ei estä sinua lukemasta wiccalaisuutta käsittelevää blogia tai esimerkiksi Varjojen kirja-sivustoa. Jälkimmäisestä saattaa löytyä muita teinejä, jotka ovat kanssasi samassa tilanteessa.

Jos vanhempasi ovat laatua "sinun pitää ajatella maailmasta kuten meidänkin", siinä ei kai auta kuin kärsiä. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Silloin joudut myös salaamaan aika paljon wiccan opiskeluasi/harjoittamistasi. Anna vanhempien puhua, mutta muista, että kukaan ei voi päättää polkua puolestasi. Ole luova etsiessäsi keinoja tutkia wiccaa heistä huolimatta. Kirjastossakin kai pääsee nettiin? Ehkä joku kaverisi suostuisi tilaamaan wiccakirjan puolestasi ja voisit sitten maksaa hänelle ja pitää kirjaa vanhemmiltasi piilossa ja lukea sitä lähinnä öisin? Kunnon Harry Potter -meininkiä muuten. Sehän teki näin siinä yhdessä kirjassa.

Yleisvinkki vanhempien kanssa toimimiseen: järkevyys, johdonmukaisuus ja rauhallisuus tepsivät yleensä. Normaalisti liittäisin tälle listalle myös avoimuuden, mutta uskontoasiassa siitä on joskus enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ongelma nro 2. Herkkäuskoisuus, kypsymättömyys ja mustavalkoisuus. Nämä eivät ilmene välttämättä kaikilla, mutta ne ovat tyypillisiä nuorille ihmisille.

Ratkaisu: mieti onko sinussa noita ominaisuuksia? Ja ennen kaikkea mieti aina tehdessäsi asioita, vaikuttaako joku noista tekemisiisi tai mielipiteisiisi? Kukaan tuskin on siinä mielessä herkkäuskoinen, että luulisi kaikkien tarkoittavan aina hyvää, mutta ainakin minä vasta aikuisiällä opin ensin katsomaan mitä sieltä vastapuolelta on tulossa. Ei ole helppoa suhtautua varoen johonkin, joka esimerkiksi lähestyy sinua olemalla mukava ja antamalla lupauksia, jotka kuulostavat kertakaikkisen hyviltä. Mutta järkevää se on. Wiccan piirissä, kuten kaikkien muidenkin uskontojen piirissä, saattaa liikkua ihmisiä, jotka eivät ole aidosti wiccoja, mutta tekeytyvät sellaiseksi ja väittävät jotakin oman etunsa takia. Muista siis kuunnella aina sydämesi ääntä ja olla varovainen, jos joku väittää tai tekee jotain, mitä hänen ei wiccalaisena pitäisi tehdä. Jos joku kertoo sinulle, että "tämä ja vain tämä" on wiccaa, anna olla. Jos joku yrittää saada sinua käyttäytymään epäilyttävällä tavalla, häivy äkkiä. Sanoo rikosoikeuteen erikoistunut juristi (eli minä). Sinun ei koskaan tarvitse wiccalaisuutesi takia tehdä mitään, mitä et sydämessäsi oikeaksi koe.

Kypsymättömyys sitten. Kun tulet siihen pisteeseen, että alat tehdä magiaa, pidä aina huoli, että tietosi ja tekosi ovat oikeat. Nuori ihminen saattaa helposti käyttää magiaa asiaan, johon sitä ei tarvitsisi käyttää, asiaan johon sitä ei saisi käyttää tai asiaan, johon sitä ei osaa käyttää. Pitkälle pääsee säännöillä: älä vahingoita (rankin muoto mitä sallitaan, on toivoa, että toinen saa ansionsa mukaan), älä tee mitään toiselle ihmiselle ilman hänen lupaansa ja katso tarkasti mitä pyydät (esim. rahan pyytäminen saattaa johtaa rakkaan ihmisen kuolemaan, raha siis perintöä tai painonpudottaminen saattaa johtaa raajan menettämiseen. Ensimmäisen sijasta voi vaikkapa pyytää sopivaa työpaikkaa ja jälkimmäisen sijasta terveyttä.). Lisäksi pidä aina mielessäsi, että et tee asioita, ennen kuin olet perehtynyt niihin tarpeeksi. Eihän sienestääkään kannata, ellei osaa erottaa syötäviä sieniä myrkyllisistä.

Mustavalkoisuus on nuoruudelle tyypillistä. Ajatus, että asiat ovat aina jotenkin ja että joku mielipide on oikea ja toinen väärä. Mustavalkoisuus ei kuulu wiccaan alunperinkään, koita siis karsia sitä itsestäsi ja oppia ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Yllättävän monet ärsyttävätkin asiat lakkaavat olemasta ärsyttäviä, kun tiedät miksi joku toimii jollakin tavalla tai miksi jokin on niin kuin on. Esimerkiksi: Se kristittytyyppi, joka haluaa epätoivoisesti saada sinut uskomaan hänen uskontoonsa, hänen oma käsityksensä tilanteesta on, että hän yrittää pelastaa sielusi. Jos joku haluaa pelastaa sielusi, eikö se loppujen lopuksi ole aika mukavasti tehty? Teosta voit silloin olla montaa mieltä, mutta ihminen todennäköisesti on hyvä.

Ongelma nro 3. Olet asian kanssa yksin. Et tunne ketään muuta wiccaa etkä näin ollen voi puhua asiasta ja kokemuksistasi kenenkään kanssa ja toisaalta kukaan ei ole opastamassa sinua. Joudut todennäköisesti oppimaan monia asioita kantapään kautta.

Ratkaisu: nykymaailmassa, netti. Tiedon aarreaitta. Jos osaat olla tarkkana lähdekritiikin suhteen, netistä voit löytää niin tietoa kuin vertaistukeakin. Pakanayhdistysten (esim. Lehto tai Pakanaverkko) tapahtumissa voit jopa tavata ihmisiä ihan kasvokkain.

Ongelma nro 4. Sinua ei oteta vakavasti. Olet niin nuori, että ethän sinä voi mitään mistään tietää etkä muutenkaan osaa vielä päättää elämästäsi.

Ratkaisu: ihmiset yleensä ottavat vakavasti henkilön, joka osaa perustella näkemyksensä kiihkottomasti ja käyttäytyä kypsästi. Niinpä paras keino tämän ongelman selättämiseen on hankkia paljon tietoa aiheesta, ennen kuin otat sen kenenkään kanssa puheeksi. Sitten kun otat, älä suutu tai muutenkaan ilmaise tunteita vaan ole rauhallinen huolimatta siitä, mitä vastaan tulee. Jos tämäkään ei auta, huokaise mielessäsi helpotuksesta, toinen tyyppi on itse niin epäkypsä, ettei sinun oikeastaan edes tarvitse saada häntä ymmärtämään sinua. Hymyile nätisti ja vaihda aihetta, äläkä enää palaa siihen hänen kanssaan.

Huh, olipa pitkä postaus. Toivottavasti tässä oli jotain vinkkejä, joita alaikäiset kokevat hyödyllisiksi. Pyrin kirjoittamaan tähän asioita, joita olisin itse pitänyt hyödyllisenä vuosia sitten. Esimerkiksi se paperi, jossa olisi ollut lyhyesti wiccasta, olisi ollut aika kova sana, kun isä kerran kaappasi varjojen kirjani käteensä kysyen mikä tämä on ja mistä sait tämän?

Suosittelen myös katsomaan sen wicca ja yön talo -postauksen kommentit. Siellä selitin samasta aiheesta ja saatoin mainita jotain, mitä en tässä muistanut mainita. Jos näiden lisäksi on jotain kysyttävää aiheesta, niin kysymyksiä voi tietenkin esittää. Vastailen kyllä mielelläni kaikkiin, joihin osaan vastata.