Täysikuu takana ja tulipa huomattua pari asiaa. Ensinnäkin, jos tilanne on se, että rituaalia joutuu pitämään kodissaan (jos sattuu asumaan paikassa, josta ei niin vain pääsekään mihinkään luontoon oletuksella, ettei tulisi siellä häirityksi), niin kyllä se puolenyön jälkeen on vaan paras ajankohta suorittaa rituaali. Toisekseen, fiilistä syö aika paljon, jos on olo, että "ei tää nyt mee sinne päinkään".
Olen siis useimmiten odottanut, että naapurini tässä kerrostalossa menevät nukkumaan ja saanut sitten toimia hiljaisuudessa. En kuitenkaan ole yhtään yökyöpeli-ihmisiä, vaan enemmänkin laatua aamuvirkku, illan torkku. Joten ajattelin, että tällä kertaa aloitan rituaalin jo kymmeneltä illalla. Virhe. Ei saanut mitenkään blokattua yläkerran pennun mölinää pois, vaikka kuinka yritti. Palataan siis niihin "yövuoroihin". Suosittelen lämpimästi muillekin, että yrittäkää valita rituaaleihinne mahdollisimman rauhallinen aika ja paikka. Moni asia rituaaleissa kuitenkin vaatii melkoista keskittymistä ja oikeaa tunnelmaa ja ne sotkee aika tehokkaasti paikalle osunut ihmettelevä ohikulkija tai naapurin älämölö.
Sitten on tämä "ei tää mee sinne päinkään"-fiilis. Se on tosi ikävä, eikä oikeasti johdu mistään muusta kuin harjoituksen puutteesta. Olen tähän asti tehnyt rituaaleja todella epäsäännöllisesti, joten, jos tekee jotakin pari kertaa vuodessa, ei voi mitenkään olettaa, että asiat sujuisivat sulavasti. Nuorempana tein monesti niin, että minulla oli ihan joko varjojen kirja tai se Cunninghamin kirja mukana kehässä, joista sitten luin tekstit. Tekstit menivät ehkä "oikein", mutta eipä tunnelma ollut liian häävi. Jossain vaiheessa viime vuosina olen sitten ajatellut, että mieluummin tekstit "vähän sinne päin" ja tunnelma kohdilleen, joten olen jättänyt kirjat pois.
Mutta jos suorittaisi aina rituaalin täydellä kuulla, uudella kuulla ja kaikkina sapatteina, silloin rituaaleja olisi 34 per vuosi. Vähintään kerran kahdessa viikossa, sapattien aikoihin useamminkin. Luulisi, että silloin olisi mahdollista oppia asioita niin, että ne onnistuisivat ilman suurempia vaikeuksia. Ja kun perusasiat ovat hanskassa, voi keskittyä niihin "erityisasioihin" ja kokonaisuuden pitäisi olla lähempänä oikeaa fiilistä. Perusasioiksi miellän kehän luomisen, elementtien kutsumisen, jumaluuksien kutsumisen, energian nostattamisen, energian suuntaamisen/lähettämisen, maadoittumisen, ns. yksinkertaisen juhlan (cakes&wine) ja kehän purkamisen. Nämähän ovat niitä, jotka sisältyvät jokaiseen rituaaliin. Erityisjuttuja ovat sitten esimerkiksi kulloiseenkin sapattiin liittyvät jutut ja tietenkin jokainen "loitsu" on aina oma tilanteensa.
En väitä, että mihinkään noista perusasioista (tai erityisasioista) olisi mitään oikeaa kaavaa tyyliin "sano täsmälleen nämä sanat" tms. Mutta näkisin, että olisi hyvä, jos olisi valinnut itselleen sen oman tavan ja osaisi sitten sen oman tapansa niin läpikotaisin, että voi keskittyä itse suoritukseen sen sijaan, että joutuisi miettimään "mitä minun pitää seuraavaksi tehdä/sanoa". Oman tavan valinta voi tietenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Itsehän vielä haen niitä täsmälleen omilta tuntuvia sanoja elementtien ja jumaluuksien kutsumiseen.
Beltane on nyt seuraava "rituaalihässäkkä", yritänpä nyt ottaa haltuun edes osan perusasioista siihen mennessä.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että on parempi, että tekee edes jotain rituaaleja, vaikka ne olisivatkin tällaista sotkua kuin minulla usein. Tärkeintähän siinä on kokea, tehdä itse, avautua jumaluuksille. Wicca on elinikäisen oppimisen tie, mutta wicca on myös elämän juhlimisen tie. Mielestäni rituaalit tarjoavat oivan mahdollisuuden toteuttaa molempia.
Suosittelen myös kuuntelemaan vaistojaan. Jos sinusta tuntuu, että on tarvetta suojelevalle taialle, tee se. Jos sinusta tuntuu, että sopivin tapa viettää Beltanea on lähteä keväiseen metsään kävelylle, tee se. Itse olen aina ajatellut vaiston jotenkin Jumalattaren ohjauksena, enkä olekaan vielä harhaan astunut sitä noudattamalla.
***
Minulla on siis ns. arkiwiccailut to do-listalla tähän mennessä:
- kirjoita varjojen kirjaa useammin
- kirjoita peilikirjaa useammin (peilikirja siis enemmänkin päiväkirja wiccailuista, siinä missä varjojen kirja erilaisten tekstien ja ohjeiden kokoelma)
- harjoittele rituaalien perusjutskia
- meditoi useammin
- suunnittele Beltanen rituaali ja valmistaudu kunnolla
- leivo uusia pikkuleipiä rituaaleja varten
- TÄRKEIN: priorisoi nämä jotenkin, sillä kaikkiin näihin ei ole mitenkään aikaa.
Itsellä sama ongelma tuon ajan ja paikan suhteen. Toki, itse valvon usein yli puolen yön, joten useimmiten rituaalin aikaan on hiljaista (jos esim. omat lapset herää tai naapurin teinit palaa baareista tms). Paikkakin on yleensä kotona, mutta joskus olen ottanut ja lähtenyt reilun kymmenen kilometrin päähän metsään, josta löysin minua houkuttavan paikan taannoin (ihan vahingossa), kun vaeltelin metsässä.
VastaaPoistaItsekkin noudatan mahdollisimman pitkälle tunnetta, siis siinä mielessä, että kun tulee tunne, että nyt pitää lähteä metsään vaeltelemaan jne. Sellaisella reissulla löysinkin aikaisemmin mainitsemani paikan, joka vetää minua puoleensa.
Itse vasta-alkajana olen enimmäkseen keskittynyt meditoimiseen rituaalien sijasta (kehässä kuitenkin). Saatan myös välillä istua pihamännyn juurella puoli tuntiakin mietiskelemässä tai antamassa ajatusten virrata.
Olen sitä mieltä, että tekemällä oppii ja hiljaa hyvä tulee. Jos tulee tunne, että jotain pitää tehdä, niin sitten tehdään niin (mikäli se on jotain muuta kuin pahaa). Jos stressi iskee, niin hommat seis ja rauhoittumaan hetkeksi ulos.
Beltanen rituaalin pyrin viettämään siellä metsän kolkassa, minkä taannoin löysin. Se onkin sitten kolmas sapatti, minkä polullani vietän..
Sinulla on mielenkiintoinen blogi. :) Itse aloitin juuri oman blogini samasta aiheesta. Voinko lisätä blogisi osoitteen linkkilistaani?
VastaaPoistaVille: näin polulla pitkään olleena, voisin sanoa, että meditointi on varmaankin asiasta lukemisen ohella niitä fiksuimpia juttuja edetä :) Meditointi on tavallaan kuuntelemista, ja kuuntelemalla oppii. Ihana kuulla myös, että olet löytänyt oman erityisen paikkasi sieltä metsästä.
VastaaPoistaElfslayer: Kiitos kiitos :) Lisää vain linkki, jos niin haluat :)