Hei,
katselin, että edellisestä kirja-arvostelusta on 10 kuukautta ja onhan tässä tullut välissä luettua, niin korkea aika taas esitellä yksi kirja. Tällä kertaa kyseessä on Janet Farrarin ja Gavin Bonen the Inner Mysteries - Progressive Witchcraft and Connection with the Divine.
Takakansi lupailee kirjan olevan katsaus periaatteisiin, jotka ovat modernin magian taustalla noituudessa ja samalla myös tarjoavan koulutusta maagisesta energian käsittelystä ja kosmologiasta sekä itsenäisille noidille että coveneissa oleville "harjoittelijoille" (eng. trainees). Takakansi lupaa käsiteltäviksi aiheiksi mm. kehän luomisen, energian nostamisen, elementtityöskentelyn sekä Drawing Down the Moon-rituaalin. Se myös muistuttaa wiccan olevan moderni, epädogmaattinen ja dynaaminen traditio, joka kehittyy edelleen.
Sisällysluettelo näyttää tältä. Vaikka seassa on myös tavanomaisempia aiheita (esim. historia ja vuoden pyörä), pääpaino on nimenomaan jumalsuhteessa, kosmologiassa ja ylipäätään henkisyydessä. Jos haluat syventää tietojasi ja antaa itsellesi ajattelemisen aihetta perusteosten (esim. Cunninghamin ja Westin suomennetut kirjat) jälkeen, tämä kirja on hyvä siihen. Etenkin toisella kirjoittajalla, Janet Farrarilla, on mielenkiintoinen tausta. Hänet on nimittäin vihkinyt wiccaan itse Alex Sanders, jota pidetään aleksandrialaisen wiccan perustajana. Aleksandrialaisen wiccan ollessa toinen traditionaalisen wiccan muodoista gardnerilaisen ohella ja kun Farrarilla on takana aktiivista wiccan harjoitusta 1970 vuodesta lähtien, nyt siis jo noin 45 vuotta, voitte uskoa, että näkemystä ja kokemusta löytyy.
Kirja onkin antoisa etenkin sen suhteen, miten kerrotaan miten wicca on kaikkien näiden vuosien aikana kehittynyt ja kehittyy edelleen. Mielenkiintoisimmasta päästä pointteja on, että ihmiset ovat yhä enenevässä määrin siirtymässä palvelemaan nimenomaan tiettyjä jumalia (siis kukin valitsee itselleen sopivimmat aspektit, mutta sitten pitkälti pysyttelee niissä) sen sijaan, että jumaluus koettaisiin sellaisessa universaalimmassa muodossa tai että riippuen sapatista, rituaalista ja kenties kulloisestakin magian tarpeesta, kutsuttaisiin jumaluuksien eri aspekteja. Tämä on jännä lukea nyt, sillä itselläni wiccan harjoitus on Jumalattaren suhteen keskittynyt jo yli 10 vuotta pitkälti nimenomaan yhteen Jumalattaren aspektiin. Jumalsuhteeni on tässä vasta hiljattain heräillyt ja hakee vielä muotoaan.
Naureskelin tälle. Maslow'n tarvehierarkiaan törmää aina siellä sun täällä. Jopa wicca-kirjassa.
Ja jos on sitten valinnut palvelevansa juuri tiettyä Jumalatarta ja Jumalaa, niin tämä kirja tarjoaa myös näkemyksen papittarena tai pappina olemiseen. Paremman jumalsuhteen luomiseksi kehotetaan esimerkiksi koristelemaan alttari juuri näille jumaluuksille sopivalla tavalla, pitäisi olla tietoinen juuri näiden jumalten "omista" juhlista ja juhlia niitä ja jopa arjessa voi pukeutua omia jumalia miellyttävällä tavalla. Jännä on huomautus, että ethän käytä kelttiläistä rituaalia kreikkalaiselle jumaluudelle ja jopa, että jos palvelet tiettyjä jumalia, et välttämättä pysty tekemään yhteistyötä toisten kanssa, koska näillä on keskinäisiä kärhämiä, esim. Thor ja Loki. Asiaan kuuluvasti täällä myös painotetaan omistautumisen vakavuudesta. Kirjoittajien mukaan omistautuminen jollekin jumaluudelle on elämän pituinen. En nyt äkkiseltään löydä sitä kohtaa selaamalla, mutta jotain täällä oli sellaista, että muistan, että lukiessani sitä minua kevyesti alkoi ahdistamaan ajatus omistautumisesta tietyille jumaluuksille, vaikka olenhan herran jestas tehnyt niin jo yli 10 vuoden ajan!
Kirja käsittelee myös coven-toimintaa ja erilaisia tapoja opiskella noituutta (esim. varjojen kirjan kirjoittaminen, kirjallisuuden lukeminen, tutkimus, esseiden kirjoittaminen, ryhmässä tapahtuva opastus, one-on-one, seminaarit, pelit ja tietovisat, internet jne.). Löytyy myös chakroihin liittyvää tietoa, aiemmin mainittu vuodenpyörä ja ideoita covenin etsimiseen (kirjan ideat tosin auttavat enemmän jos sattuu asumaan Amerikassa... Suomessa näin kerran Suomen luonnonuskontojen yhdistys Lehdon jäsenlehdessä Seidassa ilmoituksen, että Helsingissä oli wiccaan liittyvä lukupiiri, johon etsittiin osallistujia. Suomessa parhaat vinkkini ovat edelleen Varjojenkirja.com ja pakanayhdistyksiin kuuluminen ja niiden tapahtumiin osallistuminen).
Lopussa on "training manual" eli opas harjoitteluun/opiskeluun. Ensimmäisenä on ehdotuksia, mitä laittaa varjojen kirjaan (esim. magian lait, maaginen kosmologia, maagiset harjoitukset, rituaalit, vastaavuustaulukot jne.), tietoa liittyen työskentelyvälineisiin, opastusta kehän luomiseen, elementtien kutsumiseen ja niiden kanssa yhteyden luomiseen. Löytyy myös tärkeimmät maagiset lait, kuvaukset eri jumaluuksista ja vastaavuustaulukoita. Pitkin kirjaa on myös harjoituksia, joita en itse nyt tehnyt, koska luin samaa aikaa ja tein harjoituksia siitä Inner Temple of Witchcraft -kirjasta. (älkää kysykö miksi muuten näin loogisella ihmisellä tuntuu aina olevan luettavana yhtäaikaa vähintään kaksi wiccakirjaa. Joskus pahimmillaan 3!)
Kokonaisuutena jos minulta kysytään, tämä kirja on loistava. Siinä on niin paljon kaikkea, että on pikemminkin ähky siitä, että miten tämän kaiken sisäistää, kuin että plaah eikö taaskaan mitään uutta. On filosofista syvyyttä ja toisaalta käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Suosittelen kirjaa myös niille, jotka ovat olleet wiccan poluilla useita vuosia. Aloittelijakin voi toki lukea, mutta en kyllä suosittele ensimmäiseksi kirjaksi vaikka tässäkin on jonkin verran perusasioita. Ehkä toiseksi tai kolmanneksi kirjaksi.
Tähdet: ****½ (puoli tähteä pois, koska tiedon löytäminen voi olla vaikeaa muuten kuin kannesta kanteen lukemalla)
Tuulikin oma tähtijärjestelmä:
***** Niin hyvä, että harmittaa ultimaalisen paljon, kun kirja/kirjasarja loppuu
**** Todella hyvä, luen varmasti uudestaan useamman kerran elämäni aikana
*** Ihan hyvä, lukeminen miellyttävää, mutten varmaan kovin monesti lue uudestaan
** No joo, pystyy lukemaan läpi suuremmitta tuskitta, mutten varmasti lue koskaan uudestaan
* hyi saakeli, lukeminen on niin tervanjuontia, että voi jäädä jopa kesken
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti