torstai 5. toukokuuta 2011

vakioalttarini ja rituaalivälineeni

Moi,
nyt tähän postaukseen on viitattu sen verran, että ajattelin päästää teidät tuskista :D Rituaalivälineet ovat siis esineitä, joita käytetään rituaaleissa. Coveneilla, ja miksei nyt yksittäisillä henkilöilläkin, niitä saattaa olla enemmän kuin minulla. Minulla on loppuunsa aika "perussetti", mitä rituaalivälineisiin tulee. Luuta olis sellainen hankintalistalla oleva asia, mutta muuten en ole juurikaan kokenut tarvetta muihin sellaisiin esineisiin, mitä minulla ei ole.
Aloitetaan athamesta. Minun on tuommoinen. Käytin aiemmin athamena puukkoa, jonka kahvan olin maalannut mustaksi, mutta olin päättänyt hommata paremman, kun sellainen eteen tulisi. Samhainina ystäväni sitten vetäisikin haavan sormeensa vanhalla athamellani, niin oli ihan kiva, että siitä viikon sisällä oli se witchfest-reissu, josta olin suunnitellutkin ostavani "kunnon athamen". Tsekkailin siellä tarjolla olevia ja tämä tuntui kaikkein omimmalta, vaikkei sen kahva olekaan musta, kuten usein athameissa on. Tämä on jotain hopeanväristä metalliseosta, mutta en usko tämän olevan hopeaa. Voitte varmaan arvatakin kuvan perusteella, että juuri kahvan kuviointi oli lopulta se mikä minua kiehtoi. Jumalatar on minulle se läheisempi jumaluus, joten tuo kuviointi yhdistettynä siihen, että tämä on hopeanvärinen, oli minulle oikea ratkaisu. Ja niin tietenkin, tässä on kaksipuolinen, tylsä terä. Tällä ei tule haavoja vahingossakaan :D 

Sitten maljani. Kuva otettu ylhäältä päin, sivuprofiilia voitte tarkastella jostain kuvasta, missä on alttarini. Tämä on itse asiassa minulla pisimpään ollut rituaaliväline. Se on ostettu marketista jälkiruokakulhon nimikkeellä, mutta minulle se on aina ollut malja. Minusta tämä on kivan kokoinen ja siro, joten en ole sitten myöhemmin ostanut minkään muunlaista, vaikka joskus aina sattuukin eteen niitä metallista valmistettuja, jotka näyttävät enemmän niiltä maljoilta, mitä wiccakirjoissa näkee. Lasi on ollut kiva materiaali ja minun ajattelumaailmassa se sopiikin paremmin Jumalatarta symboloivan rituaaliesineen materiaaliksi kuin teräs tms. metalli. (paitsi tietenkin hopea) Tässä on myös 8 tuollaista viivaa, joiden olen aina ajatellut symboloivan sapatteja ja siten vuoden pyörää. Minä olen aika visuaalinen ihminen, pidän kauniista asioista. Siispä yksi syy tässä pitäytymiseen on varmastikin se, että mielestäni tämä on kaunis esine.

Sauvastani näkyy nyt vain pää, mutta ei haitanne. Siinä loppuvarressa ei ole mitään ihmeellistä. Sauvan olen tehnyt itse. Sen mitta on kyynärpäästäni keskisormen päähän ja se on tehty pajusta. Sinikka Piipon kirjan Kasvien salaiset voimat mukaan paju sauvan materiaalina antaa sille ennustamiseen, rakkauteen, suojeluun ja terveyteen liittyviä voimia. Saman kirjan pajuista kertovassa kohdassa (s.247 alkaen) sen kerrotaan liittyvän mm. Artemis-jumalattereen. Joka muuten on minulle kaikista läheisin ja tärkein Jumalattaren aspekteista. Hassu sattuma on, että olen syntynyt lokakuussa ja lokakuulle osuvaa täysikuuta sanotaan "Hunter's moon":ksi. Lisäksi jos satutte joskus törmäämään Tom Lundbergin kirjaan Nykyajan Jumalatar, löydätte sieltä kuvauksen "Artemis-naisesta". Ja kyseinen persoonallisuusanalyysi osuu minuun paremmin kuin silmä päähän. Perheeni ja ystäväni ovat oikein ihmetelleet, miten täydellisesti se teksti kuvasi minua :D Ja niin minäkin.

Mutta takaisin sauvaan. Paju on myöskin yksi wiccan reden 9:stä rituaalipuusta. Tekisi mieli kirjoittaa tähän vaikka kuinka pitkä sitaatti tuosta Piipon kirjasta, mutta tyydytään tähän "Noidat ovat kutsuneet pajua nimellä Tree of Enchantment, koska sitä käytetään usein tuomaan Kuun siunausta ja mystistä vaikutusta elämään. Kuun ohella paju liittyy veteen, unennäköön, intuitioon, feminiinisyyteen, paranemiseen, eristyneisyyteen, alkamiseen ja toiveiden toteuttamiseen. Pajuista saa parhaat taikasauvat. Kasvavan kuun tai täydenkuun aikaan kiinnitä pajunoksan kärkeen kristalli ja saat taikasauvan." Eli hupsista, olen siis tavallaan tähänkin alunperin maskuliiniseen rituaaliesineeseen onnistunut liittämään aimo kasan feminiinisyyttä :D Kerrottakoon muuten, että sauvan mitta ja puulaji on valittu täysin intuitiivisesti. Ja noin 8 vuotta ennen kuin ostin tuon Piipon kirjan, joka esittää nuo näkemykset pajun ominaisuuksista ja myös, että sen mitta pitäisi olla täsmälleen sitä, mitä se minullakin on.

Sauvan päässä on ametisti. Yllätyttekö enää, jos kerron, että ainakin Scott Cunningham liittää ametistin kirjassaan Cunningham's encyclopedia of crystal, gem & metal magic Dianaan, joka on Artemiksen roomalainen vastine? :D Ametisti liitetään uniin, parantamiseen, psyykkisyyteen, rauhaan, rakkauteen, rohkeuteen ja onnellisuuteen. Minun sauvassani se on erityisesti noiden 6 viimeisen syyn takia. Sillä sauvaa käytän jumaluuksien kutsuun (athame olisi mielestäni aivan liian käskevä siihen hommaan) ja joissakin loitsuissa saatan käyttää sitä energian lähettämiseen, joten olen nähnyt nuo ominaisuudet passeleiksi. Minulla on jostain elämäni aikana muodostunut käsitys, että ametisti olisi kivistä "henkisin", mutta mitään varmaa lähdettä minulla ei ole tälle antaa. 

Sitten siinä on vielä nuo riimut. Järjestyksessä ametistista alkaen: ansur - luomaan hallittua, luovaa, jumalallista voimaa, ennustamisen kyvyn vahvistajaksi. Ken - lisäämään tietämystä ja ymmärrystä. Peorth - tuomaan ilmi kätkettyjä asioita ja salaisuuksia. Tyr - vahvistamaan mieltä ja päättäväisyyttä sekä luomaan oikeudenmukaisuutta. Ehwaz - tuomaan asioihin edistystä, luomaan luottamusta ja uskollisuutta. Feoh - lisäämään edellisten voimaa. Is - säilyttämään edellisten voiman. 

Tulipas pitkä sepustus sauvasta. Mutta siis, kuten huomasitte, osa jutuista on mennyt "oikein" pelkällä intuitiolla ja loput (kivi ja riimut) on tarkkaan suunniteltu. Sauvojakin kai voi ostaa jostain, mutta melkein suosittelen tekemään itse, niin pääsee päättämään nämä osatekijät itselleen sopivimmiksi.
Ja pata. Eikö näytäkin juuri siltä, miltä sen voisi kuvitella näyttävän? Tämä on noin 10 cm läpimitaltaan ja tehty minun päätelläkseni raudasta. Ostin tämän witchfest-tapahtumasta Englannista. On ehkä kätevin rituaalivälineistäni, koska tuolla voi polttaa asioita. Sinne sai tehtyä Beltane-tulet ja siellä pystyy polttamaan irtohiilen päällä yrttejä ja muutenkin tätä voi käyttää kaikkiin loitsuihin, joihin liittyy jotenkin tuli ja polttaminen. Piipon kirjassa (se sama Kasvien salaiset voimat, johon koko ajan viittaan) padasta on sanottu seuraavasti "Pata symboloi muutosta, kuolemaa, uudelleensyntymistä, parantumista ja henkistä viisautta. Padassa näkymättömän ajatellaan tulevan näkyväksi. Padassa piilee kosmisen luomisen feminiininen voima. Kaiken ajatellaan syntyvän jumalattaren padassa, mihin myös kaikki palaa loputtomassa kiertokulussa.". Eli todellakin passeli väline loitsujen tekoon.
Pentaakkelini, myöskin witchfest-hankintoja. Olisikohan noin 15 cm halkaisijaltaan. (huomatkaa miten vaikeaa on kaivaa mittanauha esiin ja mitata nämä esineet...) Melkein ostin ensin sellaisen metallisen tähden, mutta sitten kun ajattelin, että pentaakkelin päällä siunataan asioita, päädyin tällaiseen "levymäiseen" ratkaisuun. Ei mikään siunattava tipu sitten "kyydistä". Pidän tästä kovasti, koska tässä on tähden lisäksi tuo kuunsirppi ja tuota köynnöskuviota.
Nämä ovat "kehäkiveni". Rajaan niillä aina alueen, jolle aion kehän nostaa. Eivät siis enää ole perinteisiä rituaalivälineitä vaan tämmöinen minun ihan oma rituaaliväline. Olen kokenut käteviksi, eipä ainakaan tarvitse miettiä mihin se kehän raja tarkalleen tuli piirrettyä.


Jumalhahmot, tein itse nyt Beltanena (2011). Nämäkään eivät kai mitään virallisia rituaaliesineitä ole, mutta ensimmäisen varjojen kirjani yhdellä sivulla on esineiden sijoittamisesta alttarille ja siellä on kohdat "Jumalattaren symboli" ja "Jumalan symboli". Että nämä ovat nyt niitä. Tein nämä cernit-massasta ja nämä hohtavat pimeässä niiltä osin, kuin en ole maalannut niitä. Jumalattaren helmaan maalasin kukkia ja tähtiä. Hän on minulle luontoäiti (kukat) ja jumalattaren laulu-nimissessä tekstissä sanotaan, että hänen jalkansa lepäävät tähdissä. No jalkoja ei näkynyt, joten laitoin tähdet helmaan. Pieni kuunsirppi hänen otsallaan kuvaa minulle tärkeintä aspektia, kuun- ja metsästyksen jumalatarta Artemista. 

Jumala puolestaan istuu risti-istunnassa ja pitelee käsissään aurinkoa. Maalasin häneen lehtiä ja oksia, koska minulle hän on ensisijaisesti villin luonnon jumala. Ja aurinkohan tietenkin kuuluu asiaan, sillä se symboloi Jumalaa monessakin kohtaa vuoden kiertoa. Hauska yksityiskohta muuten on, että kun jätin maalaamatta kuunsirpin ja maalasin auringon, niin päivällä tuo aurinko näyttää hehkuvan enemmän ja yöllä sitten tuo kuunsirppi hehkuu pimeässä. Aivan kuten luonnossakin menee :) Että olen itse aika tyytyväinen näihin. 
Viimeisenä sitten kaapuni. Skyclad ei ole koskaan ollut minun juttuni, joten olin ovela ja päätin penkkareissani esittää sellaista hahmoa, että sain tekosyyn pyytää mummuani tekemään minulle tuollaisen kaavun. Penkkareita lukuunottamatta olen käyttänyt sitä siis vain rituaaleissa. Se on vihreää loimusamettia ja siinä on tuollaiset kultaisen väriset reunat helmassa, hihoissa ja hupussa. Olisin halunnut hopean reunan, mutta ei löytynyt sopivan väristä kangasta. 

Loppujen lopuksihan kaikkien rituaalivälineiden on tarkoitus toimia askeleina, jotka johdattavat meidät siihen mielentilaan, johon meidän on päästävä, jotta voisimme muuttaa maailmaa tahdollamme. Esineissä ei ole voimaa, ellette anna niille voimaa. Ellei niillä ole merkitystä teille itsellenne, elleivät ne symboloi tiettyjä asioita teille itsellenne, ne ovat vain esineitä. Mutta juuri tähän sisältyy se mahtavuus, että jokainen voi itse valita itsellensä parhaiten sopivat esineet. Minun nähdäkseni tähän asti esittämilläni yleisillä rituaalivälineillä (athame, malja, sauva, pata ja pentaakkeli) pääsee aika pitkälle.

Vakioalttaristani sitten. Tästä tuli niin pitkä postaus, että jätän sen rituaalialttarin ja varjojen kirjat toiseen postaukseen. 
Tässä kuva siis vakioalttaristani ennen Beltanea. Beltanen aikoihin tein ne jumalhahmot, joten ne ovat sittemmin korvanneet nuo kaksi jumaluuksia esittävää korttia vakioalttarillani. Vakioalttarini on hyvin pelkistetty. Siinä on reunoilla omat kynttilät Jumalattarelle ja Jumalalle. Jumalan on tuollainen iso ja vahva vihreä. Jumalattaren on tällainen:
Eli siinä on tuohus Vanamon luostarista ja se on tuollaisessa "jalassa", joka myöskin on Vanamon luostarista. Minusta tämä on sopiva Jumalattaren kynttilähärpäkkeeksi, koska tämä on siro ja kaunis. Siinä missä se Jumalan kynttilä oli iso ja vahva. 

Kynttilöiden lisäksi vakioalttarillani on aina jotain läheiseen sapattiin liittyen. Ostaran aikaan tosiaan pajunoksia ja pupu ja Beltanena kukka. Sitten siinä on malja, pentaakkeli ja athame. Malja ja athame, koska ne edustavat myös omalta osaltaan Jumalatarta ja Jumalaa ja pitävät siten alttarin tasapainoisena. Pentaakkeli, koska se on siunaava esine ja olen aina ajatellut sen siunaavan kotiani. Vaihdan maljan veden päivittäin ja pidän huolta, ettei vakioalttarilleni kerry pölyä. Mielestäni on wiccalaisen kunnia-asia, että jos vakioalttari löytyy, se pidetään puhtaana ja ajan tasalla.

Vakioalttari oli minulla ihan polkuni alussa, mutta sitten eri syistä (tilanpuute, huoneessa asui toinenkin ihminen, poikaystävä oli kristitty, milloin mitäkin) olin sitä ilman lähes 7 vuotta. Kunnes 2011 Ostaran tienoilla löysin tuon pienen hyllyn ja nyt minulla on tosiaan wiccakämppiksenä ja olen tämän kuun lopulla muuttamassa yksiöön, joten pystyin tekemään itselleni jälleen vakioalttarin. Vakioalttari on varsinaisesti vain tuo ylin kerros, mutta laitoin sitten noille alemmillekin hyllyille asiaan liittyviä juttuja. Yrttipussukka, riimupussukka, kristallipallo, sauva, kehäkivet, ennustuskortit, muste ja calligrafiakynä, joilla kirjoitan varjojen kirjaani. Alahyllyllä on varjojen kirjani (2 kpl), peilikirjani (1 kpl) ja kirjat jotka liittyvät puhtaasti magiaan. Eli yksi kirja yrteistä, yksi kivistä, yksi riimuista, kaksi kirjaa liittyen ennustuskortteihini, yksi magian säännöistä, cunninghamin magiaa luonnosta-kirjat ja lisäksi siellä on suitsukkeet, kynttilät, tuohukset ja irtohiilet. Ja hyllyn alla säilytän kaapuani.

Eli lyhyesti sanottuna, vakioalttarini alla on kaikki mitä minä tarvitsen taikojen tekemiseen. Sekä tieto, että välineet. Paitsi se pata, joka on kirjahyllyni päällä. Kirjahyllyssäni ovat sitten kirjat, jotka käsittelevät muita aiheita, kuten wiccalaisuutta tai noituutta yleensä, uuspakanuuden historiaa yms. yleiset teokset. 

Tällainen jättipostaus. Toivottavasti jaksoitte tänne asti :D

3 kommenttia:

  1. Mahtava postaus jälleen! Millä tavoin olet saanut tuon ametistin kiinni sauvaasi? Entä mitä kivilajia nuo kehäkivesi ovat, vai ovatko ne vain läpinäkyviä muovikiviä tms?
    Ametisti on myös itselleni tärkein kivi, sainkin tuosta hyvän idean sitten kun joskus itselleni sauvan teen, niin käytän siihen myös sinun tavoin ametistia!

    VastaaPoista
  2. Täällä oltiin jälleen innoissaan uudesta postauksesta! Aikaisemmasta kirjoituksestasi sain kipinän tehdä itse pentaakkeli alttarille (kohta valmis) ja nyt tuo sauva... Tosin, en sitä ala vielä valmistamaan, sillä en vielä ole löytänyt sopivaa puuta ja, nyt kun näin tuon idean liittää sauvaan kivi, on sopivan kiven löytäminenkin nyt sitten edessä.. :)

    Aikoinaan, kun oli varaa reissata ympäri maailmaa, tuli kerättyä toinen toistaan kiehtovampia kiviä (mm. ametisteja, savukvartsia, obsidiaania, peridoottia, jne.) kotiinviemisiksi eri puolilta maailmaa, joten ehkä niistä löytyisi sopiva.. Vaan ei pidä kiirehtiä. :)

    Kiitos jälleen loistavasta tekstistä!

    VastaaPoista
  3. Lilja: ametisti on kiinni ihan erikeeperillä eli normiliimalla. Vuolin ensin oksan tynkää oikean muotoiseksi ja sitten liimasin kiven siihen.

    Kehäkivet ovat vuorikidettä/vuorikristallia/läpikuultavaa kvartsia. Siis yhtä ja samaa kiveä, jolla on siis nuo 3 eri nimeä. Valitsin ihan fiilispohjalta juuri tuon kivilajin kehäkivikseni. Näemmä taas kannatti toimia fiiliksen pohjalta, Cunninghamin kirjan mukaan vuorikiteellä nimittäin on voimia, jotka liittyvät suojelemiseen, parantamiseen, psyykkisyyteen ja voimaan. Ja lisäksi tässä sanotaan, että näistä kivistä voi muodostaa fyysisesti wiccalaisen rituaalin kehän. Tosin tämän mukaan kiviä pitäisi olla 13 (vuodessa on 13 täyttä kuutta) tai 21 (täydetkuut + sapatit) kiveä. No mulla on 8, saa yhden kiven jokaiseen ilmansuuntaan (pohjoinen, koilinen, itä, kaakko, etelä, lounas, länsi, luode, pohjoinen).

    Ville: Ihan mahtavaa, että olet värkkäämässä itsellesi pentaakkelia. Tulee varmasti hieno :) Vaistojaan tosiaan kannattaa kuunnella näissä asioissa ja rauhassa mietiskellä, mitkä valinnat tuntuvat oikeilta. Varmasti löytyy sopiva kivi kokoelmistasi, kun kerran olet eri puolilta maailmaa käynyt niitä hankkimassa. Ja kyllä se sopiva puukin vielä itsestään ilmoittelee :)

    Kiitos vielä molemmille kannustavasta palautteesta ^.^

    VastaaPoista